Maunulan uurnalehtoon asennetaan maalämpö. Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen kuvattiin lämmönjakohuoneessa, jossa on maalämmön tarvitsemaa uutta tekniikkaa: maalämpövaraajia, lämpöpumppu sekä lataussäiliö.
Kirkko pyrkii hiilineutraaliuteen aiemmin kuin Suomen valtio – päästöjen leikkaamiseen on nyt suunnitelma ja työkaluja
Kirkon toiminnassa eniten kasvihuonekaasupäästöjä tulee kiinteistöjen lämmityksestä, lähes 31 prosenttia. Siksi lämmitysmuodon muutokset ja kiinteistöjen vähentäminen ovat avainasemassa.
Kirkossa tehdään nyt paljon töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, samoin kuin kunnissa ja yrityksissä. Marraskuussa 2024 evankelis-luterilainen kirkko julkisti tiekartan nimeltä Hiilineutraali kirkko 2030 sekä kirkon päästölaskurin, jotka on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). Työssä on ollut keskeisesti mukana Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen.
Koko maailmassa virallisesti hyväksytty tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Suomen hallitus on sitoutunut pyrkimään hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, eikä kirkko ole erillinen saareke yhteiskunnassa. Kirkko hyväksyi jo vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian, jonka mukaan kirkon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
– Seurakuntataloudet ovat itsenäisiä toimijoita, joilla on erilaiset valmiudet. Kirkkohallitus ei voi antaa Suomen seurakunnille määräyksiä, vaan kirkon tiekartan on tarkoitus olla pohjatyö, joka auttaa seurakuntia tekemään oman työnsä päästöjen vähentämiseksi. Nollasta ei voi aloittaa, sanoo Hienonen.
Päästölaskuri on työkalu, jota on rakennettu lähes vuoden ajan. Laskurin mukaan evankelis-luterilaisen kirkon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 noin 194 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja vuonna 2023 jo 210 miljoonaa tonnia, eli päästöt ovat kasvaneet 8,7 prosenttia. Toki laskelma sisältää useita arvioita ja oletuksia, koska kaikkea ei ole voitu mitata ja tilastoida, mutta suunta on selvästi väärä.
Helsingin oma hiilineutraaliustiekartta valmistuu pian
Kirkon tiekartta näyttää selkeästi, että eniten kasvihuonekaasupäästöjä tulee kiinteistöjen lämmityksestä, lähes 31 prosenttia. Koko maassa seurakuntien rakennuskantaan kuuluu noin 7000 rakennusta. Helsingin seurakuntayhtymällä on 42 kirkkoa ja kappelia sekä yli 200 rakennusta. Tuoreen kiinteistöstrategian yhtenä tavoitteena on supistaa seurakuntien tiloja noin 44 000 neliömetrillä vuoteen 2030 mennessä.
– Kiinteistöistä luopuminen on yksi helpoimmista keinoista vähentää päästöjä. Samalla poistuvat energiaan ja ylläpitoon liittyvät päästöt. Toki tämä riippuu siitä, mitä kiinteistölle tapahtuu luopumisen jälkeen. Myös purkamisesta tulee päästöjä, Hienonen huomauttaa.
Helsingin seurakunnissa on valmisteltu oma, paikallinen hiilineutraaliustiekartta eli suunnitelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kaikessa seurakuntien toiminnassa. Luottamuselimet alkavat käsitellä tiekarttaa alkuvuodesta.
Lisäksi Helsingin seurakunnilla on ollut kirkon ympäristödiplomi jo vuodesta 2005. Sertifikaatin saadakseen seurakunnan pitää täyttää tietyt kriteerit perustoiminnassaan. Yksi konkreettinen tulos ympäristötyöstä on se, että seurakuntayhtymä on jo pitkään ostanut vain vihreää sähköä eli uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä.
