Luterilaisen kirkon piispan Ben Changin mielestä olisi tärkeää asettaa puolueeton komitea tutkimaan tapahtumia. Tätä on vaatinut myös protestiliike, joka syyttää poliisi kohtuuttomasta voimankäytöstä.
Suomessa vieraileva Hongkongin luterilainen piispa Ben Chang: ”Tarvitaan puolueeton komitea tutkimaan, kuka on vastuussa väkivallasta”
Piispa Ben Changin mukaan Hongkongin protestit eivät ole hallinnon vastainen vallankumous, vaan ilmausta huolesta ja tyytymättömyydestä.
Kesällä alkaneet mielenosoitukset Hongkongissa jatkuvat, mutta hongkongilainen piispa Ben Chang on levollisella mielellä.
– En pelkää. Koska uskon Jumalaan, en pelkää. Luotan Jumalaan ja katson, mitä hän sallii tapahtuvan. Aikaisempien vuosisatojen vainoihin verrattuna tilanne ei ole niin paha. En myöskään usko siihen, että Kiina toisi tankit kadulle. En voi kuvitella, mitä sillä saavutettaisiin. Toisaalta, kun sanon, että en usko siihen, niin sanotaan, että sellainenkin mahdollisuus on, jos tilanne kärjistyy. Toivottavasti ei.
Hongkongissa järjestettiin kesäkuussa kaksi jättimäistä mielenosoitusta. Yhdessä oli liikkeellä yli miljoona ja toisessa lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kiinaan kuuluvalla itsehallintoalueella on 7,6 miljoonaa asukasta.
Jättimielenosoitusten välissä 12.6. pidetty mielenosoitus johti väkivaltaan. Poliisi käytti mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kumiluoteja ja savupommeja. Useimmat mielensoittajat olivat rauhanomaisia ja aseettomia. Hallinto päätti käyttää mielenosoituksista sanaa mellakka.
Tämän jälkeen protestit ja mielenosoitukset ovat jatkuneet lähes keskeytymättä, vaikka Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam syyskuun alussa ilmoitti vetävänsä pois lakiesityksen, josta ne alkoivat. Sen mukaan Hongkong olisi tietyin ehdoin voinut luovuttaa rikoksista epäiltyjä kansalaisiaan tuomittavaksi manner-Kiinaan, jonka oikeusjärjestelmä on kommunistisen puolueen valvonnassa.
Hongkongin väestöstä vajaa kaksitoista prosenttia on kristittyjä. Alueella on viisi luterilaista kirkkoa, joista yhden toimintaa Suomen Lähetysseura on vuosikymmenien ajan tukenut. Kirkon piispa Ben Chang on Suomessa vierailulla ja kertoo tilanteen Hongkongissa hieman rauhoittuneen.
– Rauhoittuminen liittyy siihen, että nyt odotetaan ja katsotaan, miten hallinto reagoi protestiliikkeen neljään muuhun vaatimukseen. Mielenosoituksia on yhä, vaikka ei niin suuressa mittakaavassa. Protestiliike on myös muuttanut strategiaansa, piispa Chang kertoo.
Massamielenosoitusten sijasta protestoijat ovat kokoontuneet kauppakeskuksiin laulamaan itselleen rohkaisuksi tekemäänsä tehtyä laulua. Laulu tehtiin joukkoistamalla netissä. Glory To Hong Kong eli ”Kunnia Hongkongille” -laulussa muistutetaan vuodatetuista kyynelistä ja verestä, kehotetaan yhtenäisyyteen ja jatkamaan kamppailua demokratian ja vapauden puolesta.
– Tätä laulua lauletaan julkisilla paikoilla ja sitä laulavat myös toisen asteen opiskelijat ennen kouluun menoaan. Jos koulu alkaa kello kahdeksalta, he kokoontuvat puolta tuntia aiemmin, liittävät kätensä yhteen ja alkavat kuuluttaa vaatimuksiaan, Chang selvittää.
Meidän voimamme tulee evankeliumista, näkökulmamme on totuus ja valtamme moraalista.
Vaikka mielenosoitukset ovat olleet pienempiä, myös viime viikonloppuna oli väkivaltaisia yhteenottoja poliisin kanssa. Mielenosoittajat heittävät nyt aiempaa useammin polttopulloja, mistä piispa Chang on huolissaan.
– Toivomme, että niitä ei enää heitettäisi. Ne ovat hyvin vaarallisia kaikille. Emme pidä väkivallasta. Toisaalta emme tiedä varmasti, millaiset protestoijat väkivaltaa käyttävät.
Tarkoitatteko, että osa saattaa olla myös provokaattoreita, jotka on solutettu mielenosoittajien joukkoon?
– Sellaisia spekulaatioita liikkuu, että polttopullojen heittäjät ovat hallituksen palkkaamia. Tätä emme tiedä varmasti, kuten emme muutenkaan tiedä riittävästi syistä väkivallan takana.
Suurin osa mielenosoituksista on rauhanomaisia. Kuvan nuoret opiskelijat muodostavat ihmisketjua sillalle.
Mielenosoituksissa on laulettu hengellistä laulua
Piispa Chang varoo ottamasta tiukkaa poliittista kantaa tilanteeseen, sillä se jakaa hongkongilaisia. Myös hänen kirkkonsa 19 000 jäsenellä on erilaisia mielipiteitä.
– Kirkon tehtävä ei ole ottaa poliittista kantaa minkään tietyn puolueen tai ryhmän puolesta. Meidän voimamme tulee evankeliumista, näkökulmamme on totuus ja valtamme moraalista. Hyväksymme, että asioista voi olla erilaisia mielipiteitä, mutta muistutamme rajoista, joita ei pidä ylittää. Korruptiota emme hyväksy ja tuomitsemme väkivallan.
Protestanttisten kirkkojen yhteistyöelin, Hongkongin kristillinen neuvosto, julkaisi kesäkuussa yhteisen lausunnon, johon myös itsehallintoalueen katolinen hiippakunta yhtyi. Tuon lausunnon takana Chang seisoo. Siinä vaadittiin hallintoa kuuntelemaan kansaa ja vetämään pois luovutuslaki. Tämä on nyt tehty.
Sen lisäksi kirkot vaativat hallitusta luopumaan 12. kesäkuuta mielenosoitusten luokittelemisesta mellakaksi, koska tämä määrittely vaikuttaa siihen, miten protesteihin osallistuneita lain mukaan kohdellaan. Lisäksi kirkot korostivat puolueettoman tutkimuksen teettämistä hallinnon toimista. Ne myös kehottivat rukoilemaan, jotta Hongkongiin palaisi yhteiskuntarauha.
– Jos halutaan, että tilanne rauhoittuu, on välttämätöntä, että hallinto suostuu protestiliikkeen vaatimukseen puolueettomasta komiteasta. Komitean tehtävä olisi tutkia, kuka on vastuussa väkivallasta. Ilman sitä kamppailu jatkuu ehkä pitkään, Chang arvioi.
Mielenosoituksissa on alusta asti ollut mukana myös kristittyjä ja pappeja. Niissä on myös laulettu suomessakin tuttua hengellistä laulua Sing Hallelujah to the Lord eli Laula halleluja Herralle. Time-lehden mukaan tämä hymni on ollut hyvin suosittu protestiliikkeessä ja sopinut myös ei-kristityille.
– Tämä tilanne syntyi vahingossa. Hongkongissa on paljon vapaakirkkoja ja itsenäisiä seurakuntia ja osa niistä, joukossa toki myös valtavirtakirkkojen pappeja, oli mukana jo vuoden 2014 sateenvarjoliikkeessä. Jotkut papit katsovat, että heidän on seisottava protestoijien rinnalla. He ovat tottuneet laulamaan hengellisiä lauluja ja ilmaisemaan tunteitaan sillä, kertoo Chang.
Changin mukaan sekä tämänhetkisten että vuoden 2014 protestien takana on ajankohtaisten poliittisten kiistakysymysten ja demokratian puolustamisen lisäksi myös eräs erityisen vaikeasti ratkaistava asia. Koska Hongkongissa vallitsee vapaa markkinatalous, se houkuttelee turisteja ja sijoittajia Kiinasta. Ensin mainitut tarvitsevat majoitusta ja jälkimmäiset ovat ostaneet asuntokäyttöön tarkoitettua maata.
