null ”Älkää lahjoittako Lähetysseuralle mitään”, ärähti Keskuskauppakamarin johtaja – sopiiko kirkon järjestön ottaa kantaa politiikkaan?

430 miljoonaa -kampanjan mukaan sen tarkoitus on kitkeä verovälttelyä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan kampanja pyrkii kiristämään yrittäjien verotusta.

430 miljoonaa -kampanjan mukaan sen tarkoitus on kitkeä verovälttelyä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan kampanja pyrkii kiristämään yrittäjien verotusta.

Ajankohtaista

”Älkää lahjoittako Lähetysseuralle mitään”, ärähti Keskuskauppakamarin johtaja – sopiiko kirkon järjestön ottaa kantaa politiikkaan?

Suomen Lähetysseura osallistuu 430 miljoonaa -kampanjaan, joka on suututtanut monet suomalaiset yrittäjät. Piispa Teemu Laajasalon mukaan Lähetysseuran puoluepoliittisesta riippumattomuudesta on hyvä keskustella hallituksen kesken.

Ei riitä, että laitavasemmisto aloittaa kampanjan, joka mustamaalaa lakien mukaan verojaan maksavia ihmisiä. Sitten vielä kirkko sotkee lusikkansa soppaan.

”Älkää hyvät ihmiset lahjoittako lähetysseuralle mitään näihin poliittisiin kampanjoihin!”, kirjoitti Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Twitterissä 16. toukokuuta.

Romakkaniemi tägäsi twiittiinsä arkkipiispa Tapio Luoman ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon. Selitys olisi paikallaan.

Kampanja, johon Romakkaniemi kiinnitti huomiota, on nimeltään 430 miljoonaa. Kampanjan nettisivuilla kerrotaan, että sen tavoite on kitkeä verovälttelyä.

Nimi 430 miljoonaa tulee valtiovarainministeriön laskelmasta, jonka mukaan verovälttelyä torjumalla voitaisiin säästää ainakin kyseinen summa. ”Jos kaikkien verovälttelyn vastaisten toimenpiteiden verovaikutukset laskettaisiin mukaan, luku verovaikutuksista nousisi pitkälti yli miljardiin euroon”, nettisivuilla lukee.

Reilu veronkanto on kampanjan mukaan tällä hetkellä tavanomaistakin tärkeämpää, sillä ”koronakriisistä seuraa yhteiskunnalle iso lasku, joka on jaettava oikeudenmukaisesti”.

Kampanjaa koordinoi yritysvastuujärjestö Finnwatch, ja siihen osallistuu yli 30 järjestöä. Mukana on ammattiliittoja, kuten JHL, SAK, Tehy, Teollisuusliitto, Akavan Erityisalat ja Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Mukana on myös kansalaisjärjestöjä, kuten Greenpeace, Pelastakaa Lapset, World Vision – ja Suomen Lähetysseura.

Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson esiintyy kampanjan promovideolla Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen, ekologian professorin Janne Kotiahon ja Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Finérin kanssa. ”Toisin kuin aikaisemmissa talouskriiseissä, tällä kertaa kustannuksia ei saa vyöryttää heikoimpien maksettaviksi. Eriarvoisuus ei saa lisääntyä meillä eikä muualla maailmassa”, Steffansson sanoo.

Suomen Lähetysseura on yksi seitsemästä luterilaisen kirkon virallisesta lähetysjärjestöstä. Seurakunnat tukevat sen toimintaa kirkollisverovaroin, ja se saa kehitysyhteistyöprojekteihinsa tukea myös ulkoministeriöstä.

Lähetysseuran voidaan siis katsoa tukevan 430 miljoonaa -kampanjaa veronmaksajien rahoilla.

Niinpä esimerkiksi Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja, ”markkinatalouteen ja ihmisten vapauteen uskova hyvinvointivaltion kannattaja” Mikko Isotalo päätti äänestää jaloillaan. ”En halua enää olla tukemassa tällaista toimintaa. Erosin juuri kirkosta, syynä ainoastaan kirkon tuki yrittäjien verotuksen kiristämiseksi. Jaloillaan ja veronmaksullaan äänestämällä voi vaikuttaa, yrittäjät.”

Romakkaniemi: ”Kampanjassa ei ole edes pyritty esittämään mitään näyttöä”

Eikö veronvälttelyn torjuminen sitten ole yrittäjien mielestä hyvä juttu?

Tietenkin on, toteaa Juho Romakkaniemi.

– Kampanjan julkilausutuista tavoitteista ovat erittäin kannatettavia kansainvälisen verovälttelyn ehkäiseminen, verotuksen yhdenmukaistaminen ja kehitysmaiden vero-oikeudenmukaisuus.

