Päästöjä voi kompensoida esimerkiksi Suomen Lähetysseuran perustaman Hope Fund -ilmastorahaston kautta.
Hiilijalanjälki ja päästökompensointi mietityttävät seurakunnissa – Rekolan seurakuntaneuvosto saa pian eteensä asiaan liittyvän esityksen
Kirkko tahtoo olla hiilineutraali vuonna 2030. Siksi seurakuntia kiinnostaa muun muassa päästöjen kompensointi Suomen Lähetysseuran Hope Fundin kautta.
Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat nousemassa vahvasti esiin seurakunnissa ympäri Suomea. Trendi on ilmennyt muun muassa kasvavana kiinnostuksena Suomen Lähetysseuran lanseeraamaa Hope Fund -ilmastorahastoa kohtaan.
Tosin seurakuntien konkreettiset toimet ovat toistaiseksi jääneet kesälomien jatkoihin.
– Mahdollisuutta päästökompensaatioon Hope Fundin kautta ei ole hyödynnetty vielä kovinkaan paljon, sillä koko hanke aloitettiin vasta toukokuussa, ja nyt väliin ovat tulleet kesälomat. Kiinnostus on kuitenkin suurta seurakunnissa ihan ympäri Suomen. Kun on kyse rahasta, on seurakuntien päättäjät saatava ensin koolle, sanoo Suomen Lähetysseuran projektipäällikkö Ruusa Gawaza.
Voittoa tavoittelemattoman rahaston kautta seurakunnat ja yritykset voivat kompensoida esimerkiksi matkustamisesta tai kiinteistöistä aiheutuvat päästöt. Rahat käytetään Lähetysseuran metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa.
Gawazan arvion mukaan asiat liikahtavat eteenpäin seurakunnissa elo-syyskuun aikana. Hope Fundilla on valmiit kontaktit seurakuntiin Suomen Lähetysseuran myötä.
– Seurakunta voi päättää esimerkiksi, että ensimmäisenä vuotena kompensoidaan henkilöstön liikkumisesta aiheutuvia päästöjä – ja tämä ei siis tarkoita pelkästään lentämistä, vaan myös yksityisautoilua ja muulla tavalla liikkumista. Sitten toisena vuotena voi olla tavoitteena kompensoida kiinteistöistä aiheutuvia päästöjä, kuten lämmitys ja sähkönkulutus. Suurimmat päästöt seurakunnissa aiheutuvat yleensä kiinteistöistä, koska lämmitettävät tilat ovat usein suuria, Gawaza sanoo.
Seurakunnilla tai kenellä tahansa on mahdollisuus selvittää päästöjään esimerkiksi netistä löytyvillä laskureilla. Ensimmäinen askel on selvittää omat päästöt, sitten vähentää niitä ja lopuksi kompensoida rahallisesti se osa, mikä jää rasittamaan ympäristöä. Helsingin seurakuntayhtymä on mukana Hope Fundin kehittämistyössä.
Kimppakyytejä ja kasvisruokaa
Rekolan seurakunnassa Vantaalla herättiin päästöjen kompensaatiomahdollisuuteen kun työntekijän oli matkustettava lentäen.
– Saman tien aloimme pohtia mahdollisuutta kompensoida myös muita päästöjä. Minusta matkustamisesta aiheutuvien päästöjen kompensointi olisi syytä sisällyttää Vantaan seurakuntayhtymän matkustussääntöön, sanoo Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka.
Hyödynnämme kimppakyytejä aina, kun se on mahdollista ja järkevää tai matkustamme julkisilla. – Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikka
Lentäminen on Rekolan seurakunnassa harvinainen matkustustapa. Ilmasto- ja ympäristöasiat huomioidaan arjessa monin tavoin.
– Hyödynnämme kimppakyytejä aina, kun se on mahdollista ja järkevää tai matkustamme julkisilla. Kokoustarjoiluissa tarjoamme yleensä kasvisruokaa, Latikka kertoo.
Latikka on tekemässä esitystä päästöjen kompensoinnista 21. elokuuta pidettävään seurakuntaneuvoston kokoukseen.
Kirkko on sitoutunut kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirkon energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin helmikuussa 2019. Siinä tavoitteena on, että kirkko olisi hiilineutraali vuonna 2030. Päästöjen kompensointi on osa strategiaa.
Yritykset haluavat kantaa vastuunsa
Seurakuntien ohella myös yritykset ovat Hope Fundin kohderyhmää.
– Yrityksille ympäristöstä huolehtiminen ei ole pelkkä markkinointikikka. Kokemukseni mukaan yritykset haluavat aidosti vaikuttaa, eivät vain ostaa rahalla omatuntonsa puhtaaksi, Gawaza sanoo.
Puilla ja metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä ne sitovat hiilidioksidia tehokkaasti. Tansanian Kishapun sekä Nepalin Udayapurin ympäristöhankkeiden lisäksi Hope Fundin toimintaa ollaan laajentamassa myös muille alueille.
Tavoitteena on kasvattaa maapallon hiilinieluja, kehittää ilmasto-osaamista ja parantaa köyhien maiden ruokaturvaa. Metsän istuttamisen lisäksi päästökompensaatioina saatuja varoja käytetään myös muuhun ilmastotyöhön, kuten paikallisten kouluttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Malmin kirkolla voi nyt ladata sähköauton ja lahjoittaa samalla Yhteisvastuukeräykselle
AjankohtaistaSeurakunnan parkkipaikalle asennettu latausasema on ensimmäinen, joka sijoittuu kirkon kylkeen. Jokaisesta latauksesta Yhteisvastuukeräys saa lahjoituksen.
Taivaan tähden: Kunpa ymmärtäisit
Hengellisyys