Hankinnoissa on pyrittävä vähähiilisyyteen
Suurin osa Helsingin seurakuntien rakennuksista käyttää lämmitykseen kaukolämpöä. Maalämpö on asennettu Malmin kirkkoon, jonka peruskorjaus on loppusuoralla. Myös Helsingin vanhimmassa, Östersundomin kirkossa, vanha öljylämmitysjärjestelmä korvattiin maalämmöllä. Lisäksi maalämpö lämmittää kolmea leirikeskusta, Merihiekan kerhotaloa ja kahta asuinkerrostaloa Haagassa.
Sähköä tuottavat aurinkopaneelit ovat käytössä Viikin kirkossa, Lohirannan leirikeskuksessa ja Malmin hautausmaalla.
– Kilpailuttamisessa on tärkeää pyrkiä mahdollisimman päästöttömiin hankintoihin, sanoo Elina Hienonen. Taustalla Maunulan uurnalehdon toimistorakennus.
Koko kirkon tiekartta sisältää suosituksia myös esimerkiksi hankintoihin, jätehuoltoon, polttoaineisiin ja ravitsemukseen. Yksi selkeä periaate on Hienosen mukaan se, että joka hankinnassa on mietittävä, miten siitä saataisiin mahdollisimman päästötön.
– Kun esimerkiksi hautausmaalle hankitaan työkone, voidaan miettiä sähkökäyttöisen koneen ostamista. Myös kuljetuksia ja matkoja voi järkeistää. Rippileirien vaihtopäivänä voi järjestää niin, että kun bussi vie uudet leiriläiset leirikeskukseen, edellinen leiri palaa takaisin Helsinkiin samalla bussilla.
Julkisen sektorin toimijan on lain mukaan kilpailutettava yli 60 000 euron hankintansa, ja monesti kilpailutukseen on mahdollista sisällyttää ympäristökriteerejä. Mutta tarkkoja yhteisiä kriteereitä on vaikea laatia, kun ostoslistalla ovat esimerkiksi leirikeskuspalvelu ja kirkon korjaus.
Kaukolämpö vihertyy, kun hiilenpoltto vähenee
Kirkon ilmastostrategian kovana tavoitteena on ollut vähentää kirkon ilmastopäästöjä 80 prosenttia jaksolla 2019–2030. Tähän ei ehditä kiriä.
– Kirkko ei saavuta tavoitetta, Suomi ei saavuta, EU ei saavuta. Vaikka kasvihuonekaasuista on puhuttu jo 1980-luvulta asti, niin kiire tulee, sanoo Elina Hienonen.
Jos tuoreen tiekartan suositukset onnistutaan panemaan toimeen ympäri Suomea, voidaan saavuttaa 41 prosentin vähennykset.
– Olemme tehneet Helsingissä jo yhtä ja toista, esimerkiksi panostaneet energiatehokkuuteen ja parantaneet hankintoja. Nykyisin yrityksillä olisi valmiuksia edistää hiilineutraaliutta enemmänkin kuin laki vaatii. Itse toivon velvoittavaa lainsäädäntöä, jotta yritysten kannattaisi tuottaa tavaraa ja palveluja hiilineutraalisti. Voimme etsiä kilpailutuksella parasta mahdollista tuottajaa.
– Tietyt asiat etenevät ilman, että meidän tarvitsee tehdä niin paljon. Nyt kun hiilenpolttokielto on laissa, niin päästöt vähenevät sitäkin kautta esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa.
Kivihiilen polttamiselle ”lyötiin perälauta” eduskunnassa vuonna 2019, kun kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kiellettiin lailla 1.5.2029 alkaen. Siirtymäaikaa varattiin kymmenen vuotta.
Lue lisää Syken tiekartasta täältä.
Artikkelia muokattu 4.12.24: Lisätty vihreän energian määritelmä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Toiminta ympäristön hyväksi on yksi kirkon kolmesta perustehtävästä”, sanoo Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen
AjankohtaistaUudistunut Kirkon ympäristödiplomi tukee seurakuntia niiden ympäristötavoitteissa. Toiminta ympäristön puolesta yhdistää myös avioliittokysymyksessä erimielisiä piispoja.
