Kaksi pappia ja 17 seurakuntalaista kuoli fulani-paimentolaisten tekemässä iskussa Nigeriassa 2018. Nigeria jakautuu yhä vahvemmin muslimeiden asuttamaan pohjoiseen ja kristittyjen etelään, ja iskuja kirkkoihin tehdään ajoittain. Kuva: Emmy Ibu / AFP / Lehtikuva
Joka seitsemäs maailman kristityistä on vainottu tai syrjitty – jihadistinen väkivalta voimistuu Afrikan mantereella
Kristittyjen asemaa seuraavan Open Doors -järjestön julkaisema tuore raportti antaa synkän kuvan sekä kristittyjen asemasta että demokratian kehityksestä.
Politisoitunut islam ja jihadistinen väkivalta uhkaavat entistä useampaa kristittyä erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Esimerkiksi Nigeriassa kristittyihin kohdistuneissa iskuissa kuoli vuoden aikana yli 5 000 kristittyä. Nigeriassa tapahtui valtaosa kaikista maailman murhista, joissa kristitty kuoli uskonsa vuoksi. Väkiluvultaan Afrikan suurin valtio on yhä selkeämmin jakautunut muslimeiden asuttamaan pohjoiseen ja kristittyjen asuttamaan etelään, missä fulaaniheimot, Boko Haram ja Länsi-Afrikan Isis-taistelijat ovat tuhonneet kristittyjen yhteisöjä.
Tiedot käyvät ilmi Open Doors -järjestön 18. tammikuuta julkaisemasta World Watch List -raportista, joka käsittelee kristittyjen uskonnonvapauden toteutumista ja kristittyjen vainoja eri puolilla maailmaa.
Nigeria on myös kuvaava esimerkki siitä, ettei yksittäisten uutisten perusteella välity kokonaista kuvaa maan tilanteesta: se on sekä valtavien megakirkkojen maa että valtio, jossa kristittynä oleminen voi olla hengenvaarallista.
– Kristillisyys on megatrendi Afrikan mantereella, mutta sille on vastavoimia, kuten radikaali islamistinen liike, summaa World Watch List 2023 -raportin julkistamistilaisuudessa puhunut vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.
Ylipäätään tuore raportti antaa synkän kuvan kristittyjen tilanteesta globaalisti. Kun järjestön perustamisvuonna 1993 kristityt kärsivät vakavasta, erittäin vakavasta tai äärimmäisestä vainosta 40 maassa, nyt tällaisia maita on 76. Seitsemäsosa maailman kristityistä, noin 360 miljoonaa ihmistä, kärsii vakavasta vainosta tai syrjinnästä uskonsa vuoksi.
Protestanttiseen kirkkoon kuuluvat berberinaiset rukoilevat Algeriassa. Algeria on sijalla 19 WWL-listalla, jossa arvioidaan kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa, vainoa ja syrjintää. Kuva: Reuters / Alamy Stock Photo
Epävakaus ruokkii terrorismia ja toisin päin
Saharan eteläpuolisen Afrikan 26 maassa on otolliset olosuhteet väkivallalle ja islamin radikalisoitumiselle. Valtiot ovat hauraita, väestönkasvu nopeaa ja nuoria ihmisiä on paljon. Köyhyys, kuivuus, ilmastonmuutos ja pula ruoasta pahentavat tilannetta. Ukrainan sota on vaikeuttanut tilannetta, sillä viljalastit eivät kulje entiseen tapaan ja kilpailu kelvollisesta viljelys- ja laidunmaasta on kiihtynyt monella alueella.
Olli Ruohomäen mukaan uskonnonvapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja yleinen valtioiden kehitys kulkevat usein käsi kädessä. Nyt näissä asioissa mennään taaksepäin.
– Maailmalla on demokratian kriisi, demokratialla ei mene hyvin. Autoritäärisyys valtioissa kasvaa.
