Hävikkiruokapadat höyryävät arkipäivisin Matteuksenkirkolla – joskus kuormasta löytyy yllätyksiä, kuten täplärapuja
Johanna Sademaa tekee smoothien, jonka ainekset ovat cantaloupe-meloni, vesimeloni, ananas, papaija, mango, appelsiini ja appelsiinimehu. Sokeria tai säilykkeitä ei käytetä smoothiessa.

Johanna Sademaa tekee smoothien, jonka ainekset ovat cantaloupe-meloni, vesimeloni, ananas, papaija, mango, appelsiini ja appelsiinimehu. Sokeria tai säilykkeitä ei käytetä smoothiessa.

Hävikkiruokapadat höyryävät arkipäivisin Matteuksenkirkolla – joskus kuormasta löytyy yllätyksiä, kuten täplärapuja

Snellu Café tarjoaa työharjoittelupaikkoja nuorille, yhteisöllistä ruokailua ja hävikin hyödyntämistä.

Itäkeskuksessa sijaitseva Matteuksenkirkko on osittain huputettu, ja pihan täyttävät rakennustelineet. Siitä huolimatta sinne virtaa jatkuvasti lisää ihmisiä, kun kello lähestyy yhtätoista torstaiaamupäivänä. Pian aukeaa Snellu Café Waste & Feast. Broileripastavuoka ja sienirisotto tuoksuvat ulko-ovelle asti. Remonttimiehet viimeistelevät kirkon wc-tiloja samalla kun aulaan muodostuu jo pientä jonoa.

77-vuotias Tuula on matkustanut paikalle bussilla Pukinmäestä.

– Hyvä systeemi tämä hävikkiruoka! Käyn täällä pari kolme kertaa viikossa, koska Snellu Caféssa on edullista ja hyvää ruokaa. Moni naapurinikin haluaisi tulla, mutta he eivät raaski maksaa bussilippua, Tuula mainitsee.

Timo Valtonen on myös vakioasiakas. Hän käy Snellu Caféssa syömässä aina, kun ei ole muuta menoa.

– Täällä tapaa ihmisiä. Myös perjantain ehtoollishetki kello 12 on nappi juttu, sanoo palvelutalossa asuva Timo.

Lounasseurana hänellä on Taimi, joka kehuu paikan perusaineksista tehtyä ruokaa. Myös ystäviä on löytynyt. Taimi ”tunnustaa”, ettei kuulu kirkkoon, mutta sitähän ei ovella kysytä.

Kaksi nimettömänä pysyttelevää naista Puotilasta on ottanut tavakseen käydä yhdessä kävelylenkillä ja tulla Snelluun syömään.

– Yksin kun on, ei tule laitettua lämmintä ruokaa, sanoo toinen heistä, ja se tuntuu olevan monen kokemus.

Veikko Timonen haki lahjoitusruokaa kaupasta, jonka kanssa Snellu Cafélla on sopimus. Liisa Haveri kertoo, mitkä ruuat viedään Vuosaaren kirkon lounaalle.

Veikko Timonen haki lahjoitusruokaa kaupasta, jonka kanssa Snellu Cafélla on sopimus. Liisa Haveri kertoo, mitkä ruuat viedään Vuosaaren kirkon lounaalle.

Ruokalistaa ei voi suunnitella pitkälle eteenpäin

Puoli kahdentoista aikaan hävikkiravintolassa on melkoinen vilske. Asiakkaita käy yleensä 80–100 päivässä, niin tänäänkin. Vapaaehtoinen Veli-Veikko Aallas vie käytettyjä astioita salista keittiöön ja lennättää tilalle puhtaita. 18-vuotias Dean latoo astioita koneeseen ja tyhjentää konetta. Välillä hän auttaa salin puolella. Keittiössä aamukahdeksasta asti työskennellyt Johanna Sademaa on kassalla ja rahastaa ateriamaksut, 2 tai 5 euroa asiakkaan oman valinnan mukaan.

Aamuseitsemältä vuoronsa aloittanut kokki Liisa Haveri ehtii nyt neuvoa muita ja organisoida asioita. Snellun erityisnuorisotyössä vahtimestarina työskentelevä Veikko Timonen on vienyt 25 kiloa lämmintä ruokaa Vuosaaren seurakunnan torstairuokailuun ja hakenut samalla pari laatikollista lahjoitusporkkanoita Roihuvuoren Lidlistä. Mitä porkkanoille tehdään?

Hävikkiruoka vaatii tosi paljon käsityötä. Yleensä ravintoloissa käytetään valmiita komponentteja. - Kokki Liisa Haveri

Haveri odottaa päivän hävikkikuormaa.

– Hävikkiravintolassa ei voi suunnitella viikon ruokalistaa etukäteen. Kun kuorma tulee, otan siitä, mitä tarvitsemme. Sitten Waste&Feast -auto jatkaa seuraavaan ”pudotuspaikkaan”. Jos menisimme pelkällä hävikillä, tämä olisi kasvisruokaravintola. Toki tukusta ostetaan yhtä ja toista, kuten pasta ja kermat.

