Johanna Korhonen ja Jaana Hallamaa jäävät pois kirkolliskokouksesta – enemmistö Espoon ja Helsingin hiippakuntien edustajista haluaa jatkokaudelle
Kirkolliskokousedustajat vaihtavat mielipiteitä syysistuntokaudella 2016. Kuvassa vasemmalle Johanna Korhonen ja Marjaana Toiviainen Helsingin hiippakunnasta. Keskellä Olli-Pekka Silfverhuth Tampereen hiippakunnasta.

Kirkolliskokousedustajat vaihtavat mielipiteitä syysistuntokaudella 2016. Kuvassa vasemmalle Johanna Korhonen ja Marjaana Toiviainen Helsingin hiippakunnasta. Keskellä Olli-Pekka Silfverhuth Tampereen hiippakunnasta.

Johanna Korhonen ja Jaana Hallamaa jäävät pois kirkolliskokouksesta – enemmistö Espoon ja Helsingin hiippakuntien edustajista haluaa jatkokaudelle

Osa Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneista kirkolliskokousedustajista hakee tulevalla kaudella kompromissia sateenkaariparien vihkimisestä.

Kirkolliskokous kokoontuu tällä viikolla Turussa nelivuotiskautensa viimeiseen istuntoon.

Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu päättyy 15. marraskuuta. Kuusi Espoon ja Helsingin hiippakuntien 22 nykyisestä kirkolliskokousedustajasta ei aio hakea jatkokaudelle luterilaisen kirkon ylimpään päätöksentekoelimeen.

– Toivon, että avioliittokysymyksessä päästään eteenpäin. Kansankirkon kannalta olisi tuhoisaa, jos jättäydymme patriarkaalisen yhtenäiskulttuurin ulkomuseoksi, sanoo Helsingin hiippakunnan maallikkoedustaja eli Jaakko Weuro. Hän kertoo empivänsä, asettuuko ehdolle, koska kulunut kausi on ollut henkisesti raskas.

– Kirkolliskokouksen toimintatapoja olisi syytä uudistaa. Vallankäytön keskittyminen pienelle sisäpiirille ja hyväveliverkostolle johtaa siihen, että kirkolliskokous näivettyy kirkollisen rälssin keskinäiseksi pelaamiseksi.

Jännitteet sateenkaariparien kirkollisen vihkimisen ja tasa-arvon ympärillä ovat Weuron mukaan heijastuneet niin kirkolliskokouksen kuin Helsingin hiippakunnankin ilmapiiriin.

Moni kokenut edustaja jää pois

Kirkolliskokouksesta jää pois monia merkittäviä kirkollisia vaikuttajia. Yksi heistä on vantaalainen Johanna Korhonen. Korhonen on ollut parin viime vuoden ajan esillä etenkin Helsingin piispan Teemu Laajasalon talousasioiden penkojana.

– Päätimme puolisoni kanssa jo tämän kauden alussa eli vajaat neljä vuotta sitten, että pyrimme kumpikin vähentämään kokouksia ja käyttämään säästyvän ajan perheen ja omaan hyvinvointiin. Puoliso on karsinut kuntapolitiikan tehtäviään, minä kirkollisia. Olen ollut luottamustehtävissä kymmenkunta vuotta, mitä pidän jo kohtuullisen pitkänä vastuunkantoaikana, Korhonen sanoo.

Hän kertoo vaikuttaneensa alkukaudesta avioliittokysymyksessä, jossa ”kirkolliskokous on työyhteisönä epätoivoisimmillaan”.

Kansankirkon kannalta olisi tuhoisaa, jos jättäydymme patriarkaalisen yhtenäiskulttuurin ulkomuseoksi.

– Jaakko Weuro

– Sittemmin tämä asia on onneksi siirtynyt pois kirkolta hallinto-oikeuksille. Viimeisellä istuntoviikollani yritän vielä saada kirkolliskokoukselta apua Helsingin hiippakunnan taloudenpidon hallintaan, Korhonen mainitsee.

Muut kirkolliskokouksesta luopuvat Helsingin ja Espoon hiippakuntien edustajat ovat Jaana Hallamaa, Jarmo Leppiniemi, Anna-Mari Kaskinen, Sami Ojala ja Kalervo Salo.