430 miljoonaa -kampanjan sivuilla esitetään, että verovälttelyä voidaan ehkäistä muun muassa estämällä tulonmuuntoja, kiristämällä korkovähennysrajoituksia ja tiukentamalla veronkiertoa koskevia sanktioita.

Ongelma on Romakkaniemen mukaan se, että kyseiset toimet eivät niinkään torju verovälttelyä vaan kiristävät rajusti suomalaisten yrittäjien ja yritysten verotusta.

– Kampanjassa ei ole edes pyritty esittämään mitään näyttöä siitä, että nämä yritykset ja omistajat kiertäisivät nykyistä verolainsäädäntöä. Kampanjan verovälttelyn lopettamiseen liittyvä viesti antaa siten väärän kuvan kampanjan todellisista tavoitteista, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä Jeesus oli historian suurin moraalifilosofi. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mielestä Jeesus oli historian suurin moraalifilosofi. Kuva: Roni Rekomaa

– Keskuskauppakamari pitää erittäin valitettavana, että kirkon lähetysjärjestö osallistuu kampanjaan, jossa esitetään nykyistä lainsäädäntöä noudattavat, veronsa lainmukaisesti ja huolella maksavat yritykset ja yrittäjät perusteetta verovälttelijöinä.

Romakkaniemen mielestä ei yleisesti ottaen ole ongelma, että kirkko ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Hänen mielestään kristillisen etiikan keskeisiä ohjenuoria ovat kultainen sääntö, heikko-osaisista huolehtiminen ja ihmisen oma vastuu valita hyvän ja pahan välillä.

– Kirkko ja kirkolliset tahot ottavat sanomallaan väistämättä kantaa myös politiikkaan. Uskontojen viesti on poliittinen, ja Jeesus oli paitsi historian suurin moraalifilosofi myös radikaali yhteiskunnallinen vaikuttaja, Romakkaniemi selittää.

– Ongelmia seuraa helposti, jos kirkko tai kirkolliset tahot ottavat kantaa puoluepoliittisesti hyvin virittyneisiin aiheisiin, joihin ei Raamatun, Jeesuksen tai kirkon sanomasta ole vedettävissä yksiselitteisiä kantoja.

Jos kirkolla tai kirkollisilla tahoilla on selkeä näkemys siitä, mikä on kristillisen etiikan mukainen oikea veroaste tai tulonjako, se kannattaisi Romakkaniemen mielestä kertoa omaehtoisesti ja maltillisesti eikä niin, että lähdetään mukaan virheellisiä mielikuvia levittäviin kampanjoihin.

Steffansson yllättyi kritiikistä: ”Kyse on taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolustamisesta”

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mielestä on yllättävää, että 430 miljoonaa -kampanjan tavoitteita kutsutaan ”laitavasemmiston” agendaksi. Hänen mielestään kampanjassa on kyse ”taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointivaltion puolustamisesta kansainvälisten suositusten mukaisilla verotuksen keinoilla”.

– Olemme mukana järjestöjen yhteisessä kampanjassa, koska haluamme, että Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta isoissa haasteissa, esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Steffansson sanoo.

– Meidän kannaltamme kampanjan oleellinen viesti on, että kehitysmaat kärsivät kaikkein eniten kansainvälisestä verovälttelystä, ja siksi vero-oikeudenmukaisuuden tulee olla keskeinen osa kehityspolitiikkaa.

Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto huomauttaa, että verovälttelyllä tarkoitetaan samaa kuin aggressiivisella verosuunnittelulla.

– Kyse on toiminnasta, jossa pyritään saavuttamaan alhainen verotuksen taso hyödyntämällä verolainsäädännön tai verosopimusten aukkokohtia. Toiminnalla tavoitellaan siis sellaisia verohyötyjä, jotka eivät ole lain hengen mukaisia ja joita ei ole verolakeja säädettäessä tarkoitettu saavutettavan, Humalisto selittää.

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson korostaa, että Lähetysseura ei vastusta yrittäjyyttä. Kuva: Jarmo Kulonen / Kirkon kuvapankki

Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson korostaa, että Lähetysseura ei vastusta yrittäjyyttä. Kuva: Jarmo Kulonen / Kirkon kuvapankki

Steffanssonin mukaan 430 miljoonaa -kampanja perustuu samoille lähtökohdille kuin Kirkkojen maailmanneuvoston Sakkeus-verokampanja. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 350 kirkkoa ympäri maailmaa. Myös paavi Franciscus on ottanut kantaa vero-oikeudenmukaisuuden puolesta.

– Lähetystyössä olemme oppineet, että vastuuta yhteiskunnan keskeisistä palveluista ei voi jättää vain hyväntekeväisyyden tai lahjoittamisen varaan, Steffansson sanoo.

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemen mielestä 430 miljoonaa -kampanja on ”yrittäjien ja yritysten vastainen”. Rolf Steffanssonin mukaan Lähetysseura ei ole yrittäjyyden vastainen.

