Kirkkoherra Ulla Kosonen toivoo, että seurakunta lisäisi alueen asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia.
Ulla Kosonen ottaa selvää viemäröinneistä ja laatii hartauskirjoituksia – kirkkoherran työ sopii introvertille feministille
Vuoden oulunkyläläiseksi valittu kirkkoherra Ulla Kosonen puhuu erilaisuuden kunnioittamisen puolesta. Kirkkoon mahtuu keskeneräisenäkin.
Ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta taustasta tai sukupuolesta. Se on Ulla Kososen äidinäidinäidin Hilda Marttisen perinnöksi jättämä opetus sukunsa naisille. Marttinen syntyi köyhiin oloihin ja aloitti uransa piikana. Pikkuhiljaa hän kouluttautui leipuriksi ja kondiittoriksi. Hän työskenteli Puolassa ja Pietarissa, kunnes palasi Suomeen ja perusti Kouvolaan leipomon.
Koska Hilda Marttinen ei olisi pystynyt hoitamaan lapsien ja leipomon lisäksi myös hevosia, hän hankki 1920-luvulla oman auton yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Sillä hän sitten haki jyviä ja kuskasi leipomotuotteita.
Ulla Kosonen ei koskaan tavannut äidinäidinäitiään, mutta tunnistaa tämän rohkeuden ja edistyksellisyyden silti vaikuttaneen elämäänsä paljon.
Toinen Kososelle tärkeä perintö tulee kotoa: ihmisiä on monenlaisia, eivätkä asiat, joita moni pitää itsestäänselvinä, ole sitä kaikille. Erityisopettajaisän ammatin vuoksi Ulla Kosonen kasvoi kehitysvammaisten lasten ja aikuisten parissa. Vasta koulussa hän oivalsi, että joillekin se oli outoa ja erikoista. Ja senkin, että jokaisella meistä on omat tärinämme – kaikilla ne eivät vain näy päällepäin.
Kirkossa on töissä keskeneräisiä ihmisiä
Ei ole ihme, että Ulla Kososesta tuli pappi. Hänellä on samantapainen seurakuntanuoritausta kuin monella muullakin papilla: kerholainen, isonen, pyhäkoulunopettaja, kerhonohjaaja. Plus että suvussa on molemmin puolin herätysliikeväkeä ja hänen vanhempansa tapasivat toisensa kirkossa.
Kun Kosonen kirjoitti ylioppilaaksi, naisilla ei vielä ollut pääsyä papin virkaan. Kosonenkin ehti opiskella yliopistossa venäjää ja muita humanistisia aineita ennen kuin haki lukemaan teologiaa.
Eivät muut ole sen valmiimpia uskonelämänsä kanssa.
– Minulle tuli yhtäkkiä semmoinen seesteinen olo, että minun paikkani on tehdä työtä kirkossa. Jossakin vaiheessa kyllä koin, etten ehkä asetu sellaiseen muottiin tai oletusarvoon, millaisia kirkon työntekijöiden pitäisi olla, ja keskeytin opinnot useammaksi vuodeksi, Kosonen kertoo.
– Olin siihen aikaan oppaana Temppeliaukion kirkossa. Siellä huomasin, että kirkossa on töissä hyvin monenlaisia ja keskeneräisiä ihmisiä. Eivät muut ole sen valmiimpia uskonelämänsä kanssa tai teologisesti sen kypsempiä, joten kyllä minä siihen joukkoon hyvin mahdun.
Feministi 12-vuotiaasta asti
Vuonna 2013 Helsingissä oli kahdeksantoista suomenkielistä seurakuntaa eikä yhtään naista kirkkoherrana. Sellainen saatiin, kun Oulunkylän seurakunnan silloisesta kappalaisesta Ulla Kososesta tuli seurakunnan kirkkoherra.
– Itse kyllä koin, että ei minua valittu sukupuoleni vuoksi. Monet äänestivät minua siksi, että olin työssäni puhunut sellaisten porukoiden kanssa ja puolesta, jotka uhkaavat jakautuvassa yhteiskunnassa syrjäytyä – esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien tai ikääntyvien yksineläjien, Kosonen sanoo.
Toisaalta vaalin jälkeen uuden kirkkoherran sukupuoleen kiinnitettiin Kososen mukaan tarpeetontakin huomiota. Ihmisillä oli stereotyyppisiä mielikuvia, jotka ovat pikkuhiljaa törmänneet realiteetteihin.
Tuli kommentteja, että nyt saadaan väriä tähän kirkkoon, punaisia korkokenkiä ja muuta.
