Toivakan kirkko on tunnettu erityisesti kattomaalauksistaan, mutta sitä mennään katsomaan myös lasimaalaustensa takia.
Kierrä tänä kesänä tiekirkkoja teemoittain – kaikissa kirkoissa käyminen veisi jopa kaksi kuukautta
Tiekirkot ovat kesän vaihtoehtoinen pysähdyspaikka. Niissä voi levätä, hiljentyä tai vaikka ihastella arkkitehtuuria ja lasimaalauksia.
Kuvittele seuraavaa: auto on ahdas ja kuuma. Matkaa mökille on vielä ainakin puolet jäljellä. Kaikilla on nälkä, mutta aina ei huvittaisi pysähtyä samalla vanhalla huoltoasemalla. Silloin katse osuu tien varressa olevaan liikennemerkkiin: lähin tiekirkko sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä. Sinne pääsisi viilentymään ja hiljentymään.
– Se liikennemerkki on kyllä meidän paras markkinointivälineemme, hymähtää Jari Kupiainen, tiekirkkojen kehityspäällikkö. Hän on ollut mukana tiekirkkojen toiminnassa jo useamman vuoden ajan.
Kupiaisen mukaan tiekirkot ovat pysähdyspaikkoja niille, jotka hakevat vaihtoehtoisia taukopaikkoja. Jotkut saattavat pysähtyä kirkoissa niiden taiteen tai arkkitehtuurin tähden. Kirkot ovat myös hiljaisia, mikä saattaa ahtaan automatkan jälkeen tuntua tervetulleelta.
Tällä hetkellä mukana toiminnassa on noin 270 kirkkoa, eli suurin osa Suomen kirkoista. Tiekirkoilla ei ole monia kriteerejä, mutta muutaman Kupiainen pystyy luettelemaan.
– Kirkon on oltava esteetön ja saavutettavissa oleva. Tiekirkoksi haluavalla seurakunnalla on velvollisuus pystyttää tien sivuun liikennemerkki, jotta ihmiset löytävät tiekirkkoihin, ja palkata oppaita, jotka esittelevät kirkkoa.
Tiekirkkoon opastavasssa liikennemerkissä on kuvattuna kirkko ja esimerkiksi sen aukioloajat.
Alvar Aallon kirkot kansainvälisesti kiinnostavia
Tiekirkkoja voi kiertää myös teemoittain, joista kaikki seitsemän on listattu tiekirkkojen nettisivuilla. Teemoja ovat muun muassa puukirkot, lasimaalaukset, kivikirkot ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkot, joita tullaan katsomaan ulkomailta asti.
– Myös esimerkiksi puukirkot kiinnostavat saksalaisia turisteja, koska osa heidän puukirkoistaan on palanut, Kupiainen pohtii.
Tiekirkkoja on luokiteltu teemoittain viimeisen kymmenen vuoden ajan. Palautetta kävijöiltä kerätään jatkuvasti, ja myös suurin osa teemoista ovat valikoituneet kävijöiden toiveista. Kupiaisen mukaan esimerkiksi ajatus Alvar Aallon kirkoista on peräisin erään japanilaisen turistiryhmän kohtaamisesta.
Hän arvioi, että kaikkien tiekirkkojen kiertäminen veisi noin kaksi kuukautta.
– Jotkut ihmiset ovat lintubongareita. Jotkut taas ovat kirkkobongareita, Kupiainen sanailee.
Hänen oma lempikirkkonsa sijaitsee Toivakassa. Kirkko löytyy puu- ja lasimaalauskirkkojen listalta.
Kirkolla voi ladata sekä mielensä että autonsa
Tiekirkoilla on tänä kesänä myös yhteinen teema, ilmasto. Jari Kupiaisen mukaan teema liittyy kirkon yleiseen ilmastoteemaan.
– Kun matkailee kotimaassa, hiilijalanjälki ei kasva niin paljon. Tiekirkot tarjoavat ekologisen matkailuvaihtoehdon, hän sanoo.
Ilmastoteema näkyy tiekirkkojen tavoitteissa eri tavoin. Pyritään esimerkiksi siihen, että kirkkoihin pääsisi sujuvasti pyörillä ja julkisilla kulkuneuvoilla. Tosin Kupiainen myöntää, että maaseudulla julkisella liikenteellä liikkuminen on tietysti hankalampaa kuin taajama-alueilla.
Kirkolla voisi ladata sekä mielensä, sydämensä että nyt autonsa.
– Jari Kupiainen
Tiekirkot ovat myös olleet yhteydessä sähköautojen latauspisteiden kanssa. Pisteitä voisi pystyttää kaikkiin tiekirkkoihin, sillä kaikista löytyy parkkipaikat ja sähköt.
– Minusta se olisi jotenkin loogista. Kirkolla voisi ladata sekä mielensä, sydämensä että nyt autonsa, Kupiainen naurahtaa.
Hänen mukaansa tiekirkkoja on hyvä ajatella myös historian näkökulmasta. Esimerkiksi pyhiinvaelluksilla ollessaan ihmisillä oli tapana poiketa eri kirkkoihin lepäämään.
– Kirkothan ovat aina olleet tiekirkkoja. Perinne on nyt vain herätetty uudelleen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tove Jansson maalasi ainutlaatuisen alttaritaulun, joka auttoi muumien äitiä maksamaan ateljeensa Helsingin Ullanlinnassa – ”On siunattua, että on seiniä”
Hyvä elämäTeuvan kirkon viisi metriä leveää alttaritaulua käydään ihailemassa Japanista asti.