– Lähetysseura pitää taloutta yhteiskuntakehityksen moottorina ja on tukenut työssään pien- ja mikroyrityksiä ympäri maailmaa. Olen blogissani pahoitellut, että jotkut ovat kokeneet mukanaolomme kampanjassa yrittäjiä leimaavana. Se ei ole tarkoitus.

Steffansson korostaa, että kirkko on yhteiskunnallinen toimija. Lähetysseuran strategian mukaan järjestön kutsumus on muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi ja vaikuttaa taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Laajasalo: ”On perusteltua kysyä, pitääkö Lähetysseuralla olla kanta suomalaisten pk-yritysten verotukseen”

Juho Romakkaniemen Twitter-ärähdys herätti Teemu Laajasalon huomion. Laajasalo on paitsi Helsingin piispa myös Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja.

Laajasalo twiittasi 16. toukokuuta, että hänelle on valitettu Lähetysseuran osallistumisesta 430 miljoonaa -kampanjaan. ”En tunne kampanjaa. SLS tarkoitus on julistaa evankeliumia ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta. SLS tarkoitus ei ole osallistua politiikkaan.”

Miten on mahdollista, että Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja ei tunne kampanjaa, johon Lähetysseura osallistuu?

– En tunne kampanjan sisältöä. Yksittäisissä kampanjoissa mukanaolosta päätökset tekee operatiivinen johto. Hallitukselle tieto kampanjaan osallistumisesta on annettu toiminnanjohtajan katsauksen liitteessä, joka oli luettelo toiminnanjohtajan tekemistä päätöksistä, Laajasalo vastaa Kirkko ja kaupungille.

Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kertoo raportoineensa hallitukselle Lähetysseuran osallistumisesta 430 miljoonaa -kampanjaan lokakuussa 2019.

Nyt Laajasalo koki oikeaksi puuttua asiaan. Toisessa twiitissä Laajasalo pyysi kriitikoilta ”yksilöityjä näkökulmia, mikä kampanjassa mielestänne on pielessä ja miksi Lähetysseuran ei pitäisi olla mukana”. Asiaa käsiteltäisiin Lähetysseuran hallituksen seuraavassa kokouksessa.

Piispa Teemu Laajasalon mielestä Lähetysseuran toimintaperiaatteista, puoluepoliittisesta riippumattomuudesta ja strategisista linjauksista on hyvä keskustella hallituksen kesken. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Piispa Teemu Laajasalon mielestä Lähetysseuran toimintaperiaatteista, puoluepoliittisesta riippumattomuudesta ja strategisista linjauksista on hyvä keskustella hallituksen kesken. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Palautetta on tullut jo paljon.

– Niissä on penätty Lähetysseuran toimintaperiaatteita, puoluepoliittista riippumattomuutta ja strategisia linjauksia. Nämä ovat isoja teemoja, joista on hyvä keskustella hallituksen kesken, Laajasalo kertoo.

Laajasalo korostaa, että kristityn pitää aina olla heikoimman puolella. Se tarkoittaa köyhien, sairaiden ja turvattomien puolesta puhumista. Kirkon ei kuitenkaan pidä sotkeutua puoluepolitiikkaan.

– Kirkon ei tule edistää vastakkainasettelua tai suostua siihen, että muut asemoivat meidät puoluepoliittisiin rooleihin. On liian helppoa leimata yhden ahkeruus ahneudeksi tai toisen jano kohtuuteen kateudeksi. Kirkon sanoma yhdistää ihmisiä eikä erota, Laajasalo sanoo.

– Lisäksi on pohdittava, mitkä ovat sellaisia poliittisia asioita, joihin pitää olla joku kanta. On ymmärrettävää, että kehitysyhteistyötä tekevällä järjestöllä on selkeä kanta kehitysyhteistyön rahoitukseen. On selvää, että Lähetysseuralla pitää olla kanta hauraiden yhteiskuntien reiluun järjestämiseen kehittyvissä maissa. Sen sijaan on ihan perusteltua kysyä, pitääkö Lähetysseuralla olla kanta suomalaisten pk-yritysten verotukseen.

Komulainen: ”Monilla tahoilla haluttaisiin, että kirkko keskittyisi vain yksilöhurskauteen”

Yksi Juho Romakkaniemen ja Suomen Lähetysseuran Twitter-painin innokkaimmista kommentaattoreista on Jyri Komulainen. Komulainen on kirkon globaaliin missioon perehtynyt teologian dosentti ja piispainkokouksen pääsihteeri.

Komulaisen uudelleentwiittasi Romakkaniemen ensimmäisen kriittisen twiitin ja totesi, että Romakkaniemi ”ampui ennen kuin tiesi”. ”Maailmalla niin paavi Franciscus kuin vaikkapa Kirkkojen maailmanneuvosto ovat samalla tavalla ’poliittisesti’ aktiivisia kuin Lähetysseura.”

