Paulus Mikkola ja Tuomo Oila harjoittelivat keskiaikaistyylistä taistelua Kannelmäessä.
Keskiaikaistyylinen taistelu on herrasmieslaji, jossa tärkeää on oikea ajoitus – keskiaikaharrastuksen monet muodot ovat esillä Helsingan keskiaikapäivässä
Keskiajalla taisteluissa oli kyse elämästä ja kuolemasta. Nykyajan keskiaikaharrastajat selviävät kamppailuista onneksi yleensä mustelmilla.
Kannelmäkeläisen leikkipuiston laidalta kuuluu pauketta. Ääni syntyy, kun miekat kalahtelevat toisiaan, kilpiä ja suojavarusteita vasten. Keskiaikaharrastajat harjoittelevat täällä rottinkitaistelua (SCA heavy fighting), jossa pyritään jäljittelemään keskiaikaista jalkaväkitaistelua.
Kukaan ei voi kuitenkaan lähteä soitellen sotaan, vaan taisteluharjoitukset on aloitettu varusteiden pukemisella. Keskiaikaharrastaja, keskiaikaseura Hukan vouti Tuomo Oila on pukenut ylleen mustan kerraston, sen päälle alasuojat, kyynär- ja polvisuojat, pehmustetakin, pellavakankaasta tehdyn takin, vyön ja lamellaarihaarniskan. Päähän tulee vielä kypärä, jonka valmistuksessa on otettu mallia viikinkiajan hautalöydöistä.
Keskiaikaharrastajien varusteista osa on itse tehtyjä, osan on tehnyt joku osaavampi harrastaja tai käsityöammattilainen kuten seppä. Tavoitteena on sekä turvallisuus että autenttisuus.
– Muovisuojatkin sallitaan, mutta ne täytyy pitää vähän piilossa. Harjoituksissa se ei ole niin tarkkaa, mutta jos oltaisiin keskiaikatapahtumassa, niin ainakin siellä, Oila selittää.
Tuomo Oila ja Elijah Nelson pukivat harjoitusten aluksi varusteet ylle. Osa varusteista on itse tehtyjä.
Suomen keskiaikaharrastajat pyrkivät pääasiassa perehtymään eurooppalaiseen keskiaikaan aina 1500-luvulle asti. Silloinkin kulttuurit imivät vaikutteita toisistaan.
– Suomi sai vaikutteita Ruotsista ja Venäjältä, toisaalta myös Saksasta, Tuomo Oila kertoo.
Keskiaikaharrastus voi tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita. Taisteluharrastuksen lisäksi Tuomo Oila harrastaa keskiaikaa myös muilla tavoin.
– Aloitin harrastuksen 17 vuotta sitten, vuonna 2005. Kai ritariromantiikka on kiehtonut minua lapsesta asti.
Oila tekee käsitöitä, tanssii ja harrastaa myös keskiaikaista kokkausta. Ruuanlaitto sujuu kotona sähkölieden ääressä, sillä kyseessä on lähinnä keskiaikaisten reseptien ja raaka-aineiden hyödyntäminen.
Miekka on rottinkia ja sen kärki on pehmustettu. Käsi on suojattu.
Tänään Kannelmäessä taisteluharjoituksissa on vain muutama harrastaja, mutta esimerkiksi heinäkuussa pidetyllä keskiaikaharrastajien leirillä taisteltiin suurella joukolla. Ylärajaa taistelijoiden määrälle ei ole: Yhdysvalloissa keskiaikaistyyliseen taisteluun on enimmillään osallistunut jopa pari tuhatta harrastajaa.
Mutta mistä voimme tietää, miten keskiajalla oikeastaan taisteltiin? Ensinnäkin kuvataide ja arkeologiset löydöt antavat tietoa varusteista.
– Sitten on erilaisia kirjallisia lähteitä ja manuaaleja, joita joku taisteluguru on laatinut, Oila sanoo.
Taistelun ei tarvitse kestää kauan, kun sykkeet ovat koholla ja hiki virtaa. Hyvästä kunnosta on apua, mutta periaatteessa laji sopii kaiken kuntoisille eikä sukupuolellakaan ole merkitystä.
– Hyvä taistelija on kärsivällinen. Tärkeää tässä on oikea ajoitus, Tuomo Oila kertoo.
Taistelu loppuu, kun toinen osapuolista saa tarpeeksi kovan osuman ja huutaa ”good”.
Kyseessä on niin sanottu herrasmieslaji, eikä toista pyritä vahingoittamaan oikeasti. Miekat ovat rottinkia ja niiden kärjessä on pehmuste. Vahinkoja ja haavereita sattuu harvoin. Keskiajalla taisteluissa oli kyse elämästä ja kuolemasta, mutta keskiaikaharrastajat saavat taisteluissaan korkeintaan mustelmia. Yksi todellinen riski on, ja se on hieman yllättävä: tinnitus. Tietynmalliset peltikypärät toimivat kuin kaikukoppa, jos päähän tulee osuma. Siksi jotkut 2020-luvun keskiaikataistelijat varustautuvat taisteluun myös korvatulpilla.
Taisteluharrastus on osa Tuomo Oilan keskiaikaharrastusta, mutta siihen kuuluu myös paljon muuta, kuten käsitöitä, tanssia ja kokkausta.
Helsingan keskiaikapäivä 12.8.2023 klo 11–17. Ohjelma katsottavissa täällä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Keskiajalla Euroopan vaikutusvaltaisin nainen oli Pyhä Birgitta – hänen nimissään vaelletaan Helsingissä ja Vantaalla keskiaikapäivänä 12.8.
AjankohtaistaRuotsissa syntynyt Birgitta sai hengellisiä ilmestyksiä ja kirkollisten mahtimiesten tuen.
