null Jumalanpalveluksissa käytiin Vantaalla satatuhatta kertaa – kävijämäärä nousi 3000 hengellä

Hämeenkylän kirkko Vantaalla on tunnettu kirkkotaiteestaan. Jumalanpalveluskävijöitä siellä on seurakunnan väkimäärään suhteutettuna eniten Vantaalla.

Hämeenkylän kirkko Vantaalla on tunnettu kirkkotaiteestaan. Jumalanpalveluskävijöitä siellä on seurakunnan väkimäärään suhteutettuna eniten Vantaalla.

Ajankohtaista

Jumalanpalveluksissa käytiin Vantaalla satatuhatta kertaa – kävijämäärä nousi 3000 hengellä

Vantaalaiset löysivät viime vuonna tiensä jumalanpalveluksiin edellisvuotta useammin. Ahkerimmat kirkossakävijät löytyivät Hämeenkylästä ja Hakunilasta.

Vantaalaiset löysivät viime vuonna lähes satatuhatta kertaa tiensä kirkkoon, eikä mihin tahansa tilaisuuteen, vaan nimenomaan jumalanpalvelukseen. Vuoden 2019 jumalanpalvelusten yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 99 806, kun vuonna 2018 se oli 96 726.

Kävijämäärä nousi yli 3000 hengellä. Muutos ei selity tilaisuuksien määrän kasvulla. Vantaalla Myyrmäen kirkko on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja Tikkurilan keskustassa ei ole kirkkoa, koska sitä vasta rakennetaan. Molemmissa paikoissa jumalanpalveluksia pidetään väistötiloissa, Myyrmäessä Virtakirkossa ja Tikkurilassa Koskikeskuksessa.

Ahkerimmat jumalanpalveluskävijät seurakunnan jäsenmäärään verrattuna löytyvät Vantaan länsi- ja itälaidoilta eli Hämeenkylän ja Hakunilan seurakunnista. Hämeenkylässä on suhteessa eniten kävijöitä.

– Tämä hieno tieto kertoo siitä, että ajatus jumalanpalvelusten kohdentamisesta toimii. Pidämme paljon sellaisia jumalanpalveluksia, joihin kutsutaan tietyn kaupunginosan ihmisiä yhteistyössä alueilla toimivien järjestöjen kanssa. Samoin meillä on pidetty esimerkiksi maanpuolustusväelle kohdistettu kirkkopyhä tai Viipurin kirkkopyhä, jotka keräävät omanlaistaan väkeä. Perhemessut ovat myös suosittuja, Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala kertoo.

Seurakunta on nimensä mukaisesti yhteisö, josta löytyy seuraa.

Hämeenkylässä sunnuntain päämessun lisäksi myös viikkomessut vetävät väkeä.

– Meillä on keskiviikkoisin Yhteisen pöydän yhteisöruokailu. Jopa 200 ihmistä syö siellä hävikkiruoasta tehdyn aterian ja osa ottaa ruokaa mukaan. Ruokailun yhteydessä on mahdollisuus osallistua myös messuun. Sinne tulee joka viikko 30–40 ihmistä, Nevala iloitsee.

Hän jatkaa, että ruokailu oli jo Raamatussa yhteisöllinen tapahtuma. Jeesus ei aterioinut yksin, vaan toisten kanssa. Niinpä ruoka ja jumalanpalvelus sopivat hyvin yhteen.

Niin yhteisöruokailussa kuin kutsujumalanpalveluksissa keskeisessä roolissa ovat vapaaehtoiset. Asioita suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä heidän kanssaan.

– Vaikka olemme kaupunkiseurakunta, kotikirkkoajatus toimii täällä hyvin. Moni tänne muuttaja löytää paikkansa myös seurakunnasta. Kun tapaamme kodeissa ihmisiä, kerromme myös, että tämä on taidekirkko, johon kannattaa tulla tutustumaan. Musiikilla on iso rooli. Korostamme myös ympäristöasioita. Usein kirkkokahvien yhteydessä on luennoitsijoita, joissa pohditaan maailmaa syleileviä aiheita.

– Seurakunta on nimensä mukaisesti täällä yhteisö, josta löytyy seuraa, Nevala sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.