”Raamattu on läpeensä poliittinen kirja, mutta ei tietenkään puoluepoliittinen. Suosittelen avaamaan vaikka Aamoksen kirjan”, Komulainen jatkoi myöhemmässä twiitissä.

Kirkko ja kaupungille Komulainen korostaa, ettei osaa kommentoida kampanjan veroteknisiä yksityiskohtia. Sen sijaan hän osaa kommentoida sitä, mitä kirkot maailmalla tekevät. Esimerkiksi jo monesti mainittu paavi Franciscus on kutsunut veroparatiiseja ”rakenteelliseksi synniksi”.

Dosentti Jyri Komulaisen mukaan paavi Franciscus ja Kirkkojen maailmanneuvosto ovat samalla tavalla poliittisesti aktiivisia kuin Suomen Lähetysseura. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Dosentti Jyri Komulaisen mukaan paavi Franciscus ja Kirkkojen maailmanneuvosto ovat samalla tavalla poliittisesti aktiivisia kuin Suomen Lähetysseura. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

– Näyttää siltä, että monilla tahoilla haluttaisiin, että kirkko keskittyisi vain yksilöhurskauteen, Komulainen sanoo.

– Raamattu on kuitenkin hyvin poliittinen kirja. Yhteisvastuu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat kirkon perusarvoja. Kirkon leimaaminen ”vasemmistolaiseksi” tuntuu oudolta. Olihan kirkko täällä arvoineen jo ennen nykyisen poliittisen kartan muotoutumista. 

Komulaisen mielestä suomalaissa kirkkokohuissa tuntuu edelleen se historian varjo, että luterilainen kirkko on vielä hetki sitten ollut valtionkirkko. Esimerkiksi monien afrikkalaisten ja aasialaisten kirkkojen perspektiivi on toinen.

– Heidän toimintaympäristönsä monine uskontoineen ja miljoonine köyhineen auttaa heitä myös näkemään meitä paremmin evankeliumin sellaisena kuin se alun perin kirjoitettiin.

Entäs Lähetysseuran omat verottomat osinkotulot?

Teemu Laajasalo pyysi yksilöityä kritiikkiä 430 miljoonaa -kampanjasta, ja Keskuskauppakamari pani toimeksi.

Juho Romakkaniemi ja johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää kirjoittivat julkisen kommentaarin, joka on osoitettu Suomen Lähetysseuran hallitukselle. Tekstin otsikko on Keskuskauppakamarin arvio #430miljoonaa -kampanjan poliittisesta taustasta ja tavoitteista, ja kirjoittajat käyvät siinä läpi muun muassa kampanjan argumenttien ja SDP:n veropoliittisten näkemysten yhtäläisyyksiä.

Finnwatch laati kommentaariin yksityiskohtaisen vastineen, jossa muun muassa kiistetään puoluepoliittiset kytkennät.

Niin tai näin, Keskuskauppakamarin kommentaarissa on yksi erityinen piikki. Suomen Lähetysseura omistaa vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan noin 15 miljoonan euron arvosta taseeseen kirjattuja osakkeita.

”Muiden osingonsaajien lainmukaisen verotuksen kritisoiminen verovälttelynä ja kireämpien osinkoverosäännösten vaatiminen näyttää kyseenalaiselta, kun Suomen Lähetysseura itse sai lähes miljoonan euron suuruiset verovapaat tuotot sijoitustoiminnastaan”, Romakkaniemi ja Kujanpää kirjoittavat.

Lähetysseuran vaatima veronkiristys ei kuitenkaan kohdistuisi sen omien osinkojen verotukseen. Lähetysseura on yleishyödyllinen yhdistys, jonka ei lain mukaan tarvitse maksaa veroja sijoitustensa tuotosta.

Keskuskauppakamarin kynäniekat innostuivat siteeraamaan Jeesusta Luukkaan evankeliumin kuudennesta luvusta: ”Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?”

Rolf Steffanssonin mukaan Lähetysseuran rinnastamisessa voittoa tavoitteleviin yrityksiin on kyse virheellisestä analogiasta.

– Siinä rinnastetaan kaksi yhteismitatonta asiaa: verovälttelyn torjunta ja yleishyödyllisten yhdistysten verokohtelu. Yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa veroja sijoituksistaan, koska ne käyttävät varansa kokonaan yleishyödylliseen tarkoitukseen, Lähetysseuran tapauksessa esimerkiksi tyttöjen koulutukseen, Steffansson sanoo.

– Viittaus Lähetysseuran omiin osinkotuloihin on erikoinen myös siksi, että 430 miljoonaa -kampanja ei arvostele osinkotuloja nostavia tahoja, vaan lainsäädännön yleisesti tiedossa olevia ongelmia.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.