Suvi-Kerttu Oras tekee toisinaan siivouskeikkoja espoolaiselle Väylä ry:lle.
Ihmisen on pakko tehdä jotakin ja mieluummin oikeissa palkkatöissä – espoolaisjärjestö Väylä palkkaa kehitysvammaisia työntekijöitä
Pian viisi vuotta toimineen järjestön tavoite on, että jokainen kehitysvammainen voisi saada tekemästään työstä asiallisen palkan.
Suvi-Kerttu Oras imuroi rivakasti pientä toimistoa Leppävaarassa. Tämä on hänelle palkallinen, nopealla varoitusajalla tullut työkeikka.
– Olen sanonut, että jos tarvitaan siivoojaa, vetäkää hihasta. Ja nyt vedettiin.
Useimmiten Oras työskentelee Vallilan työkeskuksessa alihankintatöissä viisi tuntia päivässä.
– Pakkaan ruuveja ja heijastimia. Ne pitää myös laskea, että pussissa on tarkka määrä, Oras sanoo.
Työkeskuksessa kehitysvammaisille työntekijöille maksetaan työosuusrahaa, joka on 0–12 euroa päivässä.
Korona pakotti vaihtamaan päätoimialaa
Siivouskeikan on järjestänyt espoolainen järjestö Väylä ry, joka työllistää kehitysvammaisia. Pian viisi vuotta toimineen järjestön tärkein tavoite on se, että tulevaisuudessa jokainen kehitysvammainen saa tekemästään työstä asiallisen palkan.
– Aluksi meidän päätyömme oli siivous ja kotiapu. Teimme paljon kotisiivouksia ja siivosimme pääkaupunkiseudun yrityksissä. Esimerkiksi metron työmaakoppien siivous oli meillä, Väylä ry:n toiminnanjohtaja Iiris Mikkilä kertoo.
Kehittämispäällikkö Heidi Löppösen mukaan korona sekoitti hyvin alkaneen toiminnan. Siivouskeikat vähenivät rajusti. Mutta Väylä keksi alkaa tehdä ompelu-, kokoonpano- ja pakkaustöitä yrityksille. Viime keväänä perustettiin verkkokauppa, jossa myydään muun muassa kasvomaskeja, tiskirättejä, kestovanulappuja ja hiuspantoja.
Nyt Väylässä työskentelee neljä ihmistä vakituisina. Kaksi on vielä lomautettuna. Tämän lisäksi mukana on 15 keikkatyöntekijää. Heistä 6–10 saa kuukausittain palkkaa siivouskeikoista.
Kehittämispäällikkö Heidi Löppönen ja Hung Huy Tran työskentelevät Väylä ry:n toimitiloissa Olarissa.
Miia Pallosen työura: avotyö, työkeskus, palkkatyö
Ompelija Miia Pallonen on vakituisesti töissä Väylässä.
– Tänään olen tehnyt yhdelle yritykselle kasseja. Ne on leikattu valmiiksi, joten meidän ei tarvitse kuin saumuroida ja ommella ja panna kahvat, kertoo verhoilijan koulutuksen suorittanut Pallonen.
Puolipäivätyö on hänen mielestään sopiva. Enempää ei voi tehdäkään eläkkeen päälle.
Kumpaa teet mieluummin, oletko kotona vai tekemässä jotain? Ihmisen on pakko tehdä jotain.
- Miia Pallonen
Pallonen on tehnyt monenlaisia töitä. Hän työskenteli nelisen vuotta vakuutusyhtiön postituksessa niin sanotussa avotyössä eli palkattomassa työssä, ja sen jälkeen kirjastossa. Suoritettuaan verhoilijakoulutuksen ammattikoulussa hän sai pian työvoimatoimistosta ilmoituksen, että ”pitää lähteä työtoimintakeskukseen”.
– Kumpaa teet mieluummin, oletko kotona vai tekemässä jotain? Ihmisen on pakko tehdä jotain. Hulluksi tulee, jos on vain kotona, Miia Pallonen sanoo.
Ompelija Miia Pallonen työskentelee puolipäiväisesti Väylä ry:ssä.
Työkeskuksen työvalmentajalta hän kuuli, että Väylä ry etsii ompelutaitoista työntekijää. Pallonen tuli kokeilemaan – ja jäi. Hänelle maksetaan alan tessin mukaista tuntipalkkaa, noin kymppi tunnilta.
– Se meni sitten tosi hyvin. Eihän kaikille anneta tällaista hyvää tilaisuutta. Kerran kun sellainen tulee elämässä, niin pakkohan siihen on tarttua!
Palkkatuki ja valmennus ovat tarpeen
Väylä ry ei saa ulkopuolista rahoitusta, mutta työntekijöiden palkkatuki on toiminnassa tarpeen. Keikkatyöntekijät saavat työssään tukea myös työkeskuksen ohjaajilta. Sitä kautta kaupungit tukevat konkreettisesti kehitysvammaisten asiakkaidensa työllistymistä. Varsinkin uusissa kohteissa ohjaajan tuki on välttämätön.
Myös vakituiset työntekijät saavat tukea kaupungin työvalmentajalta. Hän tulee mukaan työhaastatteluun ja solmimaan työsopimusta. Valmentaja saattaa olla mukana myös perehdytysvaiheessa. Myöhemmin hänen kanssaan voidaan yhdessä ratkoa haastavia tilanteita, jos niitä tulee.
– Meidän työntekijöistämme suurin osa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Eläkkeen päälle saa tienata 837,59 euroa kuussa. Jos tulot nousevat sen yli, henkilö menettää eläkkeen kokonaan, Iiris Mikkilä kertoo.
– Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa jokainen kehitysvammainen saa tekemästään työstä asiallisen palkan, sanoo Väylä ry:n perustaja Iiris Mikkilä.
Osatyökykyisten panos menee helposti hukkaan
Iiris Mikkilä kantaa huolta siitä, että Suomen 25 000 työikäisestä kehitysvammaisesta vain pari prosenttia on palkkatöissä. Tuhannet työskentelevät työosuusrahalla työkeskuksissa tai avotyössä.
– Työvoimapulasta puhutaan paljon. Tässä menee tosi iso potentiaali hukkaan. Unohdetaan, miten merkityksellistä voi olla muutamakin työtunti viikossa. Että minä osaan ja voin ja teen ja saan siitä oikean palkan, Mikkilä sanoo.
– Työtehtäviä voidaan muokata ja räätälöidä. Kun työ on sopivaa juuri tietylle henkilölle, hänen työkykynsäkin näyttäytyy ihan erilaisena.
Sen Mikkilä tietää kokemuksesta työnantajana ja Väylä ry:n perustajana.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
