Kamalat äidit -ryhmissä saa tsemppausta ja ymmärrystä – murrosikäisten vanhemmat eivät kohtaa leikkipuistossa, joten puhumisen tarve on ilmeinen
Välillä on hyvä muistuttaa itseään, että teinin ärsyyntyminen johtuu tämän iästä eikä vanhemmasta, sanoo nuorisotyönohjaaja Sirpa Rosenberg.
Mitä tehdä, kun teini kisaa kalleimmasta outfitista? Ketään muuta ei teinin mukaan käsketä kympiksi kotiin, pitääkö paikkansa? Huudetaanko muille vanhemmille välillä pelkästä katsomisesta, että älä tuijota?
Murrosikäisen kanssa elämiseen saa vertaistukea Kamalat äidit -ryhmistä, joita järjestetään ympäri Suomea. Teinien äideille suunnatut ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja maksuttomia. Tukea on viikoittain tarjolla myös Tukinetin ryhmächatissa, johon ei tarvitse ilmoittautua.
Rakentavaan vuorovaikutukseen ja mielenterveystaitoihin perehtynyt terveydenhoitaja Heli Koivula olisi itse kaivannut vertaisryhmää esikoisensa murrosiän kynnyksellä. Siksi hän kokoaa sellaista nyt vapaaehtoispohjalta Espooseen.
– Teinin äiti on ensikertalainen uudessa tilanteessa. Lapsen murrosikä voi palauttaa vanhemman henkisesti omaan murrosikäänsä, jolloin on vaikea olla niin kypsä aikuinen kuin haluaisi.
Mitä sitten voi tehdä, jos teinin käytös nostattaa kiukun?
– Kannattaa tasata oma tunnekuohu ennen kuin reagoi. Voi hengittää kolme kertaa syvään, käydä parvekkeella jäähyllä tai juoda lasin kylmää vettä, Koivula ehdottaa.
Kolme ohjetta täydelliseen vanhemmuuteen
Heli Koivula kehuu ohjeita täydelliseen vanhemmuuteen, jotka sai oman 15-vuotiaansa opettajalta: mokaa (koska olet ihminen), ole oma itsesi (se riittää) ja rakasta. Jos käy niin, että ensin räyhää teinilleen ja sitten katuu käytöstään, voi aina pyytää anteeksi.
Teinin kuuluu repiä itsensä irti vanhemmista, joiden tehtävä on ottaa vastaan tämän pursuilevat tunteet.
– Harva pärjää aina hyvin tunteiden kanssa. Siksi äidin kannattaa rakastaa eniten itseään ja erityisesti silloin, kun se on vaikeaa.
Jos itsenäistyvän nuoren tempoilu herättää voimakasta raivoa tai pelkoa, Koivula kehottaa miettimään, liittyvätkö tunteet nykytilanteeseen vai nousevatko ne omasta historiasta. Oma teini ei välttämättä kohtaa samoja uhkia, joihin itse törmäsi hänen iässään, vaan jotain ihan muuta.
Äidit jatkoivat WhatsAppissa siitä, mihin ryhmä päättyi
Tikkurilan seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Sirpa Rosenberg ottaa ilmoittautumisia Vantaan uuteen Kamalat äidit -ryhmään.
– Äidit tekivät ryhmästä ihanan. Jos joku oli huutanut teinilleen ja tunsi olonsa epäonnistuneeksi, muut lohduttivat.
Rosenberg ilahtui äitien keskinäisestä tsemppaamisesta, jossa ei kritisoitu toisia. Teinidraamaa ja kiihkoa pursuavien kokemusten jakaminen myös nauratti.
– Hormonikuohuissa elävän teinin aivojen käsittelykyky on rajallinen. Välillä on hyvä muistuttaa itseään, että teinin ärsyyntyminen johtuu tämän iästä eikä vanhemmasta.
Kamalia äitejä Helsingin Itäkeskuksessa ohjaava Nadia El-Radhi yllättyi, kuinka nopeasti ryhmäläiset alkoivat luottaa toisiinsa ja jutella vaikeistakin asioista.
– Puhumisen tarve on ilmiselvä. Missä teinien äidit pääsevät puhumaan toistensa kanssa, kun he eivät enää ole leikkipuistossa, hiekkalaatikolla tai muskarissa samaan aikaan?
Teinin kaveritkin saavat pizzaa ja kyydin kotiin
Päällikkötehtävissä työskentelevän Leenan (nimi muutettu), hänen miehensä ja 15-vuotiaan tyttärensä omakotitalossa hengaa usein joukko lapsen kavereita. Vanhemmat toivottavat heidät tervetulleiksi ja paistavat koko porukalle pizzaa. Mies kuskaa teinejä usein iltamyöhällä kotiin.
Kerran Leena palasi menoiltaan aiemmin kuin oli ilmoittanut. Koti oli perjantaina iltaseitsemältä täynnä nuoria, joukossa monta tuntematonta ja usealla lonkeropullo kädessä.
– Nuoret säikähtivät, että kerron heistä vanhemmille, ja lipesivät paikalta. Tyttö pelästyi, että nyt varmaan luulet minunkin juovan. Vastasin, että muistan kyllä, millaista oli olla nuori. Toivottavasti kaverisi uskaltavat tulla meille edelleen, sillä teidän on parempi olla jossain, missä on joku vanhempi lähellä.
Kukaan nuori ei ollut hervottomassa kännissä, ja Leena päätti, ettei soittele bileistä muille vanhemmille. Samat nuoret vierailevat heillä edelleen, kun vanhemmat ovat kotona.
