Ketkä kuuluvat armon piiriin, ja saako parisuhteessa elävä homo olla oma itsensä? – Körteille kaikki kastetut ovat kristittyjä, Kansanlähetykselle todellinen kirkko koostuu uskovista
Kansanlähetyspäivillä voi lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan kokea, millaista on olla kuulemassa Jumalan sanaa isossa teltassa. Herättäjäjuhlilta saa ollaan avoimen taivaan alla. Sieltä saa toiminnanjohtaja Simo Juntusen mukaan yhteisöllisyyden kokemuksen, virsien veisuuta ja hyvää ruokaa sekä kärventyneen ihon, jos ei muista aurinkorasvaa.

Kansanlähetyspäivillä voi lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan kokea, millaista on olla kuulemassa Jumalan sanaa isossa teltassa. Herättäjäjuhlilta saa ollaan avoimen taivaan alla. Sieltä saa toiminnanjohtaja Simo Juntusen mukaan yhteisöllisyyden kokemuksen, virsien veisuuta ja hyvää ruokaa sekä kärventyneen ihon, jos ei muista aurinkorasvaa.

Ketkä kuuluvat armon piiriin, ja saako parisuhteessa elävä homo olla oma itsensä? – Körteille kaikki kastetut ovat kristittyjä, Kansanlähetykselle todellinen kirkko koostuu uskovista

Saman kirkon sisällä elää kaksi erilaista herätysliikettä. Suhteessaan kirkkoon toinen vartioi uskonopin puhtautta, toinen armon avaruutta. Kummatkin keräävät ensi viikonloppuna juhlilleen tuhansia ihmisiä.

Ensi viikonloppuna tuhannet suomalaiset suuntaavat kohti Nivalaa, jossa pidetään heränneiden eli körttien herättäjäjuhlat. Juhlakentällä avoimen taivaan alla enimmillään runsaat 10 000 ihmistä veisaa Siionin virsiä ja kuuntelee virsien lomassa lyhyitä seurapuheita.

Samaan aikaan tuhannet suomalaiset matkaavat Ryttylään kansanlähetyspäiville. Tämän viidesläisen herätysliikkeen väki kokoontuu isossa valkoisessa juhlateltassa. Paikalla on yhtä aikaa noin 5000–6000 ihmistä. Sielläkin lauletaan, mutta bändin säestyksellä.

Ollaan saman kirkon sisällä. Armosta ja Jeesuksesta puhutaan kummassakin juhlassa. Herättäjäjuhlilta lähetään terveisiä kansanlähetyspäiville ja varmaan ne kulkevat myös toiseen suuntaan.

Oikea kirkko koostuu Kristukseen uskovista. Se tarvitsee myös näkyvän muodon.
– Mika Tuovinen

Yhtäläisyyksiä löytyy, ja myös eroja. Vaikka molemmat herätysliikkeet ovat historiansa alkuaikoina suhtautuneet kriittisesti emokirkkoon, herännäisyydestä on tullut jopa kirkollisempi kuin kirkko itse. Kansanlähetys puolestaan on hyvin kriittinen, sen sisällä väläytellään jopa eroa kirkosta.

Herännäisyys on 1700-luvun lopulla alkunsa saanut liike, joka sen alkuvuosikymmeninä ajautui napit vastakkain sekä kirkon että valtiovallan kanssa. Heränneet eli körtit pitivät seuroja ja keräsivät rahaa lähetystyölle. Näistä heitä haastettiin käräjille. He veisasivat protestiksi Jumala ompi linnamme -virren käräjätalon pihalla. Miten tällaisesta protestiliikkeestä tuli kirkon tukijalka?

– Herännäisyys halusi eroon lahkolaisleimasta. Jo 1800-luvun lopussa liikkeen lehden linjasta tuli kirkollinen ja kansantajuinen. Liikkeessä on ajateltu, että kirkossa olennaista ovat sana ja sakramentit. Niin kauan kuin uskontunnustus ja Isä meidän lausutaan, siihen halutaan kuulua. Kriittisyyttä on silloin, jos kirkossa aletaan laittaa rajoja sille, kenelle Jumalan siunaus kuuluu, sanoo Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Onko kirkossa mitään positiivista?