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Hallamaa vetoaa velvollisuuksiinsa työssään ja yhteiskunnallisiin luottamustehtäviinsä. Leppävaaran kirkkoherra Salo arvioi, että kahdeksan vuoden jälkeen on aika siirtää vastuu toisille. Kaskinen on ollut kirkolliskokouksen jäsen 16 vuoden ajan ja Ojala 12 vuotta. Myös Leppiniemi kokee tehneensä velvollisuutensa.

Sekä luopujat että kirkolliskokoukseen yhä haluavat nostavat kuluneelta kaudelta esille isoja asioita, joista osa jää yhä kesken. Kirkkolain kodifiointi eli uudelleenjärjestely ja ajanmukaistaminen saatiin valmiiksi ja eduskunnan käsittelyyn. Kirkon tulevaisuuden miettiminen on ollut tärkeää ja jatkuu vielä. Pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös valmistui. Vaikka kirkon keskushallintoa on karsittu, taloutta pitää yhä tasapainottaa. Kirkon tietojärjestelmien epäkohtiin ja rahanmenoon on puututtu.

Reino Halonen ei vastannut Kirkko ja kaupungin kyselyyn.

Saamelaisilla on oma kirkolliskokousedustaja Ulla-Maarit Magga.

Saamelaisilla on oma kirkolliskokousedustaja Ulla-Maarit Magga.

Espoossa etsitään sateenkaarikompromissia

Kuluvan kauden aikana keskusteltiin paljon samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä. Myös tuleva kirkolliskokous joutuu käsittelemään asiaa.

Erityisesti Espoon hiippakunnassa moni uudelleen ehdolle asettuva ilmoittaa haluaan hakea asiassa kompromissia.

Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen, Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen ja nurmijärveläinen maallikkoedustaja Markku Jalava kertovat asettuneensa ehdokkaaksi listalta, joka pyrkii hakemaan sovintoa avioliittokysymyksessä. Myös Olarin seurakunnan maallikkoedustaja Päivi Raunu puhuu kompromissin puolesta.

– Haluan, että kirkkomme voisi vihkiä kaikki kihlaparit. Olen puhunut sellaisen ratkaisun puolesta, jossa voimassa voisi olla kaksi erilaista avioliittokäsitystä. Käytännössä tämä tarkoittaisi asiaa kirkolle selvittäneen professori Eila Helanderin mallin mukaista etenemistapaa, jossa kaikki parit voitaisiin vihkiä, mutta omantunnonvapaus sallittaisiin vihkimistä vastustaville, Raunu sanoo.

Jospa piispat johtaisivat meidät pois erämaasta.

– Markku Jalava

Turtiainen toivoo, että kirkolliskokous saisi vihdoin tähän kirkkoa repivään asiaan rakentavan ratkaisun. Lisäksi kirkon pitäisi tulevalla kaudella löytää toiminnalliset ja rakenteelliset lääkkeet siihen, että alle 35-vuotiaiden sitoutuminen kristilliseen uskoon ja kirkon jäsenyyteen voisi vahvistua.

Linnoinen kertoo olevansa Turtiaisen kanssa samalla listalla.

– Halusin astua uudenlaisen askeleen kohti sovintoa. Tulevalta kirkolliskokouskaudelta toivon kunnioittavaa ja arvostavaa keskustelua ja ripeää päätöksentekoa. Pidän tärkeänä, että seurakuntiin syntyisi nuorten vaikuttamisryhmiä, Linnoinen kertoo.

Markku Jalavan mukaan avioliittoasiassa on päästävä pois lukkiutuneesta tilanteesta.

– Jospa piispat johtaisivat meidät pois erämaasta, huokaa Jalava.

Espoon hiippakunnan maallikkoedustaja Tapio Tähtinen toivoo myös sovintoratkaisuja.

”Uudistusmielisten toivotaan luovuttavan”

Helsingin hiippakunnan pappisedustaja Kirsi Hiilamo toteaa, että kirkolliskokous on kestävyyslaji. Joskus siinä on tullut olo, että niin sanottujen uudistusmielisten toivotaan päästävän irti ja luovuttavan. Hän haluaa antaa signaalin, että periksi ei anneta.

– On aivan varmaa, että kysymys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä tulee myös seuraavan kirkolliskokouksen ratkaistavaksi. Mikä tahansa ratkaisu edellyttää kolmen neljäsosan enemmistöä. Keskeinen kysymys kuuluu, kuinka pitkään maltilliset ryhmät ovat valmiita jäämään ääripäiden vangiksi, pohtii Hiilamo.

