Wiking Vuori on toiminut 18-vuotiaasta asti kirkon luottamustehtävissä, ensin Roihuvuoren ja sitten Herttoniemen seurakuntaneuvostossa sekä Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Helsingin kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Wiking Vuori on kolmikymppinen juristi, joka tahtoo edistää yhdenvertaisuutta ja avoimuutta kirkossa
Kirkossa ei ole vieläkään täysin ymmärretty, että millenniaaleille yhdenvertaisuus ei ole vain asia muiden joukossa, Wiking Vuori ajattelee.
Tämän enempää valtaa ja vastuuta kirkollisella luottamushenkilöllä ei kai Suomessa voi olla: helsinkiläinen Wiking Vuori valittiin 26. tammikuuta luotsaamaan 91-jäsenistä Helsingin yhteistä kirkkovaltuustoa, joka päättää Suomen suurimman seurakuntayhtymän ja -talouden asioista.
Tämän lisäksi Vuori kuuluu Herttoniemen seurakuntaneuvostoon, hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen eli kirkon eduskuntaan. Herää vain yksi kysymys: miksi kukaan 30-vuotias haluaa käyttää näin paljon aikaa kirkolliseen byrokratiaan, kun voisi vaikka katsoa Netflixistä kivoja sarjoja?
– Lähtökohta on se, että olen kirkon jäsen ja tämä on minun tapani toimia seurakunnassa. Ajattelen, että tässä minulla on jotakin annettavaa, Vuori vastaa.
Valintojaan pohtiessaen hän palaa aina sinne, mistä kaikki alkoi: Alppilan kirkon nuorten tilaan. Seurakunnan nuorten toiminnassa pyörinyt Vuori lähti ehdolle seurakuntavaaleissa heti 18-vuotiaana. Hän halusi edistää erityisesti yhdenvertaisuutta kirkossa.
– Yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet minulle tärkeitä 12 vuoden ajan. Ne ovat saaneet lähtemään ehdolle ja pysymään ehdolla, Vuori sanoo.
Muut tärkeät teemat ovat avoimuuden lisääminen kirkollisessa päätöksenteossa sekä seurakuntalaisten osallisuuden vahvistaminen, se, ettei kaikki olisi niin työntekijävetoista.
Nykyään Vuori katsoo kirkollista päätöksentekoa ja edistää näitä itselleen tärkeitä asioita myös juristin näkökulmasta. Työ Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa päättyi juuri, ja helmikuun alussa hän siirtyy töihin hovioikeuteen. Kirkkovaltuustoa hän lähtee johtamaan ammattikirjallisuudesta omaksutulla ajatuksella.
– Risto Riitesuon kirjassa Yhdistysten kokousmenettely sanotaan, että puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että vähemmistö saa sanoa sanottavansa ja että enemmistö voi tehdä päätöksiä. Siinä ovat mielestäni puheenjohtajan keskeiset tehtävät. Päätöksenteon pitää toimia ja edetä, mutta siten, että kaikki saavat äänensä kuuluviin.
Wiking Vuori kokee, että juristin ammatista on hyötyä kirkollisessa päätöksenteossa, mutta eri roolit kannattaa silti pitää sopivasti erillään.
Viime kaudella tehtiin kovia päätöksiä
Luottamustehtävät ovat joukkuepeliä ja vaativat pitkäjänteisyyttä, sen Wiking Vuori on 12 vuoden aikana huomannut. Oma kädenjälki voi näkyä kirkossa, mutta ehkä vasta vuosien päästä.
Viime valtuustokaudella, vuosina 2019–2022, helsinkiläiset kirkkovaltuutetut pääsivät todella jättämään jälkiään, sillä kauteen mahtui muun muassa talouden tasapainottamiseen tähtäävän Rohkeasti yhdessä -strategian läpivienti. Se tarkoitti muun muassa yt-neuvotteluita, kiinteistöistä karsimista ja muutoksia tilavuokrien määräytymisperusteisiin. Rautalangasta väännettynä: varautumista ja sopeutumista siihen, että yhä harvempi helsinkiläinen kuuluu kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa ja että maailma on muuttunut.
