null Kallion kirkossa aletaan ensi syksynä järjestää katolisia messuja, sillä kasvava afrikkalaistaustainen messuyhteisö tarvitsee ison tilan

Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina toivottaa katolilaiset tervetulleeksi kirkkoon. Afrikkalaisen messuyhteisön pappi Leonard Wobilla on yhteistyöstä innoissaan. 

Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina toivottaa katolilaiset tervetulleeksi kirkkoon. Afrikkalaisen messuyhteisön pappi Leonard Wobilla on yhteistyöstä innoissaan. 

Ajankohtaista

Kallion kirkossa aletaan ensi syksynä järjestää katolisia messuja, sillä kasvava afrikkalaistaustainen messuyhteisö tarvitsee ison tilan

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan jäsenistä jo noin kymmenesosa on afrikkalaistaustaisia. Messu järjestetään Kallion seurakunnan oman jumalanpalveluksen jälkeen.

Kallion seurakunta avaa syyskuussa tilansa katolisen Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan messuille. Ekumeenisen yhteistyön taustalla on katolisen kirkon tilapula, johon liittyy katolisista maista tulleiden maahanmuuttajien määrän kasvu kirkossa. Kallion kirkossa aletaan pitää afrikkalaistaustaisten katolilaisten messua.

– Ajatus yhteistyöstä syntyi Alppilan kirkossa maaliskuussa järjestetyn Ukrainan rauhanrukouksen yhteydessä. Katolinen kirkko oli mukana sitä toteuttamassa. Kirkkokahveilla isä Jean Claude Kabeza kertoi seurakuntamme papeille, että heillä on tilaongelma, Kallion kirkkoherra Riikka Reina kertoo.

Kabeza kysyi ensin, olisiko Alppilan kirkossa tilaa afrikkalaistaustaisten messulle. Se ei onnistunut, koska Alppilassa on sunnuntaisin jo viisi messua. Kallion kirkosta sopiva aika, eli kello 12, löytyi helpommin, koska kirkossa pidettävät kasteet ja muut kirkolliset toimitukset sijoittuvat yleensä myöhempään iltapäivään.

– Keskustelimme asiasta seurakuntaneuvostossa, jossa ekumeeniseen yhteistyöhön suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Tein sitten keskustelun mukaisen päätöksen kirkon käytöstä ja toiminta alkaa syyskuun 11. päivä. Sitä ennen meillä on konfirmaatioita, joten aiemmin ei pystytä aloittamaan, Reina kertoo.

Messuissa käy satoja ihmisiä

Jean Claude Kabeza on yhteistyöstä iloinen ja kertoo, että sille ovat näyttäneet vihreää valoa myös luterilaisen Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja katolisen kirkon piispan sijaisena toimiva asiainhoitaja Marco Pasinato.

– Tuntuu hyvältä, että tämä onnistuu. Afrikkalaisen yhteisön juhlamessussa oli kesäkuussa noin 400 ihmistä ja yli sadan mennään aina. Meillä on seurakunnassa 82 eri kansallisuutta ja runsaat 5000 jäsentä, joten afrikkalaisyhteisö on suuri. Suomalaistaustaisia on seurakunnan jäsenistä nyt vajaa puolet, Kabeza kertoo.

Kabeza on itse kotoisin Ruandasta ja tullut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2005. Afrikkalaistaustaista seurakuntalaisista osa on taustaltaan pakolaisia, osa tullut Suomeen esimerkiksi opiskelemaan, työhön tai avioliiton kautta. Yhteisön messuissa käytetään englantia, sillä sen jäsenet ovat pääosin kotoisin englanninkielisistä maista.

− Yhteisön pappina toimii isä Leonard Wobilla. Messussa lauletaan myös muilla kielillä kuin englanniksi riippuen siitä, mistä maasta tulevalla ryhmällä on kulloinkin vuoro laulaa. Latinaa käytetään myös. Tervetuloa tutustumaan, Kabeza toivottaa.

Kirkkoherra Riikka Reina kertoi Kallion kirkon alttaritaulusta pappi Leonard Wobillalle. Wobilla sanoi olevansa iloinen siitä,  että he saavat käyttöönsä näin hienon kirkon.

Kirkkoherra Riikka Reina kertoi Kallion kirkon alttaritaulusta pappi Leonard Wobillalle. Wobilla sanoi olevansa iloinen siitä, että he saavat käyttöönsä näin hienon kirkon.

Tutustuessa ennakkoluulot vähenevät

Riikka Reinan mukaan hän aikoo käydä tutustumassa messuun sekä mielenkiinnosta että kutsuttuna ja kirkkoherra Jean Claude Kabeza puolestaan tulee luterilaisen seurakunnan messuun ja kirkkokahveille kertomaan toiminnasta. Vaikka kirkoilla ei ole keskinäistä ehtoollisyhteyttä, se ei estä tutustumista ja keskinäistä yhteisen uskon jakamista.

− Aina, kun kohdataan, ennakkoluulot vähenevät ja löytyy henkilökohtainen yhteys. Olemme sopineet siitä, että molempien messut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Emme peri katoliselta seurakunnalta tilavuokraa, mutta he vastaavat itse siivouksesta ja suntiopalveluista messujen yhteydessä. Heille myös sopivat seurakuntamme suvaitsevaisuutta korostavat pelisäännöt, Reina sanoo.

Messuista on nyt sovittu syksyn ja kevään ajan. Niitä voidaan jatkaa pitempäänkin, jos niin yhdessä päätetään. Reinan mukaan on hyvä, että kirkko on aktiivisesti käytössä ja että näin tuetaan katolilaisten mahdollisuutta kokoontua isolla joukolla ehtoolliselle.

Onko katolisella kirkolla Kallion lisäksi pääkaupunkiseudulla muita kuin omia kirkkoja, joissa pidetään messuja?

− Tilapulan vuoksi kokoonnumme Dickursby Skolanin liikuntasalissa Vantaalla ja luterilaisessa OIarin kappelissa Espoossa. Jumalalle kiitos, Keravan seurakunta lainaa meille tilaa. Porvoossa käytämme ortodoksisen kirkon tiloja, Kabeza kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.