Kirkolliskokouksen päätösten mukaan opetamme kirkossa avioliitosta miehen ja naisen liittona.

– Jouko J. Jääskeläinen

Maallikkoedustaja Katri Korolainen toivoo ratkaisua, joka yksiselitteisesti mahdollistaa samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen. Pappisedustaja Marjaana Toiviainen toivoo tulevalta kirkolliskokoukselta rohkeaa laatikon ulkopuolelle katsomista.

– Toivon sen analysoimista, mitä on elämä jälkikansankirkollisena, vertaisuuteen perustuvana yhteisönä, joka ei rakennu hierarkioiden ja hengellisen monopoliaseman neuroottiseen ylläpitämiseen, vaan raikkaaseen, vastakulttuuriseen luovuuteen, Toiviainen muotoilee.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Piispat ovat automaattisesti kirkolliskokouksen jäseniä ja istuvat kokouksen eturivissä.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Piispat ovat automaattisesti kirkolliskokouksen jäseniä ja istuvat kokouksen eturivissä.

”Avioliitto on miehen ja naisen välinen”

Osa jatkokautta hakevista edustajista haluaa kirkon pitäytyvän käsityksessä, jonka mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. Tämän sanoo erityisen selvästi vantaalainen maallikkoedustaja Jouko J. Jääskeläinen.

– Kirkolliskokouksen päätösten mukaan opetamme kirkossa avioliitosta miehen ja naisen liittona. Korostamme uskollisuutta, puolisoiden kumppanuutta ja eri työmuodoissa tuemme avioliittoja ja perheitä, Jääskeläinen kiteyttää.

Myös Hannele Karppinen ja Johanna Lumijärvi asettuvat tälle kannalle.

Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Arto Antturi toivoo kirkolliskokoukselta rohkeutta pysyä oikeassa suunnassa. Hän nostaa esille byrokratian keventämisen, työntekijöiden ja seurakuntalaisten välisen muurin purkamisen ja vapauden valita itse seurakunta ainakin saman seurakuntayhtymän sisällä.

Vantaalainen maallikkoedustaja Paula Lehmuskallio toivoo, että jokainen saisi kirkossa sivistyneesti pitää oman uskonsa ja tulkintansa Raamatusta. Hän on huolissaan lasten kasteiden määrän vähenemisestä. Lehmuskallio kertoo tehneensä työtä Suomen Lähetyslentäjien eli MAF:n saamiseksi yhdeksi kirkon lähetysjärjestöksi.

Espoon maallikkoedustaja Heikki Sorvari aikoo, jos hänet valitaan, jatkaa työtään kirkon tietohallinnon kehittämiseksi ja talouden hoidon parantamiseksi keventämällä hallintoa.

– Toivon, ettei kunnioittavan keskustelun vaatimus kirkossa ole vain sitä, että unohdettaisiin Raamatun ja tunnustuskirjojen mukaan toiminen, Sorvari sanoo.

Korjaus 5.11. kello 8.25: Jutussa luki aiemmin, että Kirsi Hiilamo on Helsingin hiippakunnan maallikkoedustaja. Hiilamo on pappisedustaja.

Luopujat ja ehdolle asettuvat

Kirkko ja kaupunki kysyi Espoon ja Helsingin hiippakunnan edustajien jatkohaluista kirkolliskokouksessa. Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka ovat muiden piispojen tapaan automaattisesti kirkolliskokouksen jäseniä.

Luopuvat:

Anna-Mari Kaskinen ja Kalervo Salo Espoon hiippakunnasta.

Jaana Hallamaa, Johanna Korhonen, Jarmo Leppiniemi ja Sami Ojala Helsingin hiippakunnasta.

Ehdolle asettuvat:

Markku Jalava, Hannele Karppinen, Päivi Linnoinen, Johanna Lumijärvi, Päivi Raunu, Heikki Sorvari, Jouni Turtiainen ja Tapio Tähtinen Espoon hiippakunnasta.

Arto Antturi, Kirsi Hiilamo, Jouko Jääskeläinen, Katri Korolainen, Paula Lehmuskallio ja Marjaana Toiviainen Helsingin hiippakunnasta.

Epävarmat:

Jaakko Weuro miettii vielä ehdokkuuttaan.

Reino Halonen ei vastannut Kirkko ja kaupungin kyselyyn.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi