null ”Moni on on hämmästynyt, miten hyvää hiljaisuus tekee” – hiljaisuuden retriitissä keho ja mieli rauhoittuvat

Minna Pohjolainen nauttii siitä, että hiljaisuuden retriitissä voi keskittyä omaan kokemukseensa kauniissa ympäristössä.

Minna Pohjolainen nauttii siitä, että hiljaisuuden retriitissä voi keskittyä omaan kokemukseensa kauniissa ympäristössä.

Ajankohtaista Hengellisyys

”Moni on on hämmästynyt, miten hyvää hiljaisuus tekee” – hiljaisuuden retriitissä keho ja mieli rauhoittuvat

Hiljaisuuden retriitti antaa hengellisen kokemuksen, jota jokainen sanoittaa omalla tavallaan, sanoo retriiteissä säännöllisesti käyvä Minna Pohjolainen.

Hiljaisuuden ystävien yhteisöön parikymmentä vuotta kuulunut vantaalainen Minna Pohjolainen käy pari kertaa vuodessa hiljaisuuden retriiteissä. Viimeksi hän oli syksyllä Vantaan seurakuntien järjestämässä retriitissä.

Pohjolaiselle retriitit ovat tärkeitä erityisesti hengellisen sisältönsä vuoksi. Hiljaisuudessa, rauhoittavassa ja pysähtyneessä tilassa, saa paremmin yhteyden ­Jumalaan.

– Retriitissä pidettävät virikepuheet ja rukoushetket avaavat uusia näkökulmia omaan elämään ja hengellisyyteen. Samalla mukana on vahva yhteys muihin osallistujiin vailla puhetta. Näin voi kokea olevansa osa laajempaa kristillistä yhteisöä, Pohjolainen selvittää.

Retriitti merkitsee hänelle myös vetäytymistä jokapäiväisestä kiireiden täyttämästä elämästä.

– Kun on perhe ja on töissä hoitoalalla, tuntuu siltä, että pitäisi olla koko ajan käytettävissä. Rauhoittumiseen ei auta pelkästään se, että vetäytyy kotona muista erilleen toiseen huoneeseen.

– Retriitissä voi keskittyä kokonaan omaan kokemukseensa ja omien tarpeidensa kuuntelemiseen. Lisäksi voi nauttia levosta, hyvästä ruoasta, kukista, musiikista ja kauniista luonnosta.

Retriiteissä on toisinaan myös kehollisia harjoituksia. Monta vuotta joogaa harrastanut Pohjolainen kokee niiden tähtäävän retriitissä samaan tavoitteeseen.

– Jos keho on ylivirittynyt ja stressaantunut, ei myöskään mieli pysty rauhoittumaan. Siksi on hyvä tehdä avaavia fyysisiä harjoituksia.

Hiljaisuutta kaivataan myös korona-aikana

Hiljaisuuden retriittejä on järjestetty Vantaan seurakunnissa koronaepidemian vuoksi normaalia vähemmän. Pastori Tarja Korpelan mukaan eri kohderyhmille suunnattuja retriittejä on yleensä ollut 16 vuodessa, mutta viime vuonna niiden määrä jäi yhdeksään.

– Keväällä retriittejä ei voinut järjestää, mutta syksyllä pidimme niitä pienemmällä väkimäärällä. Niissä käytettiin maskeja ja huolehdittiin muutenkin hygieniasta.

Jos keho on ylivirittynyt ja stressaantunut, ei myöskään mieli pysty rauhoittumaan.

Retriiteille tuntuu olevan suurta tarvetta myös korona-aikana, vaikka ihmiset ovat joutuneet olemaan eristyksissä toisistaan.

– Ehkä tämä johtuu osaksi siitä, että retriitti on yhteisöllinen tapahtuma. Vaikka retriitin osallistujat eivät puhu keskenään, päivä muodostuu useista yhteisistä hetkistä, Korpela sanoo.

– Osa taas kaipaa omaa rauhaa ja tilaa, jota ei korona-aikana aina ole kotona tarjolla. Kiirekään ei ole välttämättä hellittänyt, vaan työtahti on saattanut jopa kiristyä.

Korpela on huomannut, että jatkuva kiire ja kuormitus voi aiheuttaa kehossa monenlaista oireilua, kuten päänsärkyä ja vatsakipua. Hiljaisuuden retriiteissä onkin nykyään usein yksinkertaisia venyttelyjä ja joogaliikkeitä, tietynlaisia kehollisia rukouksia.

– Kun hengitys kulkee ja keho voi paremmin, pysähtyy myös poukkoileva mieli helpommin kuulemaan Jumalan puhetta ja olemaan hänen kanssaan vuorovaikutuksessa.

Kehollisuus on löydetty kirkossa uudestaan

Tarja Korpelan mielestä kristinusko on jo lähtökohdiltaan kehopositiivinen uskonto, koska Jumala tulee ihmiseksi ja kokee elämän syntymästä kuolemaan. Ihminen puolestaan on Jumalan luoma olento, jonka ruumis ei ole henkistä olemusta ­vähäarvoisempi.

– Kristinuskoon sisältyy paljon symbolisia kehollisia elementtejä, kuten polvistuminen ja käsien ristiin laittaminen. Kehollisuuden merkitys on alettu löytää myös kirkon toiminnoissa uudestaan, onhan ihmisen hyvinvointi kokonaisuus, johon liittyvät fyysinen, henkinen ja hengellinen puoli.

Hiljaisuuden retriitissä on tietty ohjelma rukouksineen. Kukin voi osallistua päivän ohjelmaan sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä.

– Joku saattaa epäillä, ettei pysty olemaan kahta päivää puhumatta kenenkään kanssa. Moni on kuitenkin on hämmästynyt siitä, miten hyvää hiljaisuus tekee, miten se virkistää ja antaa uutta voimaa. 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.