– Tunnen mielelläni ihmiset, joiden kanssa tytär viettää aikaa.
Vertaistukiryhmä sopii myös kaltaiselleni äidille, joka saattaa nähdä maailman turhan pumpulisena.
Eniten Leena on vääntänyt tyttärensä kanssa kännykänkäytöstä. Enää tytär ei jätä puhelintaan yöksi keittiöön vaan vetäytyy illalla huoneeseensa sen kanssa.
Kuulumisia vaihdetaan usein autossa. Leenan tytär harrastaa kilpaurheilua neljästi viikossa, ja häntä kuskataan treeneihin, kouluun ja kavereille. Lapsen varttuminen on tuonut suhteeseen uutta kaveruutta.
– Välillä hulluttelemme TikTokin edessä. Teimme kerran tanssivideonkin yhdessä. Oli hauskaa!
Leena kävi viime syksynä seurakuntansa Kamalat äidit -ryhmässä, mikä oli hänelle silmiä avaava kokemus. Ryhmässä oli myös sosiaalihuollon asiakkaina olevien perheiden äitejä.
– Opin esimerkiksi, miten lapsi voi ostaa huumeita kännykällä Tor-verkon kautta. Vertaistukiryhmä sopii myös kaltaiselleni äidille, joka saattaa nähdä maailman turhan pumpulisena.
Leena piti siitä, että ryhmässä oli vain naisia.
– Seurakunnat voisivat tarjota vertaistukiryhmää kaikille ripari-ikäisten vanhemmille. Isille sopisi oma ryhmä.
Muilta kuin naisilta pääsy kielletty
Lapsen itsenäistyminen haastaa vanhempia riippumatta siitä, ovatko he naisia, miehiä tai vaikkapa muunsukupuolisia. Kaikki eivät tunne oloaan kotoisaksi sukupuolen perusteella rajatussa ryhmässä. Miksi vertaistukiryhmiä ei järjestetä ylipäänsä teinien vanhemmille?
– Jos mietitään äidin tunteita suhteessa lapseensa, niistä voi olla helpompi keskustella naisten kesken. Vanhemmuus on yksi taso ja äitiys toinen, sanoo Dora Puhakka.
Hän on projektityöntekijä Nuorten naisten kristillisessä yhdistyksessä, joka aloitti Kamalat äidit -ryhmät 15 vuotta sitten. Puhakalla on kokemusta monenlaisten vertaistukiryhmien vetämisestä. Hänen mukaansa samaistumispintaa löytyy eniten, kun ryhmän jäsenillä on monta yhteistä nimittäjää. Esimerkiksi yksinhuoltajaäidit, uusperheäidit ja vammaisen murrosikäisen äidit hyötyvät omista ryhmistään.
NNKY:ssä on huomattu, että Kamalat äidit tavoittavat lähinnä suomenkielisiä naisia. Puhakka vastaa uudesta monikulttuurisuustyöstä.
– Vaikka espanjankielinen äiti puhuisi myös suomea, tunteista on helpompi puhua äidinkielellä. Tavoitteena on, että jokaisen äidin tunteet tulevat kuulluiksi.
NNKY järjestää maaliskuussa Teamsin kautta englanninkielisen ja selkosuomenkielisen perehdytyksen uusille Kamalat äidit -ryhmien ohjaajille.
– Jos joku isä haluaa perustaa teinien isille vertaistukiryhmän, meihin voi olla yhteydessä, Puhakka vinkkaa.
Kamalat äidit -ryhmissä käsitellään esimerkiksi kotiintuloaikoja, päihteitä, ruutuaikaa ja äitien omia nuoruusmuistoja. Merkittävä osa niistä toimii seurakuntien alaisuudessa. NNKY:n kehittämä toiminta on kuitenkin uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta.
Tukea saa joka viikko
Kamalat äidit -chatit järjestetään murrosikäisten nuorten äideille tiistaisin klo 18.30-20. Mukaan pääsee Facebookin Kamalat äidit -sivuilta sekä Tukinetin kautta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
Tikkurilan Kamalat äidit -vertaisryhmä kokoontuu torstaisin 4.3.–20.5. klo 18–19.30 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 A. Väljässä tilassa noudatetaan turvavälejä, ja myös Teamsissa voi osallistua. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä sari.hartikka@evl.fi tai p. 050 434 5539.
Kamalat äidit kokoontuvat Helsingissä monessa paikassa. Rastilassa Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3, kokoontuu parittomien viikkojen maanantaina klo 17.30–19 ryhmä, johon mahtuu vielä mukaan. Ilmoittautumiset anne.lappetelainen61@gmail.com. Ainakin Haagaan, Itäkeskukseen ja Töölöön suunnitellaan uutta ryhmää ensi syksynä.
Kaikenikäiset teinien äidit kokoontuvat Espoon Tyttöjen Talolla, Lintuvaarantie 2, tai etäyhteydellä torstaisin 8.4.–17.6. Ilmoittaudu Kamaliin äiteihin helikoivula@hotmail.com. Jos toivot lähellesi ryhmää tai haluaisit perustaa sellaisen, Kamalat äidit koordinaattori vaula.hacklin@ywca.fi auttaa. Ajantasaiset tiedot ryhmistä: kamalataidit.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kohtaa teinin tunteet kuin ammattilainen – kuusi askelta kohti yhteisymmärrystä
Hyvä elämäPsykoterapeutit ja murrosikäisten äidit Janna Manninen ja Leea Mattila jakavat neuvonsa aikuisille. Nuorta voi tukea riidan keskelläkin.
