Kallion seurakuntaneuvosto esittää aloitteessaan sähköistä äänestystä seurakuntavaaleihin – sähköisen äänioikeusrekisterin valmistelu on pysähtynyt kirkkohallituksessa
Hiippakuntavaltuusto päättää 16.2., eteneekö aloite kirkolliskokoukseen.
Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto teki joulukuussa aloitteen, että kirkko siirtyisi seurakuntavaaleissa sähköiseen äänestykseen ja sähköiseen äänioikeutettujen luetteloon. Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuusto käsittelee aloitetta 16.2.
Aloitetta perustellaan marraskuun seurakuntavaalien kokemuksilla. Äänestys järjestetään vielä 2020-luvulla ”täysin käsin” ja paperipohjaisesti. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä. Äänestyksen järjestäminen on kallista, ja äänestysprosentti jää liian matalaksi.
Postitse toimitettavien äänten ehtiminen ajoissa ääntenlaskuun on aloitteen mukaan osoittautunut mahdottomaksi, ja hylättyjen äänien määrä on liian suuri etenkin seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa, joissa äänestetään omaa ehdokasta sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdella lipulla. Valtuuston ja neuvoston äänestysliput ovat menneet sekaisin. Esimerkiksi Kallion seurakunnassa hylättiin 110 ääntä, ja lähes 20 ennakkoääntä myöhästyi postissa.
Muuttoliike on vilkasta, mutta tieto kotiseurakunnan muuttumisesta ei aina ehdi paperiseen vaaliluetteloon, jolloin jäsen saa äänestyskutsun vanhasta eli väärästä kotiseurakunnastaan. Kalliossa 25 henkilöä käännytettiin vaalipäivänä ovelta väärän seurakunnan vuoksi.
Asiaa käsiteltiin viimeksi vuonna 2014
Vuosaaren seurakuntaneuvosto ehdotti omassa aloitteessaan sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen käyttöönottoa jo keväällä 2013. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkolliskokouksen yleisvaliokunta pohti tuolloin kysymystä verkkoäänestyksestä perusteellisesti.
Valiokunta totesi mietinnössään (1/2014), että ”verkko- ja kirjeäänestys eivät nykyisellään pysty turvaamaan vaalisalaisuutta riittävällä tavalla. Julkisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu myös mahdollisuus äänestää perinteisesti vaalilipulla äänestyspaikassa. Tämän vuoksi verkkoäänestys ei voi kokonaan korvata perinteistä äänestämistä.”
Seurakuntien julkisoikeudellisen luonteen vuoksi valiokunta ei pitänyt mahdollisena järjestää seurakuntavaaleja silloisilla verkkoäänestysjärjestelmillä. Tämä johtuu siitä, että kaikille äänioikeutetuille sopivaa tunnistusmenetelmää ei ole käytettävissä ja riittävän luotettavaa vaalijärjestelmää ei ole.
– Kirkolliskokous lähetti kuitenkin aloitteen kirkkohallitukselle tutkittavaksi, koska tuolloin valtiokin selvitteli mahdollisuutta nettiäänestykseen. Myös valtio päätyi kuitenkin siihen, ettei se lähtenyt edistämään nettiäänestystä, Pihlaja sanoo.
Seuraavan kerran asia nousi esiin vuonna 2018, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti kirkolliskokouspuheessaan, että kirkko ottaisi sähköisen äänestyksen käyttöön.
– Kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset, lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voi käyttää sähköisen tunnistautumisen avulla joko omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla, Grahn-Laasonen sanoi.
Kirkkoneuvoksen mukaan opetusministerin puheen vuoksi käytiin epävirallisia keskusteluja, mutta virallisesti kirkolliskokous tai kirkkohallitus ei ole ottanut kantaa asiaan vuoden 2014 jälkeen. Kirkon tavoitteena on kuitenkin tänä keväänä selvittää, mitä valtiollisissa vaaleissa nykyään ajatellaan nettiäänestämisestä.
Osuuskauppojen vaaleissa voi äänestää sähköisesti
Kunta- ja eduskuntavaaleissa sähköinen äänestys ei ole käytössä, mutta lukuisissa pienemmissä vaaleissa kyllä. Niitä järjestetään osuuskunnissa, ammattiliitoissa, yrityksissä, rahoituslaitoksissa ja järjestöissä.
Esimerkiksi S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen edustajistot valitaan vaaleilla.
– Meillä on 19 osuuskauppaa, joista jokainen järjestää omat vaalinsa neljän vuoden välein. Osuuskauppojen vaalit jakaantuvat kolmelle vuodelle, ja neljäs vuosi on välivuosi, kertoo business developer Tea Valjakka SOK:n asiakkuusyksiköstä.
– Osuuskauppojen vaaleissa vuosina 2020–22 kaikissa osuuskaupoissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Sitä ennen osassa on pidetty postiäänestys ja osassa molemmat tavat ovat olleet käytössä.
Mahdollisuutta äänestää netin kautta käytti yli puolet äänestäneistä.
Äänestysaktiivisuus ja myös sähköisen äänestämisen suosio vaihtelevat S-ryhmässä suuresti alueittain.
Pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa vuonna 2020 äänesti kaikkiaan 121 002 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käytti yli puolet eli 54,8 prosenttia äänestäneistä (edellisissä vaaleissa alle puolet).