Kansanlähetyksen juuret ovat osittain jo sotia edeltävältä ajalta. Itse järjestö syntyi 1967. Liike on yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Sen suhde kirkkoon on usein ollut kriittinen. Liike ei hyväksy naisten pappeutta eikä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Liike on muiden konservatiivisten järjestöjen kanssa kritisoinut kirkon osallistumista Helsinki Pride-festivaaliin. Liikkeen aktiivijäsen, kansanedustaja Päivi Räsänen pohti jopa kirkosta eroamista.

Onko kirkossa mitään positiivista, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen?

– Kun miettii suomalaista kulttuuria ja historiaa, niin kirkolla on ollut siihen iso positiivinen vaikutus. Kirkon kautta on tullut yliopisto-opetus, köyhäinhoito ja äidinkielen kehittäminen. Nykyisin se on merkittävin evankeliumin julistaja Suomessa lapsista aikuisiin, ei mikään järjestö eikä muu kirkko pääse lähellekään samaa. Itse olin 15 vuotta lähetystyössä ja suhde paikallisiin seurakuntiin Suomessa oli vahva. Ruohonjuuritasolla kirkossa tehdään hyvää työtä, sanoo Tuovinen.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika tuovinen.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika tuovinen.

Vaikka näin on, Tuovinen on kirkosta huolissaan. Hän kirjoitti blogiinsa todellisen kristillisen kirkon löytyvän sieltä, missä uskotaan Jeesukseen Vapahtajana ja pyritään elämään Raamatun opetuksen mukaisesti. Hän kertoi toivonsa instituutioihin rapistuvan. Hän kehotti lukijoitaan hakeutumaan jumalanpalvelusyhteisöihin ja sellaisiin paikallisseurakuntiin, joissa ”kuuluu hyvän paimenen ääni myös avioliittokysymyksessä”.

Kirjoitit pelkääväsi sitä, että Kansanlähetys työnnetään kirkosta sivuun? Miksi?

– Huoleni liittyy hämmentävään kiistelyyn avioliitosta ja kirkon avioliittokäsityksen muuttamisesta. Me olemme omasta mielestämme pysyneet paikallamme opissa ja toiminnassa, kun taas kirkossa on tapahtunut kehitystä toiseen suuntaan. Perimmäiset syyt liittyvät raamattukäsitykseen ja Raamatun arvovaltaan. Naisten pappeus ja avioliitto ovat käytännön sovelluksia tästä. Vaikka avioliittokeskustelun yksi lähtökohta on suvaitsevaisuudessa, pelkään, että se käytännössä johtaa suvaitsemattomuuteen meitä kohtaan, jotka olemme eri mieltä, Tuovinen pohtii.

Emme halua, että ihmisiä lähdetään lajittelemaan oikein tai väärin uskoviin tai rajaamaan siunauksen ulkopuolelle.
– Simo Juntunen

Tuovisen mukaan kristillisen avioliiton rajaaminen vain miehen ja naisen liitoksi on naisten pappeutta merkittävämpi kysymys ja hajottaa kirkkoja maailmalla. Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä.

Miksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat konservatiiveille niin keskeisiä? Miksei vaikka köyhien asema tai vanhustenhoidon tila? Raamatun profeetat puhuivat yhteiskunnan epäkohdista.

– Eivät ne ole meille kovin keskeisiä. Ne ovat näköjään kirkolle keskeisiä. Meidän toimintamme tässä asiassa on ollut reaktiota siihen, mitä yhteiskunnassa ja kirkossa tapahtuu. Haluamme siksi tuoda esiin, mitä Raamatusta mielestämme nousee. Joillekin järjestöille Jumala antaa painotuksen keskittyä yhteiskunnallisiin asioihin ja hyvä niin. Me emme puutu politiikkaan, vaikka kehotamme kyllä jäseniämme olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia, toteaa Tuovinen.

Uskovat vai kaikki kastetut?

Tuovinen kiistää sen, että Kansanlähetys valmistautuisi kirkosta eroamiseen perustamalla messuyhteisöjä. Niitä on liikkeessä vähän. Niiden sijasta liike kannustaa perustamaan maallikkovetoisia raamattupiirejä ja toimimaan aktiivisesti seurakunnissa. Kirkosta eroaminen tarkoittaisi käytännössä eroa paikallisesta seurakunnasta ja sitä Tuovinen ei toivo. Oma kirkko ei ole ajankohtainen asia, kirkon sisällä voidaan toimia.