– Näiden syiden takia asuntojen hinnat ovat nousseet niin, että monella tavallisella ihmisellä ei ole varaa asuntoon. Nuoret parit joutuvat jäämään asumaan vanhempiensa luokse sen sijaan, että muuttaisivat omaan asuntoon. Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä ja pitää tilannetta jännitteisenä. Totuuden nimessä täytyy sanoa, että hallitus on yrittänyt puuttua asiaan, mutta lopputulos ei ole ollut hyvä.
Piispa Ben Changin mukaan Hongkongin malli on yksi maa ja kaksi järjestelmää. Koska siinä on tuo yksi maa, Hongkongin tilanteeseen vaikuttaa se, mitä manner-Kiinassa tapahtuu.
”Hongkongilaiset ovat lojaaleja”
Vaikka Glory to Hong Kong -laulussa puhutaan vallankumouksesta, siitä ei Changin mukaan ole kyse.
– Protestit eivät ole hallitusta vastaan. Ne ovat ilmausta ihmisten tyytymättömyydestä ja huolesta. Hongkongilaiset ovat lojaaleja, he noudattavat lakia. Vaikka on ollut paljon mielenosoituksia, niin esimerkiksi liikkeiden ikkunoita ei ole rikottu, Chang mainitsee.
Kahdessa järjestelmässä on kuitenkin yksi maa.
Hongkongin hallintojärjestelmä periytyy brittihallinnon ajalta, eikä ole kovin demokraattinen. Itsehallinnon taanneen sopimuksen mukaan Kiina vastaa ulko- ja puolustuspolitiikasta ja Hongkongin hallinto muusta. Käytössä on yksi maa ja kaksi järjestelmää -malli. Onko siinä tilaa kunnolliselle demokratialle?
– Kahdessa järjestelmässä on kuitenkin yksi maa. Tämä riippuu myös siitä, mitä Kiinassa tapahtuu. Myös Hongkongin sisällä on tässä erilaisia intressiryhmiä. Sanoisin, että vähitellen. Olemme prosessissa. Emme vielä tiedä, miten edetä avoimeksi demokratiaksi.
Kirkon sosiaalityö tavoittaa kaksi miljoonaa ihmistä
Hongkongissa on yhteensä 60 000 luterilaista, jotka kuuluvat viiteen itsenäiseen kirkkoon. Ne ovat eri lähetysjärjestöjen perustamia. Piispa Ben Changin kirkossa on 19 000 jäsentä, yli viisikymmentä seurakuntaa ja 73 pappia. Miksi alueen luterilaiset kirkot eivät yhdisty?
– Sellaista ei ole näkypiirissä. Vaikka teemme yhteistyötä, meillä on erilainen kutsumus. Meidän kirkkomme on hyvin vahvasti luterilainen. Hongkongin teologinen seminaari on meille tärkeä. Luterilaiseen identiteettiimme kuuluu keskushallinnon kehittämisen sijasta Jumalan armon korostaminen ja siitä lähtevä tehtävä palvella ihmisiä ja yhteiskuntaa, sanoo Chang.
Hongkongin evankelisluterilaisen kirkon sosiaalityö on mittavaa. Kirkon sosiaalipalveluissa on 1 200 työntekijää, joista noin kymmenen prosenttia on kirkon jäseniä. Kirkolla on useita kouluja. Se tekee työtä nuorten parissa, huolehtii vanhuksista ja vammaisista sekä auttaa työttömiä, mielenterveysongelmaisia ja päihderiippuvaisia. Suomen Lähetysseuran aloittama huumevieroitustyö kiinnostaa myös Kiinassa.
– Vuosittain tavoitamme sosiaalityömme kautta kaksi miljoonaa ihmistä, kun alueella on 7,6 miljoonaa asukasta. Hallitus on arvioinut tekemämme työn niin tärkeäksi, että saamme siihen vuosittain tukea 500 miljoonaa Hongkongin dollaria, Chang kertoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kiina aivopesee uskonnollista vähemmistöään uudelleenkoulutuskeskuksissa – ”Kauheudet ovat saaneet jatkua pitkään aika vapaasti”
AjankohtaistaUiguurimuslimien sorto on saavuttanut uudet mittasuhteet. Lapsia suljetaan laitoksiin.