– Eivät ne olleet helppoja päätöksiä. Yöunet eivät menneet, mutta olen pohtinut asioita paljon, Vuori sanoo.
– Kukaan ei lähde luottamushenkilöksi päästäkseen tekemään irtisanomispäätöksiä, mutta luvut olivat selkeät. Viime valtuustokaudella tehtiin budjettileikkauksia, ja seuraavat leikkaukset ovat edessä vuonna 2026. Tässä välissä pystytään rakentamaan sitä, miten kirkko Helsingissä nyt toimii.
Millenniaaleille yhdenvertaisuus ei ole vain kysymys muiden joukossa, vaan asia, jossa ei olla valmiita tekemään kompromisseja.
Nyt alkaneella valtuustokaudella palataan käsittelemään edellisen kauden päätösten seurauksia, käsitellään lisää kiinteistöasioita sekä esimerkiksi lähetysjärjestöjen tukemista. Viimeksi mainittu aihe kaivaa tunnetusti esiin myös teologisia näkemyseroja. Kirkkovaltuutetut joutuvat päättämään, tuetaanko järjestöjä, jotka suhtautuvat torjuvasti vaikkapa naisten pappeuteen tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Pääsääntöisesti keskustelu on pysynyt asiallisena, mutta onhan siinä hyvin syvälle meneviä asioita ja näkemyksiä vastakkain. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville keskustelun kuunteleminen voi olla raskasta.
Uskonnollinen pohdinta ei ole kadonnut
Yhdenvertaisuuden edistäminen sai Wiking Vuoren aikanaan pyrkimään kirkolliseksi vaikuttajaksi, mutta osa hänen ikäisistään on eronnut kirkosta osittain juuri siksi, ettei asia kirkossa etene.
– En tiedä, onko yhdenvertaisuuden merkitystä vieläkään täysin hahmotettu kaikkialla. Millenniaaleille yhdenvertaisuus ei ole vain kysymys muiden joukossa, vaan asia, jossa ei olla valmiita tekemään kompromisseja.
Vuori toivoo, että vielä jonain päivänä kirkolliskokous tekisi sen päätöksen, että kirkollinen vihkiminen sallitaan myös samaa sukupuolta oleville pareille. Yksistään se ei ratkaisisi kaikkia yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia, mutta symboliarvo olisi suuri.
– Se antaisi yksiselitteisen viestin siitä, ettemme erottele ihmisiä seksuaalisuuden perusteella. Se on myös se mittari, jolla kirkkoa nyt mitataan, haluttiinpa sitä tai ei.
Vaikka yhä harvempi kolmikymppinen kuuluu kirkkoon, se ei silti tarkoita, etteikö ihmisillä olisi yhä tarvetta pohtia uskonnollisia ja hengellisiä teemoja, Vuori ajattelee. Kirkkoa ei vain valitettavasti aina koeta tahoksi, joka tarjoaisi puitteet ja mahdollisuuden käydä keskustelua näistä teemoista. Ei, vaikka se ei edes vaatisi sen kummempia vippaskonsteja. Wiking Vuori palaa taas miettimään Alppilan kirkon nuorten tilan tunnelmaa.
– Siellä oli vain suklaakeksejä, mandariineja, lautapelejä ja aikuinen, jonka kanssa pystyi keskustelemaan ihan kaikesta. Ja iltahartaus, eikä kenellekään ollut epäselvää, missä ollaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Meillä on poikkeuksellisen kattava ympäri kaupungin ulottuva hyvän tekemisen verkosto” – Tässä on Helsingin seurakuntien neljä tulevaisuuden painopistettä
AjankohtaistaHelsingin seurakuntien uunituore Kirkko Helsingissä -strategia on tarkoitettu käytännölliseksi apuneuvoksi, kun tehdään päätöksiä toiminnasta ja tiloista.
