Aloitteen kirkkohallitukselle lähettävästä vetoomuksesta teki kirkkovaltuutettu Ville Jalovaara.
Helsinkiläisvaltuutetut vetoavat kirkkohallitukseen, jotta korona-aikana voitaisiin järjestää etäkokouksia
Kirkkolaki ei salli luottamuselinten kokoontuvan etänä. Keväällä kirkkohallitus antoi valmiuslakiin nojaten tästä väliaikaisen poikkeuksen. Nyt tällaista poikkeusta ei sen mukaan voida tehdä.
Helsingin yhteisestä kirkkovaltuustosta lähetettiin torstaina vahva viesti Kirkkohallitukselle. Lähes kaikki paikalla olleet, eli 61 kirkkovaltuutettua 64:sta, allekirjoittivat vetoomuksen, jossa pyydetään Kirkkohallitusta ryhtymään pikaisesti toimiin etä- tai hybridikokousten mahdollistamiseksi kirkon luottamuselimille.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto järjestää koronan vuoksi hybridikokouksia, joissa osa edustajista on paikan päällä ja osa osallistuu etänä. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui sen sijaan poikkeuksellisesti Agricolan kirkossa, koska näin kokous saatiin järjestettyä riittävillä turvaetäisyyksillä. Valtuustossa on 91 jäsentä, joten kaikki eivät paikalle päässeet.
Aloitteen vetoomuksesta teki kirkkovaltuutettu Ville Jalovaara. Hänen mielestään Kirkkohallitus ei pandemiatilanteessa voi mennä byrokratia edellä, vaan ihmisten terveyden suojelemiseksi on nopeasti löydettävä ratkaisu, jolla voidaan järjestää etäkokouksia. Valmiuslakia ei tässä kannata odottaa ja kirkkolain muutoskin vie aikaa.
Seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot kokoontuivat viime keväänä koronatilanteen kärjistyessä etänä. Koska nykyinen kirkkolaki ei tunne etäkokouksia, sähköiset kokoukset järjestettiin tuolloin valmiuslain ja sen nojalla annetun kirkkohallituksen väliaikaisen määräyksen nojalla.
Helsinkiläiset kirkkovaltuutetut toteavat lausunnossaan, että kynnys palata valmiuslakiin on Suomessa ilmeisen korkea. Alkaneesta koronasyksystä koitetaan Suomessa selvitä tartuntatautilain ja muiden lakien avulla. Siksi kirkkovaltuutetut vetoavat kirkkohallitukseen, että tämä löytäisi nyt nopeasti turvallisen tavan järjestää etä- tai hybridikokouksia.
Muutosten, on kyse sitten vain tästä asiasta, tai kirkkolain kokonaisuudistuksesta, läpimeno vie aikaa, sillä lakimuutoksia käsitellään ensin kirkolliskokouksessa ja sen jälkeen laki menee eduskunnan vahvistettavaksi.
On kestämätöntä, että luottamushenkilöiden pitää koronapandemian keskellä kokoontua yhteen saadakseen päätöksenteon lailliseksi.
Niinpä Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan muutoksen kirkon lainsäädäntöön pikaisesti. Valtuutetut kysyvät myös, vaatiko tämä asia todella kirkkolain muutosta vai voidaanko löytää keinot jo nykyisen lainsäädännön nojalla.
Myös vantaalaiset luottamushenkilöt kiirehtivät muutosta
”Koronatilanne näyttää valitettavasti huonontumisen merkkejä syksyn edetessä, joten toimilla on kiire. On kestämätöntä, että luottamushenkilöiden pitää koronapandemian keskellä kokoontua yhteen saadakseen päätöksenteon lailliseksi. Nyt tarvitaan tekoja kirkon demokratian turvaamiseksi”, vetoomuksen allekirjoittajat vaativat.
Samantapaisia näkemyksiä on tullut muualtakin Suomesta, esimerkiksi Vantaalta. Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Tikkurilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Paula Lehmuskallio ja kirkolliskokousedustaja, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen Jouko Jääskeläinen ottivat asiaan kantaa painetun Kirkko ja kaupungin yleisönosastossa.
Lehmuskallion ja Jääskeläisen mukaan nykytilanne vaikeuttaa jopa edustuksellisuuden toteuttamista, koska varttuneemmassa väessä ollaan varsin varovaisia koronan suhteen ja vältetään tapaamisia. Tilanne voi olla vaikea myös viranhaltijoille, joilla on velvollisuus olla paikalla. He vetoavat kirkkohallitukseen, että sähköisten kokousten vaatimat muutokset tehtäisiin nykyiseen kirkkolakiin, sillä kokonaisuudistus vie oman aikansa.
Kirkkohallitus: ”Ei ole toimivaltaa muuttaa asiaa”
Kirkon viestintä reagoi nopeasti helsinkiläisvaltuutettujen kannanottoon. Se julkaisi tiedotteen, joka tuo esille kirkkohallituksen näkemyksen, jonka mukaan muutos ei nyt vaan mitenkään onnistu. Ei ilman, että lakia muutetaan.
Toisin kuin kuntalaissa kirkkolaissa ei tällä hetkellä ole säännöksiä sähköisistä kokouksista. Keväällä valtioneuvoston linjaus poikkeusoloista ja valmiuslain soveltamisesta mahdollisti sen, että kirkkohallitus pystyi antamaan väliaikaisen määräyksen, ja sähköisiä kokouksia voitiin järjestää.
Kun valmiuslakia ei sovelleta, kirkkohallituksella ei tiedotteen mukaan ole toimivaltaa antaa poikkeusmääräyksiä. Epidemia ei vielä sellaisenaan oikeuta poikkeamaan lainsäädännön velvoitteista.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toteaa kirkkohallitukselle antamassaan lausunnossa, että ”kun valtioneuvosto on todennut poikkeusolojen päättyneen, kirkkohallitus ei voi antaa väliaikaista määräystä, joka sallisi sähköisen kokouksen. Kirkon toimielimissä on siksi vallitsevissa normaalioloissa sovellettava toimielimen päätösvaltaisuutta koskevia kirkkolain säännöksiä, jotka edellyttävät jäsenten läsnäoloa kokouksessa päätösvaltaa käytettäessä”.
Tämän hetken arvioiden mukaan pandemian toisen aallon huippu koetaan marras–joulukuussa. Nykyisen kirkkolain muutosehdotuskaan ei ehtisi tuoda helpotusta kokoustilanteeseen. Valmistelussa olevassa kirkkolain kokonaisuudistuksessa mahdollisuus sähköisiin kokouksiin on huomioitu.
Kirkossa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisten ohjeiden lisäksi paikallisten aluehallintovirastojen ja sairaanhoitopiirien ohjeita. Kirkkohallitus korostaa seurakunnille, että kaikessa toiminnassa terveydenhuoltoviranomaisten ohjeiden noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Uutinen on päivitetty 9.10. klo 15.10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eduskunta siunasi kirkkolain uudistuksen – tavoitteena keventää kirkon hallintoa ja lisätä seurakuntien toiminnanvapautta
AjankohtaistaEduskunta hyväksyi pitkään vireillä olleen kirkkolain uudistuksen viimeisessä täysistunnossaan 2.3.