Kansanlähetyksessä ajatellaan, että todellinen kirkko on näkyvän kirkon ja eri kirkkokuntien sisällä.

– Oikea kirkko koostuu Kristukseen uskovista. Se tarvitsee myös näkyvän muodon, jossa kokoonnutaan sanan ja sakramenttien ääreen. Todellinen Jumalan valtakunta koostuu uskovista. Sen rajat tietää vain Jumala. Kyllä siihen kuuluu moni sellainenkin, joka ei itse usko täyttävänsä oikean uskovaisen mittaa. Usko Jeesukseen ratkaisee, toteaa Tuovinen.

Herännäisyydessä moni asia on toisin kuin Kansanlähetyksessä. Liike haluaa, että kirkko on avaran armon yhteisö ja katsoo, että jokainen sen kastettu jäsen on kristitty, ei vain itsensä uskoviksi kokevat.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

– On turhaa lähteä arvioimaan kirkon jäseniä sen perusteella, kuinka aktiivisia he ovat tai syyttää heitä maallistumisesta. Emmekä halua, että ihmisiä lähdetään lajittelemaan oikein tai väärin uskoviin tai rajaamaan siunauksen ulkopuolelle, sanoo Juntunen.

Herännäisyyden raamatuntulkinta ei ole niin kirjaimellista kuin Kansanlähetyksellä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat tulla mukaan omina itsenään, heitä ei tuomita syntisiksi.

– Toki herännäisyys on laaja liike ja myös eri tavoin ajattelevia on, yhteiskunnan muutos on ollut niin nopea. Yhdenvertaisuus on joka tapauksessa otettu huomioon liikkeen työssä varmaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat kokeneet ja sanoneet, että heillä on herännäisyydessä tilaa tulla ja olla juuri sellaisia kuin ovat, kertoo Juntunen.

Herännäisyys on liike, jonka suuri osa kirkon papeista kokee itselleen läheiseksi. Juntunen arvelee tämän johtuvan herännäisyyden avarasta teologiasta ja arvopohjasta. Herännäisyydessä ei hänen mukaansa ole kovin suurta oikeassa olemisen tarvetta ja ilmapiirin halutaan olevan keskusteleva.

– Toki myös sellainen käytännön syy vaikuttaa, että liikkeen kannatusalueilta Pohjanmaalta ja Savosta, on lähdetty lukemaan papiksi, Juntunen sanoo.

Mihin herätään?

Mitä sana herätys merkitsee Kansanlähetyksessä ja herännäisyydessä?

– Ensinnäkin sitä, että ihminen voi herätä kysymään Jumalan olemassaoloa ja miten hänet voi löytää. Toiseksi sitä, että joku Jumalaa etsivä on myös löytää uskon, kokee herätyksen. Usko Jeesukseen voi syntyä monella tavalla. Paras tapa on, jos kastettu saa kristillistä kasvatusta ja usko saa kasvaa aikuiseksi uskoksi. Sitten on niitä, joita ei ole kastettu tai jotka ovat hylänneet kasteen ja sitten palaavat usein radikaalilla tavalla uudelleen Kristuksen yhteyteen. Ongelma on, jos tästä tehdään malli, jota kautta kaikkien on kuljettava. Niin ei ole, vaan uskoon on monta reittiä, sanoo Tuovinen.

Tässä Siionin virressä ei pyydetä herätystä vain minulle tai vain omalle sielulle. Siinä pyydetään herätystä, että saisi rohkeuden puhua ja toimia toisten puolesta.
– Simo Juntunen

Juntunen vastaa, että herätys on Jumalan työtä ja Jumala herättää eri tavoilla. Nivalan herättäjäjuhlien tunnusvirren 123 sanat kuvaavat hänestä hyvin asiaa. Ne kuuluvat: ”Herätä minut valvomaan ja palvelemaan muita, kuulemaan hiljaa, puoltamaan sairaita, kiusatuita. Tahtosi tietä kysymään opeta maailmassa, vaativassa, sinussa pysymään, armossa avarassa.”

– Tässä Siionin virressä ei pyydetä herätystä vain minulle tai vain omalle sielulle. Siinä pyydetään herätystä, että saisi rohkeuden puhua ja toimia toisten puolesta. Ja että itse pysyisi armossa avarassa. Sen armon avain ja antaja on Kristus, kiteyttää Juntunen.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi