Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga sijaitsee Helsingin ytimessä Malminkadulla.
Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuskulut ovat nousseet jopa 450 000 euroon vuodessa – tuore EU-raportti kertoo antisemitismin kasvusta koronapandemian aikana
Turvatoimissa on kyse varautumisesta pahimpaan ja siitä, että juutalaisyhteisö voi ylipäätään toimia Suomessa, sanoo seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik.
Helsingin juutalainen seurakunta järjesti tällä viikolla vuosittaisen keräyksensä, jolla kootaan varoja juutalaisyhteisön turvallisuuden takaamiseksi. Seurakunnan turvallisuuskulut ovat viime vuosina olleet jopa 450 000 euroa vuodessa, joista suurin osa on saatu katettua valtion tuella ja loput keräysvaroilla.
Tänä vuonna keräystavoite oli 50 000 euroa. Turvallisuuskulut ovat olleet kasvussa: vielä vuonna 2017 tavoite oli 15 000 euroa ja turvallisuuskulut noin 200 000 euroa vuodessa.
– Asiaan vaikuttaa monta tekijää. On vartiointikuluja ja meille on asennettu laitteita, joiden ylläpitäminen maksaa. Turvainframme on pääosin sellaista, että sitä ei näe, ellei osaa katsoa, Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik sanoo.
Juutalaisiin seurakuntiin Suomessa kuuluu reilu tuhat henkilöä, joista suurin osa asuu Helsingissä. Helsingin juutalaisen seurakunnan seurakuntakeskus sijaitsee Kampissa, ja siihen kuuluvat synagoga, kulttuurikeskus, päiväkoti ja koulu. Yaron Nadbornik korostaa, että turvallisuuteen käytettävillä varoilla turvataan ihmisiä, sekä omia seurakuntalaisia että lukuisia vierailijoita, ei niinkään rakennuksia.
– Olemassaolomme tarkoitus ei ole ylläpitää turvallisuutta, vaan juutalaista elämää Suomessa ja erityisesti Helsingissä. Aiemmin ei edes ihan tarkkaan tiedetty, kuinka paljon varoja turvallisuuteen menee, koska se ei ollut seurantakohteena, mutta kolme vuotta sitten uusimme kirjanpitojärjestelmän ja tutkimme asiaa tarkemmin. Onhan se karua luettavaa.
Turvakeräykseen osallistuu vuosittain yksityishenkilöitä, yhteisöjä, ystäväporukoita ja joitakin yrityksiä. Lahjoitukset ovat useimmiten muutamista euroista joihinkin satoihin. Nadbornik uskoo, että kulujen huippu on nyt saavutettu.
– Turvallisuustoimet antavat meille mahdollisuuden toimia kuin mikä tahansa yhteisö, kulttuuripaikka, koulu tai päiväkoti Suomessa. Ilman näitä emme voisi toimia.
Turvallisuutta uhkaa sekalainen porukka
Juutalaisyhteisöön kohdistunutta väkivallantekoja ei ole viime vuosina Suomessa ollut, mutta juutalaisvastaisuus ilmenee välillä esimerkiksi vihapuheena, herjaamisena, salaliittoteorioiden levittämisenä, töhrimisenä ja vaikka niin, että synagogan portille tuodaan kristalliyönä kukkia, joiden mukana on pelotteluviesti. Yaron Nadbornikin mukaan on tärkeää varautua pahempaan.
– Saksan Hallessa juutalainen seurakunta ei saanut uhkauksia, mutta oli panostanut turvaoveen. Uhkaaja ei päässyt siitä läpi, vaan ampui sitten kaksi ihmistä kadulla, Nadbornik sanoo viitaten Saksassa vuonna 2019 tapahtuneeseen terrori-iskuun.
– Uhkien ennakoiminen on siis avainasemassa, ei välttämättä se, että tuleeko niitä.
Poliisi ymmärtää fyysisen uhan, mutta jos joku maalaa natsimerkin synagogan seinään, se nähdään vain omaisuusrikoksena.
Yhteistyötä Helsingin poliisin kanssa Yaron Nadbornik kuvailee sujuvaksi. Ongelmana on kuitenkin se, miten kokonaisuus ymmärretään rikostutkinnassa.
– Poliisi ymmärtää fyysisen uhan, mutta jos joku maalaa natsimerkin synagogan seinään, se nähdään vain omaisuusrikoksena. Kun kyseessä on viharikos, niin asian selvittämisen sijaan viranomaisilla palaa liikaa resurssia siihen, onko kyseessä ylipäätään rikos.