Uskonto, valta ja poliittiset intressit kietoutuvat monessa valtiossa yhteen. Jihadistinen liike pyrkii siihen, että maissa elettäisiin sharia-lain mukaan ja että ajattelutapa leviäisi yhä laajemmalle. Kyseessä on ongelmallinen kierre, jota on vaikea purkaa: epävakaus ruokkii terrorismia ja terrorismi ruokkii epävakautta.
– Kehitysyhteistyön keinoin asioita on pyritty parantamaan, mutta sekin on tietysti vain pisaroita meressä. Ennuste on huono, Ruohomäki sanoo.
Vaikka kristittyjen asemasta kantautuu huolestuttavia tietoja, asia on Suomessa esillä varsin vähän sekä mediassa että ulkopolitiikassa. Olli Ruohomäen mukaan uskontojen roolia voi olla täältä käsin vaikea ymmärtää. Jotta ymmärtäisimme, mitä maailmassa tapahtuu, tarvitaan uskonnonlukutaitoa.
– Elämme hyvin sekulaarissa todellisuudessa, jossa uskoa on opittu pitämään yksityisasiana. Ei tarvitse lähteä kauas Suomesta, kun se ei enää ole näin, vaan on itsestään selvää, että uskonto näkyy arjessa.
– Oma kokemukseni esimerkiksi Lähi-idästä on, että uskonto on luontevasti läsnä ja sitä kunnioitetaan. Ei ole sellaista kategoriaa, etteikö ihmisellä olisi uskontoa. Ateismista ei oikein osata keskustella.
Pohjois-Koreassa on kaikista vaarallisinta olla kristitty. Kuva: Eric Lafforgue / Alamy Stock Photo
Pohjois-Korean lakiuudistus vaikeuttaa tilannetta entisestään
Syksystä 2021 syksyyn 2022 kestäneen World Watch List -raportointikauden aikana kristittyjä paitsi tapettiin, myös siepattiin ja vangittiin ilman kunnollista oikeudenkäyntiä. Kirkkoihin ja muihin kristillisiin rakennuksiin tehtiin 2 110 hyökkäystä.
Kristityille vaarallisimpien maiden kärjessä on Pohjois-Korea, jossa tilannetta on ennestään vaikeuttanut uusi ”taantumuksellisen ajattelun” vastainen laki. Se teki ulkomaisista julkaisuista, kuten Raamatusta, laittomia. Se on lisännyt myös kristittyjen pidätyksiä ja johtanut salaisten kotiseurakuntien sulkemiseen.
Afganistanin sijoitus on pudonnut viime vuoden ykkössijalta yhdeksänneksi, mutta se ei kerro kristittyjen aseman kohentumisesta. Taleban teloitti valtaannousunsa jälkeen suuren määrän kristittyjä, joten ne, jotka vielä ovat maassa eivätkä ole paenneet tai kuolleet, ovat piilossa.
Kiinassa kristittyjen aseman tekee entistä tukalammaksi digitaalisen valvontateknologian käyttö ja pyrkimys määrittää ihmisoikeudet eri tavoin kuin länsimaissa. Esimerkiksi kasvojentunnistusteknologiaa on asennettu myös paikkoihin, joissa kristityt kokoontuvat.
Vaarallisimmat maat kristityille
1. Pohjois-Korea
2. Somalia
3. Jemen
4. Eritrea
5. Libya
6. Nigeria
7. Pakistan
8. Iran
9. Afganistan
10. Sudan
Lähde: World Watch List 2023
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
World Watch -raportti 2024: Kristittyihin kohdistuva väkivalta pahenee edelleen Afrikassa
AjankohtaistaViime vuonna neljä viidestä kristittyjen surmasta tapahtui Nigeriassa. Kristittyjen vaino on äärimmäistä tai erittäin vakavaa 15 valtiossa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kertoo Open Doors -järjestön vuotuinen raportti kristittyjen uskonnonvapaudesta.
