lkka Kantolan vahvuuksina pidetään ymmärrystä diakoniasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kristillisyydestä.
Ilkka Kantola aloitti diakoniajohtajana
"Kokemukseni kirkon johtotehtävistä ja lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistavat Diakonissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin", sanoo Ilkka Kantola.
Helsingin Diakonissalaitos on nimittänyt teologian tohtorin ja SDP:n kolmen kauden kansanedustajan Ilkka Kantolan diakoniajohtajan tehtävään toukokuun alusta alkaen.
– Uskon, että kokemukseni kirkon johtotehtävistä ja lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistavat Diakonissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Odotan innolla uutta tehtävää yhteisössä, jonka arvot vahvasti tunnen omikseni. Tuntuu hyvältä palata kahdentoista vuoden jälkeen progressiiviseen yhteisöön konkreettiseen työhön, kertoo Ilkka Kantola.
Helsingin Diakonissalaitos on uranuurtaja diakoniatyön saralla. Diakoniajohtaja raportoi suoraan toimialajohtajalle.
– On valtavan hienoa, että meillä aloittaa diakoniajohtajana näin vahvasti yhteiskunnallisesti verkottunut laajan alan osaaja, kiittelee toimialajohtaja Marja Pentikäinen.
Erityisesti Ilkka Kantolan vahvuuksiksi mainitaan ymmärrys diakoniasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kristillisyydestä. Niitä pidetään optimaalisena yhdistelmänä diakonissalaitoksen työlle.
– Diakonialla on selkeä tehtävä ei vain ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen vaan myös heidän toimijuutensa vahvistamiseen yhdessä heidän kanssaan. Tähän työhön diakonia kutsuu mukaan hyvinvointia tuottavia organisaatioita ja tavallisia kansalaisia, Pentikäinen toteaa.
Diakoniajohtajan tehtävänä on kehittää konsernin diakonisia sisältöjä sekä edustaa konsernia eri alojen verkostoissa ja julkisuudessa yhteistoiminnassa toimiala- ja palvelualuejohtajien kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
"Toinen ihminen ei voi koskaan olla kristitylle uhka" – arkkipiispaehdokkaat pohtivat, miten kohdata globaali maailma
AjankohtaistaKallion kirkon vaalipaneeli oli toiseksi viimeinen ennen arkkipiispanvaaleja.
