Bror Träskbacka tarjoilee kahvia matkamessuilla kello 13-15 kirkon ulkosuomalaistyön osastolla 6 p 71.
Joissain maissa pappi käy kerran vuodessa, mutta Espanjaan suomalainen kirkko on juurtunut – ”Siellä suomalaiset ikään kuin talvehtivat”
Kirkon ulkomaalaistyön väki tarjoaa kirkkokahveja Matkamessuilla.
Messukeskuksessa kuhisee viikonloppuna, kun sinne suuntaa matkailusta kiinnostunutta väkeä.
Tänä vuonna Matkamessujen teemoina ovat Viro, vastuulliset elämykset ja perhematkailu. Myös kirkolla on messuilla oma osasto.
– Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ollut Matkamessuilla mukana yli 20 vuotta. Haluamme kertoa siitä, että ulkomailla suurimmissa matkakohteissa on kirkko, sanoo asiantuntija Bror Träskbacka kirkon ulkosuomalaistyöstä.
– Meillä on slogan ”Tukiverkkosi maailmalla”. Se tarkoittaa sitä, että jos suomalaisella on ulkomailla ollessaan pieni tai iso ongelma, kirkko on siellä auttamassa, Träskbacka kertoo.
Messuja ja yhteislaulua etelän lämmössä
Kirkon turistityö alkoi virallisesti vuonna 1977, kun ensimmäinen turistipappi lähetettiin Kanariansaarille. Nykyisin kirkko toimii noin 40 maassa tukena suomalaisille matkailijoille ja pysyvämmin ulkomailla oleskeleville. Pappien lisäksi ulkomailla työskentelee myös kanttoreita.
– Jossain maissa kirkko on vahvasti läsnä ja jossain käydään kerran vuodessa laulamassa Kauneimpia joululauluja, Bror Träskbacka kertoo.
Vahvimmin kirkon toimintaa löytyy Aurinkorannikolta. Ei ihme, sillä Suomesta tehdään vuosittain yli 800 000 matkaa ja vapaa-ajan matkaa Espanjaan.
On ymmärrettävää, että ihminen haluaa valoon ja lämpöön.
– Espanja on myös se paikka, jossa suomalaiset ikään kuin talvehtivat. Fuengirola on kaikkein suurin volyymiltaan. Siellä lasketaan olevan noin 30 000 suomalaista, Träskbacka kertoo.
Moni luulee, että suurin osa Fuengirolassa asuvista suomalaisista on eläkeläisiä. Träskbacka korjaa oletuksen. Fuengirolassa on paljon nuoria ja lapsiperheitä. Siellä on iso suomalainen koulu ja suomalaisia yrittäjiä.
– Eläkeläiset ovat Fuengirolassa vähemmistö. Heitä on ainoastaan kolmasosa siellä asuvista suomalaisista.
Bror Träskbacka toimii asiantuntijana kirkon ulkosuomalaistyössä.
Lentomaileista kompensaatio
Kirkon turistityö on Bror Träskbackan mukaan aikoinaan rakennettu jumalanpalveluksen ympärille, ja siitä on pidetty kiinni.
Yhteisö rakentuu, kun ihmiset kokoontuvat messussa yhteen. Siinä rakennetaan sosiaalista elämää ja vähennetään yksinäisyyttä. Ihmiset hoitavat toinen toistaan.
– Jos matkalaisella on haasteita, kirkko tarjoaa keskusteluapua. Mutta ulkomailla on myös kriisitilanteita – onnettomuuksia, sairauksia ja kuolemaa, joissa pappi on rinnallakulkija.
Kun kirkon työntekijä lentää, jokaisesta lentomailista maksetaan kompensaatio Suomen Lähetysseuralle.
Ilmastonmuutos on otettu kirkon turistityössä huomioon. Aina kun kirkon työntekijä lentää, jokaisesta lentomailista maksetaan kompensaatio Suomen Lähetysseuralle. Rahoilla istutetaan metsää Afrikkaan.
– Jos kysytään, mitä mieltä kirkon ulkosuomalaistyössä ollaan siitä, että 800 000 suomalaista matkustaa Espanjaan lentäen, niin minusta se on ihmisten oma valinta, toteaa Träskbacka.
– Kun nyt katsoo ikkunasta ulos, on aika harmaata ja sataa. On ymmärrettävää, että ihminen haluaa valoon ja lämpöön, hän jatkaa.
Teneriffalla tai Thaimaassa vihille?
Matkamessuilla kirkon osastolla kohdataan ihmisiä ja juodaan kirkkokahveja. Bror Träskbacka toivoo ihmisten tulevan kertomaan, kuinka he ovat kohdanneet kirkon maailmalla.
Matkalaisilla voi olla myös kysymyksiä. Esimerkiksi, jos pariskunta haluaa mennä naimisiin Gran Canarialla, voi tulla kysymään, miten se onnistuu. Kaikissa maissa suomalaisilla papeilla ei ole vihkimislupaa, mutta Espanjassa, Kreikassa ja Thaimaassa on.
Matkamessut 17.–19.1.2020 pe klo 10–19, la ja su klo 10–18 Messukeskuksessa, Messuaukio 1. Kirkkokahvit tarjolla joka päivä klo 13–15. Kirkon osasto 6 p 71.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Aurinkorannikolle muuttaa nyt paljon nuoria aikuisia ja perheitä – Mandi Fagerström, 14, kotiutui Fuengirolaan nopeasti
Hyvä elämäAurinkorannikolla voi käydä koulua ja rippikoulua suomeksi. Mandi Fagerström ajattelee silti, että maassa maan tavalla.
