Helsingin tuomiokirkossa pidetään paljon tilaisuuksia, jotka palvelevat koko Helsinkiä.
Huomioiko Helsingin seurakuntien sisäinen rahanjakomalli Tuomiokirkkoa riittävästi? – Kirkkoneuvosto reagoi seurakunnan huoleen
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hioi sisäisiä vuokria ja seurakuntien rahanjakoa kahdessa kokouksessa. Hallintojohtaja Juha Silander kertoo miksi.
Kun Helsingin seurakuntien rahavarat tulevina vuosina vähenevät, asioista päättävät luottamushenkilöt joutuvat jakamaan niukkuutta. Tai hallintojohtaja Juha Silanderin sanoin huolehtimaan siitä, että itse kunkin seurakunnan toimintaedellytykset turvataan.
Joulukuussa seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto piti yli kahdeksan tunnin maratonkokouksen, jossa lyötiin lukkoon taso, jolla seuraavat vuodet toimitaan. 27. tammikuuta valtuusto saa käsiteltäväkseen päätöksiä, jotka liittyvät seurakuntayhtymän sisäiseen rahanjakoon.
Asioiden vaikeudesta kertoo, että yhteinen kirkkoneuvosto joutui pitämään kaksi kokousta saadakseen valtuustolle valmiiksi esitykset sisäistä vuokrista ja seurakuntien keskinäisestä rahanjaosta.
Lopputuloksena on malli, jossa ennen seurakuntien kesken jaettavaa summaa otetaan ”päältä pois” tiettyjä erityismäärärahoja, kuten vieraskielisen työn lisä, ruotsinkielisen työn vähemmistölisä ja tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä.
Tasapainotusmäärärahaa nostettiin
Yhteisessä kirkkoneuvostossa oli 13. tammikuuta kuultavana kolmen muutoksista eniten kärsivän seurakunnan kirkkoherrat. Neljäs ilmoitti hyväksyvänsä esitykset.
20. tammikuuta kokoukseen valmisteltiin uusi esitys, jossa korotettiin niin sanottua tasapainotusmäärärahaa. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että sisäisten vuokrien ja muun määrärahajaon isoja muutoksia helpotetaan kolmen vuoden ajan ylimääräisellä, vuosittain alenevalla määrärahalla.
– Näimme, että muutamassa seurakunnassa tulisi lähivuosien isoista investoinneista ja niiden yhteydessä syntyvistä kertaluonteisista kustannuksista aika iso negatiivinen muutos toimintamäärärahaan. Nyt tätä kompensoidaan tällä tasapainotusmäärärahalla yhteisvastuullisesti, hallintojohtaja Juha Silander selittää.
Tasapainotusmääräraha on esityksen mukaan ensi vuonna 750 000, seuraavana vuonna 500 000 ja vuonna 2025 250 000 euroa. Silanderin mukaan tämä helpottaa myös Tuomiokirkkoseurakunnan tilannetta samoin kuin se, että sille myönnettyä erityislisää hieman nostettiin. Sen osuus on nyt 2,3 prosenttia.
Maamerkkikirkkojen tilannetta pohditaan vielä erikseen sisäisten vuokrien jatkokehitystyössä.
Vaikka Tuomiokirkkoseurakunta jää silti ensi vuonna miinukselle 112 500 euroa, Silander pitää esitystä seurakunnan kannalta kohtuullisena. Samalla hän pitää olennaisena, että seurakunnan tilannetta seurataan. Tuomiokirkkoseurakunnalla on jopa valtiollisia erityistehtäviä, sillä on isoja kirkkoja ja sen tiloissa vihittiin viime vuonna 45 prosenttia helsinkiläisistä aviopareista. Toiminnan laajuuteen nähden resurssit ovat niukat.
– Olennaista seurakunnan kannalta on, että Tuomiokirkon ja muidenkin niin sanottujen maamerkkikirkkojen tilannetta pohditaan vielä erikseen sisäisten vuokrien jatkokehitystyössä, joka koskee vuosia 2026–2030. Siinä tutkitaan, pitäisikö näiden kirkkojen saada esimerkiksi osittainen vapautus sisäisistä vuokrista.
Mitä ovat maamerkkikirkot ja miksei mallia kehitetä kerralla valmiiksi?
– Rohkeasti yhdessä -materiaalissa maamerkkikirkoiksi nimettiin epävirallisesti Tuomiokirkko, Temppeliaukion kirkko, Johanneksen kirkko ja Kallion kirkko. Ennen mahdollisia uusia päätöksiä pitää ensin virallisesti päättää, mitkä lasketaan maamerkkikirkoiksi. Todellisia kuluja vastaavaa sisäisten vuokrien mallia on odotettu jo vuosien ajan. Nyt on tarpeeksi dataa tehdä päätös.
Pyrkimyksenä on tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus
Kun edellä mainitut erityiskulut on ensin vähennetty pois ja sitten lisätty haluttuihin paikkoihin, jaetaan seurakuntien väliset toimintamäärärahat. Siitä, mitä asioita rahanjaossa painotetaan, vallitsi seurakuntien kesken niin suuri erimielisyys, että yhteinen kirkkoneuvosto esittää nykymallin jatkamista hyvin pienellä muutoksella.
Rahat jaettaisiin siten, että seurakunnan jäsenmäärän painotus on 70 prosenttia ja alueen väestömäärän 30 prosenttia. Jäsenistössä painotetaan ikäryhmää 0–29-vuotiaat. Aiemmin painotus oli 0–18-vuotiaat. Ajatus on tukea nuorten aikuisten tavoittamista.
Miksi tämä rahanjakomalli on näin monimutkainen?
– Vaikka se monimutkaiselta näyttää, niin isossa kuvassa se on yksinkertainen, kun muistaa, mihin sillä pyritään. Tarkoitus on kohdella seurakuntia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, Juha Silander kiteyttää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Aluehallintovirasto vaatii Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalta työaikakirjanpitoa uhkasakkojen nojalla
AjankohtaistaEnnakkotapaus uuden työaikalain soveltamisesta koskee kaikkia seurakuntia ja kirkon työajatonta työtä. Seurakuntaneuvosto päättää, viedäänkö asia hallinto-oikeuteen.