Juutalaisten turvallisuutta Suomessa ja muualla Euroopassa uhkaa Nadbornikin mukaan sekalainen joukko.
– Siellä on porukkaa äärivasemmistosta äärioikeistoon ja ääri-islamisteista satunnaisherännäisiin.
Siihen, miten juutalaisen seurakunnan jäsenet osallistuvat seurakunnan toimintaan tai uskaltavat näyttää uskonsa, jatkuva uhka ei ole suuremmin vaikuttanut, Nadbornik arvioi.
– Ihmiset ovat nykyään aika turtuneita tilanteeseen. Jos olet juutalainen tämän päivän Euroopassa, pitää tottua siihen, että kaikki eivät siitä pidä.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik vastaanotti USKOT-foorumin puheenjohtaja Pia Jardin antaman kukan uskontojen rauhankävelyllä syyskuussa. Rauhankävelyllä uskonnolliset yhteisöt antavat toisilleen kukan rauhan ja sopuisan yhteiselon merkkinä.
Salaliittoteoriat leviävät verkossa
Marraskuun alussa julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston (EU Agency for Fundamental Rights FRA) raportin mukaan antisemitismi on lisääntynyt koronaviruspandemian aikana. Juutalaisvastaisuutta esiintyy erityisesti netissä: siellä levitetään muassa erilaisia salaliittoteorioita, joissa juutalaisia syytetään pandemiasta.
– Kyllähän se on huomattu, että varsinkin sosiaalisessa mediassa liikkuu nyt kaikenlaisia teorioita. Kaikesta ei jakseta tehdä rikosilmoituksia. Se on kuin huutaisi tyhjyyteen, Yaron Nadbornik sanoo.
Raporttiin kootut tiedot eri EU-maista eivät ole täysin vertailukelpoisia ja kattavia. Jokainen maa kokoaa tietoa hieman eri tavoin ja ainakaan Unkarista ja Portugalista tietoa ei ole saatavilla lainkaan. Ongelmana on myös se, että kaikki juutalaisvastaiset teot eivät tule viranomaisten tietoon. Kolmellatoista EU-maalla on kansallinen strategia tai toimintasuunnitelma juutalaisvastaisuuden torjumiseksi.
Olemme ainoa uskonnollinen yhteisö Suomessa, joka joutuu ylläpitämään omaa turvallisuusorganisaatiota.
Suomea koskevat tiedot EU-raportissa ovat Poliisiammattikorkeakoulun kokoamia, mutta eivät vielä kata vuotta 2020, jolloin koronapandemia alkoi. Vuonna 2018 Suomessa poliisin tietoon on tullut 21 viharikosta, jossa taustalla on uskonnollinen motiivi, vuonna 2019 tapauksia oli 12. Nämä vuosien 2018 ja 2019 tapaukset koskivat lähinnä verbaalisia loukkauksia ja uhkauksia, mutta mukana oli myös muutama fyysinen uhka ja omaisuuteen kohdistuva rikos.
Eri uskontoihin kohdistuvia rikoksia ei näissä tilastoissa eritellä, mutta on selvää, että juutalaisyhteisö on eri asemassa kuin jotkut muut uskonnolliset vähemmistöt Suomessa.
– Olemme ainoa uskonnollinen yhteisö Suomessa, joka joutuu ylläpitämään omaa turvallisuusorganisaatiota. Toki esimerkiksi muslimit kohtaavat arkisyrjintää, mutta samanlaista väkivaltaisen iskun uhkaa heihin ei ehkä kohdistu, Nadbornik sanoo.
Hänen mukaansa yhdellä päätöksellä on ollut selkeä vaikutus turvallisuustilanteeseen Suomessa: sillä, että korkein oikeus määräsi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkautettavaksi viime vuonna.
– Se on auttanut paljon. Sellaiset järjestöt, jotka ovat ihmisvihamielisiä, pitäisi kieltää, oli järjestö minkä suuntainen vaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik järkyttyi käräjäoikeuden ratkaisusta: ”Hakaristilipun esillä pitäminen on kansanmurhan vaatimista”
AjankohtaistaYaron Nadbornikin mielestä Suomessa on jotain pahasti pielessä, jos hakaristilipun kantamista mielenosoituksessa ei voida oikeudessa tuomita lainvastaisena.
