Kolmevuotiaana sotaorvoksi jäänyt Pirkko Koroma muistelee isäänsä katsomalla vanhoja valokuvia.
Isän poissaolo tuntuu yhä elämässä - Pirkko Koroma laulaa itsenäisyyspäivänä sotaorpojen Sirpaleet-kuorossa
Sotaorpojen konsertissa Vanhassakirkossa muistetaan sodassa kaatuneita isiä laulamalla isänmaallista musiikkia.
Millaista ohjelmaa on luvassa, Pirkko Koroma Pääkaupunkiseudun sotaorpojen yhdistyksestä?
– Konsertissa esiintyy yhdistyksen jäsenistä koostuva Sirpaleet-kuoro, jossa laulan itsekin. Laulamme kappaleet Synnyinmaan laulu, Hiljaiset soinnut ja Kotimaani ompi Suomi. Meitä johtaa Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Tuula Stöckell. Hän on kärsivällinen ja innostava kuoronjohtaja.
– Pääesiintyjänä on Qoro Quando -kuoro, joka laulaa Jori Männistön johdolla. Kuoroja säestää Tuomiokirkkoseurakunnan urkuri Anna Pulli.
Miten pitkään yhdistyksenne on järjestänyt itsenäisyyspäivän konsertteja?
– Kaatuneitten omaisten liittoon kuuluva yhdistyksemme perustettiin vuonna 2001, ja konsertteja on järjestetty Vanhassakirkossa siitä lähtien. Toimimme viime sotiemme sotaorpojen hyväksi sekä vaalimme sodassa kaatuneiden ja sodan olosuhteissa henkensä menettäneiden muistoa pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksessä on nyt yli 900 rekisteröitynyttä sotaorpoa. Sotaorpojen keski-ikä koko Suomessa on lähellä 80 vuotta.
Milloin jäit itse sotaorvoksi?
– Olin kolmevuotias, kun menetin isäni sodassa. Äitini vei minut sen jälkeen Helsingistä Hämeenlinnaan isovanhempieni luokse hoitoon. Lapsuuteni oli onnellinen, mutta isän poissaolo tuntuu yhä elämässä.
– Sotaorpojen saama rahallinen tai muu tuki on ollut vuosikymmenien varrella vähäistä. Siksi yhdessä toimiminen ja laulaminen merkitsevät meille paljon. Muutama vuosi sitten iloitsimme siitä, että valtio myönsi sotaorvoille oman rintamerkin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomalaisia yhdistävät kansallistunne ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus – eriarvoistumista pidetään ongelmana, maahanmuuttajat jakavat mielipiteitä
AjankohtaistaYli 6 000 suomalaista kertoi näkemyksensä kansaa yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Kaksi kolmesta katsoi, että suomalaisuus ei ole kiinni etnisestä taustasta.