Vertailun vuoksi: Helsingin hiippakunnassa seurakuntavaaleissa äänesti 9,7 prosenttia seurakuntien äänioikeutetuista jäsenistä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan hiippakunnassa, eli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa äänensä antoi 16,3 prosenttia.
Tea Valjakka kertoo, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan vaaleissa vuonna 2021 annettiin 28 704 ääntä (nousua yli 4 000 ääntä). Äänestysaktiivisuus nousi pari prosenttiyksikköä 32,2 prosenttiin. Äänestäneistä 42,8 prosenttia äänesti verkossa ja loput postitse.
Monissa vaaleissa on käytössä sekä netti- että postiäänestys.
Etelä-Pohjanmaalla osuuskauppavaaleja mainostettiin paljon niin televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Äänestäneiden kesken arvottiin auto.
– Ehdokkaiden laaja kirjo ja markkinointipanostus, vaalien tunnetuksi tekeminen, ovat ehdottoman tärkeitä, sanoo Tea Valjakka.
Seurakuntavaaleissa korkein äänestysprosentti, 36, saavutettiin Taivalkoskella Koillismaalla. Vertailun vuoksi: myös Koillismaan osuuskaupan vaaleissa äänestysprosentti kasvoi ja se pysyi S-ryhmän kärkijoukossa: 34,2.
Vaalisalaisuus turvataan monin keinoin
Edita Prima Oy on yksi palveluntarjoajista, joka on järjestänyt digitaalisia vaaleja runsaan kymmenen vuoden ajan. Onko vaaleissa havaittu ongelmia tietosuojassa tai vaalisalaisuuden säilymisessä?
– Tietosuojan ja vaalisalaisuuden turvaaminen ovat toiminnan peruslähtökohtia. Lain vaatimukset pitää aina täyttää, kun käsitellään asiakkaiden henkilötietoja missä tahansa palvelussa. Myös vaalisalaisuus pitää aina pystyä takaamaan. Palvelumme tietoturva, tietosuoja ja vaalisalaisuuden prosessi on ulkopuolisen toimijan auditoima, sanoo sales executive Ville Hiltunen.
– Käytännössä turvaaminen tehdään hajauttamalla tietokantoja ja lokitietoja sekä kryptaamalla dataa. Esimerkiksi henkilötunnukset eivät ole selkokielisiä. Emme itse pääse selvittämään, kuka äänesti ketä. Lähtökohtana vaaleissa on aina vahva tunnistautuminen joko verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Hiltunen toteaa, että kirkon vaalien erityispiirre on niiden lakisääteisyys.
– Se ei muuttaisi teknisessä toteutuksessa mitään, mutta kussakin vaalissa on omat vaalisääntönsä, jotka tulee aina ottaa huomioon palveluissa.
Valtiollisten vaalien digitaalisuutta on selvitelty useammassa oikeusministeriön työryhmässä. Vuonna 2017 nettiäänestystyöryhmä ei päätynyt sitä esittämään, huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisesta linjauksesta, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys. Sitä vastoin Viron parlamenttivaaleissa nettiäänestys on ollut käytössä jo lukuisia kertoja.
– Oikeusministeriössä oltiin huolissaan siitä, että verkkoäänestyksessä ei voida varmistaa, että annettu ääni on juuri kyseisen äänestäjän ääni eikä taustalla ole esimerkiksi puolison painostusta. Äänestyksen teknisen toteutuksen näkökulmasta sähköinen äänestys ei mielestäni heikennä vaalien luotettavuutta.
– Itse pidän vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä. Eihän mikään verkkopalvelu voi toimia niin, että tieto siinä muuttuisi, Hiltunen sanoo.
Edita Prima on järjestänyt lukuisia vaaleja hybridimallilla, eli äänestäjä voi valita joko postiäänestyksen tai sähköisen äänestyksen. Postiäänestys on Hiltusen mukaan selvästi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Myös äänestysaktiivisuus on näissä ryhmissä tyypillisesti suurempi, koska äänestäminen koetaan velvollisuutena.
Sähköisen äänioikeusrekisterin valmistelu on pysähtynyt
Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kiinnittää huomiota siihen, että sähköisellä äänestyksellä voidaan tarkoittaa myös äänestyskoneen käyttämistä äänestyspaikalla. Verkkoäänestyksessä äänestetään internetin välityksellä – joko kotona tai äänestyspaikalla.
Vaikka kirkko ei ole nyt kehittämässä sähköistä äänestämistä, kirkkohallitus on valmistellut jo pitkään säädöstä sähköisestä äänioikeusrekisteristä. Se korvaisi manuaalisen eli paperipohjaisen äänioikeusluettelon.
– Valitettavasti säädösvalmistelu keskeytyi keväällä 2020 kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen tieltä. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, kun kirkkolainsäädäntöuudistuksen kohtalo eduskunnassa selviää helmi-maaliskuun vaihteessa. Sähköinen äänioikeusrekisteri on mielestäni välttämätön ensiaskel, jos nettiäänestystä lähdetään kehittämään, Pihlaja sanoo.
Hallitus antoi esityksen kirkkolain uudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa 2022. Asian käsittely on kesken, ja vaalikausi päättyy pian.
Kirkon vaalijärjestys on luettavissa täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Sähköinen äänestys ei toimi kirkossa
Puheenvuorot
