Isot kirkot ajavat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan talousahdinkoon – Suomenlinnan kirkosta luovutaan, mutta se ei riitä
Seurakunnan alijäämä kasvaa kolmessa vuodessa 650 000 euroon. Aluehallintovirasto on jo huomauttanut työntekijöiden jaksamisesta.
Tuomiokirkkoseurakunnan ylpeys ovat isot kirkot, jotka ovat jopa kansallisia aarteita: Tuomiokirkko, Vanhakirkko ja Suomenlinnan kirkko. Lisäksi sillä on käytössään vuonna 2018 rakennettu Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa. Agricolan kirkosta seurakunta on luopunut, mutta on mukana siellä toimivassa Agricola-projektissa.
Nyt suuret kirkot ovat seurakunnan ongelma.
Helsingin seurakuntayhtymän tulevaisuuden turvaamiseen tähtäävässä Rohkeasti yhdessä -ohjelmassa päätettiin budjettileikkauksista ja tiloista perittävien vuokrien muutoksista. Ne koskevat kipeästi seurakuntiin, joilla on isoja kirkkoja.
– Olemme jo tehneet päätöksen, että luovumme seuraavaksi Suomenlinnan kirkosta. Se ei kuitenkaan riitä, vaan alijäämää syntyy lisää joka vuosi. Vuonna 2026 olemme jo 650 000 euroa pakkasen puolella, sanoo seurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä.
Kun Tuomiokirkkoseurakunta luopuu Suomenlinnan kirkosta, vastuu ja kulut siitä siirtyvät Helsingin seurakuntayhtymälle. Ne eivät siis häviä. Unescon maailmanperintökohteessa sijaitsevasta kirkosta ei todellisuudessa voida noin vain luopua.
Seurakunta menetti 1,4 miljoonan euron tilamäärärahan
Yhteinen kirkkovaltuusto teki joulukuussa päätöksen, jonka mukaan seurakunnille osoitettavaan määrärahaan kohdistuu 5,89 prosentin leikkaus vuoden 2023 alusta. Tuomiokirkkoseurakunnan saamaa erityislisää nostettiin samalla hieman ja seurakunta sai tasapainotusmäärärahan. Myös sisäiset vuokrat laskivat.
Nämä toimet eivät Heltelän mukaan likimainkaan vastaa sitä, että seurakunta menetti 1,4 miljoonan euron suuruisen tilamäärärahan. Kun aiemmin kirkkosalit katsottiin jokaiselle seurakunnalle ydintoiminnaksi, nyt niitä kohdellaan tilavuokrien osalta kuin mitä tahansa tilaa.
– Käytännössä Vanhakirkko on pelkkää kirkkosalia, samoin Suomenlinnan kirkko, ja Tuomiokirkossa vasta iso sali onkin, Marja Heltelä huomauttaa.
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto käsitteli 12.9. kokouksessaan talouskonsulttien raporttia, jonka mukaan seurakunnan toimintamääräraha laskee toiseksi eniten Helsingin seurakunnista, ja tilakulut ovat mittavat edellä mainituista syistä johtuen.
Kerromme siis selvityksessä, että emme pysty kattamaan alijäämää.
Seurakuntaneuvosto hyväksyi myös yhteiselle kirkkoneuvostolle lähetettävän selvityksen vuoden 2023 alijäämän kattamisesta. Vaikka seurakunta käyttää kaikki aiempien vuosien säästönsä, ensi vuoden talousarvio on 250 650 euroa alijäämäinen.
– Kerromme siis selvityksessä, että emme pysty kattamaan alijäämää. Päinvastoin alijäämä vain kasvaa, koska tilamäärärahasta luopuminen iski meihin niin rajusti. Rohkeasti yhdessä -ohjelman hyväksymisen yhteydessä ”kauneusvirheet” luvattiin korjata. Olen mukana työryhmässä, joka valmistelee vuokrien ja talouden korjaustoimenpiteitä vuodesta 2026 eteenpäin. Korjaustoimet olisi kuitenkin syytä aloittaa heti, Heltelä sanoo.
Suomenlinnan kirkko remontoitiin huhtikuussa 2021, ja sinne rakennettiin myös uudet urut. Kuva: Joonas Vohlakari
Henkilökunnan kuormitus on liian suurta
Tuomiokirkkoseurakunnan erityislaatuisuus näkyy selvityksestä. Tilojen käyttöaste on harvinaisen suuri. Seurakunnan kanttorit soittavat lähes puolessa kaikista Helsingin kirkkohäistä ja hiippakunnan pääkirkossa Tuomiokirkossa pidetään myös valtakunnallisia tilaisuuksia. Seurakunnan työstä kaksi kolmasosaa kohdistuu muihin kuin oman seurakunnan jäseniin.
Marja Heltelä kaivaa esiin Aluehallintoviraston tarkastusraportin. AVI teki toukokuussa seurakuntaan työsuojelutarkastuksen. Siihen kuului psykososiaalista kuormitusta selvittävä kysely. Esille nousivat muun muassa liiallinen työmäärä työaikaan nähden, epärealistiset tavoitteet, epäsäännölliset työajat ja usean asian tekeminen samanaikaisesti. Erityisen suuren kuormituksen kohteena ovat hengellisen työn tekijät.
Heltelän mukaan tulokset kertovat siitä, kuinka henkilöstöä on säästösyistä jouduttu vähentämään, mutta keskustaseurakunnan vastuut eivät ole vähentyneet. Seurakunta on useaan otteeseen tuonut tämän esille seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle.
– Kuormitus on niin suurta, että saimme kehotuksen alkaa purkaa sitä välittömästi. Saimme kolme toimenpidekehotusta ja kolme toimintaohjetta. Joudumme muun muassa tinkimään siitä, miten pappi on tavattavissa, sulkemaan Suomenlinnan kirkon maanantaista keskiviikkoon, miettimään muiden kirkkojen aukioloa ja vähentämään rajusti niitä ulkopuolisia varauksia, jotka sitovat omaa henkilökuntaa tai joista ei makseta tilavuokraa.
Kun henkilöstön jaksaminen on jo kyseenalaista, eivät henkilöstöön kohdistuvat leikkaukset ole realistisia säästötoimia. Ja kun kirkoista ei voida noin vain luopua, yhtälö on Heltelän mukaan seurakunnan omilla toimilla lähes mahdoton ratkaista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin tuomiokirkon julkisivua aletaan remontoida – toiminta kirkon sisällä jatkuu normaalisti
AjankohtaistaMyös kaikki koristeet, reliefit, puu- ja metalli-ikkunat, puuluukut, julkisivujen peltiverhoukset ja koristeelliset ulkovalaisinpylväät kunnostetaan ja maalataan.