Lihaakin tulee välillä kauppojen lahjoituksena. Tässä mittakaavassa yhdellä kilolla ei tee vielä mitään, joten pienet erät pakastetaan myöhempää käyttöä varten.

– Hävikkiruoka vaatii tosi paljon käsityötä, mikä vie aikaa. Ei missään ravintolassa tehdä näin paljon käsityötä, niissähän käytetään valmiita komponentteja, sanoo pitkän uran vanhainkotien, koulujen ja päiväkotien keittiöissä tehnyt Liisa Haveri.

Arkilounaalla käy paljon vanhempaa väkeä, mutta välillä myös äitejä pienten lasten kanssa.

Arkilounaalla käy paljon vanhempaa väkeä, mutta välillä myös äitejä pienten lasten kanssa.

Hävikkikokkauksessa omavalvonta on tärkeää. Ruoka-aineista otetaan näytteet ja niitä maistetaan ennen käyttöä.

– Toisaalta tämä on yksi hauskimpia työpaikkojani ikinä. On hauskaa tehdä ruokaa spontaanisti. En ota stressiä, vaan pidän mielen avoimena. Nuorilta työharjoittelijoiltakin tulee ruokaideoita.

Johanna Sademaa on myös alan ammattilainen. Hän on kotitalousteknikko, joka on työskennellyt muun muassa Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojana sekä alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen keittiössä.

18-vuotias Dean urakoi keittiössä ja hakee likaisia astioita salin puolelta tiskiin.

18-vuotias Dean urakoi keittiössä ja hakee likaisia astioita salin puolelta tiskiin.

Harjoittelupaikka kymmenille nuorille

Nuorten ohjaaminen on tärkeä osa Snellu Cafén työtä. Koko ravintola perustettiin erityisnuorisotyön konkarien Mare Kinasen ja Sirpa Zotowin aloitteesta nuorten työharjoittelupaikaksi. Padat alkoivat höyrytä Matteuksenkirkolla tammikuussa 2018. Toinen kantava idea on hävikkiruuan hyödyntäminen ja kolmas on yhteisöruokailu.

– Näiden vajaan kahden vuoden aikana Snellu Caféssa on ehtinyt olla töissä useita kymmeniä nuoria. Pisimmät jaksot kestävät puoli vuotta ja lyhimmät kestivät pari viikkoa, kun kesällä oli ysiluokkalaisia töissä kaupungin kesäsetelillä, kertoo Snellun vs. esimies Sanna Parkkinen.

Snellulla on sopimukset Stadin Ammattiopiston sekä Rikosseuraamusviraston kanssa. Ravintolassa voi siis suorittaa myös yhdyskuntapalvelua. Suurin osa nuorista tulee Ammattiopistosta. Henkilökohtaisen harjoittelusuunnitelman tekemisessä auttaa diakonian Kykyportaat-hanke. Yleensä Snellu Caféssa on töissä 4–5 nuorta, mutta haastattelupäivänä nuoria oli vähän paikalla muun muassa syysflunssan takia.

– Työharjoittelussa on tärkeää sosiaalinen puoli. Työn avulla pääsee elämän rytmiin ja saa mielekästä tekemistä. Sitä kautta opiskelijat pääsevät taas etenemään opinnoissaan normaalia polkua pitkin. Opiskelijoilla on voinut olla monenlaisia terveyteen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia, Parkkinen kuvaa.

Jotkut harjoittelijat ovat Snellu Caféssa innostuneet ravintola-alasta. He ovat hakeneet ja päässeet alan kouluihin.

Lohikäärmehedelmiä ja täplärapuja

Snellun keittiössä voi arkisen aherruksen lomassa tutustua joskus eksoottisiin raaka-aineisiin.

– Välillä ihmettelemme, miten hyvää tavaraa tulee hävikkinä. Kerran saimme kotimaisia täplärapuja! Nuoret oppivat putsaamaan rapuja, joista teimme ihanan keiton ja keitimme rapulientä pakkaseen, Haveri ja Sademaa kertovat.

– Ihmiset eivät osaa ostaa esimerkiksi punaista lehtikaalia tai suippopunakaalia, saati lohikäärmehedelmiä. Myös luomubasilikaa ja rommileivoksia tuli hävikistä.

Snellu Café on avoinna maanantaista perjantaihin. Maanantaina viikko alkaa aina kasvissosekeitolla, johon löytyy varmasti hävikkiaineksia. Tiistaista perjantaisin tarjolla on kasvisruoka ja jokin muu ruoka, laktoosittomana ja usein gluteenittomana.

Kokki Liisa Haveri ja keittiön sydän, suurkeittiöuuni.

Kokki Liisa Haveri ja keittiön sydän, suurkeittiöuuni.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi