Bethel-kirkon jumalanapalvelus alkoi perjantaina 26. lokakuuta ja on siitä lähtien jatkunut yötä päivää ilman taukoja. Kuva: kuvakaappaus Google Mapsista.
Hollantilaisella kirkolla on erikoinen keino estää poliisia: tauoton jumalanpalvelus on kestänyt yli kuukauden
Hollannin lainsäädännön mukaan poliisi ei saa keskeyttää uskonnollista tilaisuutta. Bethel-kirkko Hollannissa suojelee pakkopalautusta pelkäävää armenialaisperhettä.
Armenialaiset Sasun ja Anousche Tamrazyan hakivat turvapaikkaa Hollannista vuonna 2009. Armeniassa oli helmikuussa 2008 pidetty presidentinvaalit, joiden jälkeen maan pääkaupungissa Jerevanissa puhkesi mielenosoituksia. Poliisi hajotti ne väkivaltaisesti, ja maan oppositio joutui ahdinkoon. Oppositoaktivisteja pidätettiin mielivaltaisesti ja muutamia heistä kidutettiin.
Tuolloin Sasun Tamrazyan sai tappouhkauksia, ja niinpä perhe lähti pakomatkalle.
Tamrazyanit saapuivat Hollantiin, jossa heille myönnettiin turvapaikka. Hollannin hallitus kuitenkin valitti asiasta ylempiin oikeusasteisiin, ja lopulta turvapaikka peruttiin.
Vuosia kestänyt oikeustaistelu on nyt kääntymässä Tamrazyanin perheen tappioksi. Jäljellä oli kuitenkin vielä yksi oljenkorsi, kertoo Haagin protestanttisen kirkon pastori Theo Hettema.
– Hollannin lainsäädännössä on pakolaislapsia koskeva erillispykälä. Se koskee lapsia, joiden perheiden oleskelulupamenettely on kestänyt yli viisi vuotta, jona aikana he ovat jo integroituneet hollantilaiseen yhteiskuntaan, Hettema sanoo.
Hänen mukaansa Tamrazyanin perhe haki tyttärilleen Hayarpille, 21, Warduhillle, 19, sekä pojalleen Seyranille, 15, lapsia koskevan erillispykälän eli niin sanotun kinderpardonin perusteella oleskelulupaa. Kriteerinä pykälälle on kuitenkin se, että perhe ilmaisee halukkuutensa palata kotimaahansa. Hetteman mukaan paluu ei kuitenkaan Tamrazyanin perheen kohdalla edelleenkään ole turvallista.
– Tämä paradoksaalinen kriteeri kyseisessä lapsipykälässä on johtanut siihen, että 96-prosenttisesti oleskelulupia ei tällä perusteella ole myönnetty, Hettema sanoo.
Tässä vaiheessa Bethel-kirkko aloitti kampanjan, jolla Tamrazyanien karkottamista voisi viivästyttää niin, että viranomaisten kanssa voitaisiin vielä keskustella turvapaikkapäätöksestä.
Sadat papit osallistuvat alttaripalvelukseen
Syyskuussa eräs toinen armenialainen perhe oli samassa tilanteessa kuin Tamrazyanit. Heidät oli sijoitettu 16 kilometriä Haagista pohjoiseen sijaitsevaan Katwijkin vastaanottokeskukseen. Perhe on jo kaksi vuotta ollut paikallisen protestanttikirkon jäsenenä.
Pastori Theo Hettema kertoo, että Hollannissa poliisin ja kirkon välillä on ollut herrasmiessopimus siitä, että poliisi ei astu virantoimituksessa kirkkoon.
– Kun tämä toinen armenialaisperhe oli ollut kuukauden ajan majoittuneena Katwijkin kirkkoon, poliisi ilmoitti, ettei se enää aio kunnioittaa mainittua tapaa, Hettema sanoo.
Sasun Tamrazyanin tapauksessa on konkreettisia todisteita, että hän on vaarassa. - Haagin protestanttisen kirkon pastori Theo Hettema
Hollannin lainsäädännössä on kuitenkin pykälä, joka estää poliisia astumasta kirkkoon kesken jumalanpalveluksen.
Niinpä Bethel-kirkossa alkoi perjantaina 26. lokakuuta kello 13.30 jumalanpalvelus, joka on kestänyt ilman pientäkään taukoa jo yli kuukauden.
– Koska Katwijkin kirkko ei voinut järjestää tällaista kirkkoturvaa, he ottivat yhteyttä meihin. Päätimme tarjota turvapaikan, jonka tarkoituksena on luoda aikaa ja tilaa vuoropuhelulle viranomaisten kanssa tästä perheestä sekä noin neljästä sadasta muusta vastaavassa tilanteessa olevasta lapsesta, Hettema sanoo.
Sadat papit ympäri Hollantia ovat rientäneet Bethel-kirkon avuksi. Kun yksi pappi poistuu alttarilta, toinen tulee tilalle ja sytyttää kynttilän.
Tamrazyanin perhe on majoittuneena kirkkkoon sisälle. Heillä on huone ja suihkumahdollisuus. Hettemanin mukaan perhe voi joutua pidätetyksi, jos se astuu kirkon ovesta ulos.
– Jumalanpalvelukseen osallistujien määrä vaihtelee öisesta noin kahdesta ihmisestä sunnuntaiseen noin sataan seurakuntalaiseen, Hettema sanoo.
Hänen mukaansa Armeniaa pidetään yleisesti ottaen melko turvallisena maana, mutta Tamrazyanien perheen kohdalla tilanne on toinen. Hetteman mukaan turvapaikkapäätös on tehty puutteellisen tiedon perusteella, mutta perheen suojelemiseksi tärkeistä yksityiskohdista ei voida puhua julkisesti.
– Sasun Tamrazyanin tapauksessa on konkreettisia todisteita, että hän on vaarassa, Hettema sanoo.
Seurakuntalaiset ovat armenialaisperheen tukena. Kuva: Maarten Boersema
Kansalaistottelemattomuus on maan tapa
Maahanmuuttoasioita tutkinut valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen.
– Armeniasta on viime vuosina tullut jopa satoja turvapaikanhakijoita Hollantiin. Juuri ketkään heistä eivät ole saaneet pakolaisen asemaa, mutta monet ovat kuitenkin vastustaneet palautuksia kotimaahan. Tämä liikehdintä on pakottanut valtiovallan ottamaan jonkin kannan.
Hollannin maahanmuuttopolitiikka oli Saukkosen mukaan vuosituhannen vaihteeseen asti yksi Euroopan liberaaleimmista. Hollantia on reformaation ajoista lähtien pidetty suorastaan myyttisenä vainottujen turvasatamana.
– Tilanne kuitenkin muuttui 1990-luvulla, jolloin Hollanti oli ottanut vastaan paljon pakolaisia hajonneesta Jugoslaviasta ja Irakista. Siitä lähtien Hollannin maahanmuuttopolitiikka on jyrkentynyt huomattavasti, Saukkonen sanoo.
Jotkin uskonnolliset yhteisöt ovat kuitenkin suhtautuneet pakolaisiin myönteisesti.
– Hollannin politiikassa vaikuttaa kristillisdemokraattien lisäksi kaksi konservatiivista kalvinistista puoluetta, joiden mielestä turvapaikan tarjoaminen on raamatullinen velvollisuus, Saukkonen kertoo.
Viikkokausia jatkunut kirkollinen protestiliike ei Saukkosen mielestä ole hollantilaisessa kansalaisyhteiskunnassa tavatonta.
– Suomalaisessa kulttuurissa tällainen olisi tavatonta, mutta Hollannissa vastaavanlaisia kampanjoita järjestetään hyvin usein. Hollannissa tällaisella kansalaistottelemattomuudella on hyvin vahva perinne.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hollannissa päättyi 96 päivää kestänyt jumalanpalvelus – perhe sai turvapaikan
AjankohtaistaKirkon sinnikkään protestin tuloksena armenialainen Tamrazyanin perhe sai pysyvän oleskeluluvan.