– Joillakin oli ehkä toiveita, joihin en ole pystynyt vastaamaan. Tuli kommentteja, että nyt saadaan väriä tähän kirkkoon, punaisia korkokenkiä ja muuta. Minähän olen aina mustissa tai harmaissa, en meikkaa, ei ole korkokenkiä eikä liehuvia huiveja, Kosonen sanoo.
Hän on huomannut myös, että naispuolisen papin tai kirkkoherran odotetaan keskittyvän tietyn tyyppisiin asioihin, olevan esimerkiksi äidillinen sielunhoitaja. Kun nainen sitten sanookin mielipiteensä esimerkiksi budjetista tai kiinteistöasioista, häntä ei välttämättä kuunnella.
Feministi Kosonen sanoo olleensa 12-vuotiaasta asti.
– Eri aikoina feminismiäkin täytyy päivittää. Se ei voi jäädä jonkin tietyn sukupuolikäsityksen vangiksi. Itse näen feminismin laaja-alaisena, ja siihen kuuluu ihmisyyden ja sukupuolisen moninaisuuden kunnioitus, Kosonen määrittelee.
– Haluaisin puhua esimerkiksi nuorten kasvurauhan tärkeydestä. Mehän elämme ajassa, jossa hyvin seksualisoitunut mainoskuvasto ja seksuaalinen identiteettipolitiikka voivat aiheuttaa nuorille ulkonäkö- ja suorituspaineita. Mutta se, joka puhuu tästä kirkossa, mielletään helposti konservatiiviksi.
Seurakuntakodista luopuminen surettaa
Teoriassa Ulla Kosonen tiesi, että kirkkoherra joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ja elämään niiden kanssa. Nyt hän on saanut kokea sen käytännössä. Oulunkylän seurakunnassa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vähennetty sekä henkilöstöä että toimitiloja kahdellakymmenellä prosentilla.
Henkilöstövähennykset hoituivat eläkkeelle jäämisten kautta. Oli päätettävä, mitkä tehtävät jatkossa täytetään ja mistä luovutaan.
– Toinen raskas päätös oli luopuminen Maunulan seurakuntakodista. Rakennus olisi vaatinut mittavan remontin. Samaan aikaan tontin vuokra-aika meni umpeen ja kaupunki olisi nostanut vuokraa tuntuvasti. Yritimme kaupitella taloa eri tahoille, mutta lopulta se jouduttiin purkamaan. Se teki niin pahaa, että en pystynyt silloin edes käymään siellä, Kosonen kertoo.
Enimmäkseen Kosonen kuitenkin nauttii työstään.
– Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä. Minun luonteenlaadulleni se sopii tosi hyvin.
– Saamme olla uteliaita elämän suhteen ja avoimia uudenlaisille toimintatavoille, kiittelee kirkkoherra Ulla Kosonen seurakuntansa ilmapiiriä.
Sarjakuvia ja stand up -komiikkaa
On mahdollista, että vielä ennen eläkevuosia Kosonen palaa tekemään papin perustyötä. Tai sitten hän omistautuu rakkaalle harrastukselleen. Moni sarjakuvakäsikirjoitus odottaa kuvittamista. Kirkkoherrana piirtämiselle on ollut vähemmän aikaa.
On tärkeää, että elämässä on osa-alueita, jotka ovat ihan irrallaan kirkollisista ympyröistä.
– Nyt olen kyllä huomannut, että sitä puolta elämässä pitäisi taas elävöittää. On tärkeää, että elämässä on osa-alueita, jotka ovat ihan irrallaan kirkollisista ympyröistä.
Irrallaan kirkollisista ympyröistä Kosonen on silloinkin, kun hän käy katsomassa stand up -komiikkaa.
– Siinä hyvinkin tummia perusvirtoja, ja vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin.
Stand upia Kosonen harrastaa vain yleisön joukossa. Lavalle häntä ei saisi.
– Ammattiroolissa pappina voin hyvin puhua viidensadan ihmisen edessä, mutta yksityishenkilönä olen enemmän introvertti.
Ovet auki aamusta iltaan
Oulunkylän seurakunnassa suuntaus on sama kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla: jäsenmäärä laskee. Tällä hetkellä jäseniä on noin 18 000 ja kirkkoon kuuluu 53 prosenttia alueen asukkaista. Kirkkoherra arvelee, että monien jäsentensä elämässä kirkko ei juurikaan näy.
– Toivoisin, että kirkko kuitenkin lisää alueen ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun esimerkiksi iäkäs ihminen käy kerran viikossa jossakin seurakunnan jutussa, vaikutus ulottuu helposti monen ihmisen elämään. Lapset ja lapsenlapset tietävät, että mummilla tai ukilla on joku paikka, missä käydä.
Joulukuussa Ulla Kosonen valittiin Vuoden oulunkyläläiseksi. Nimitys kuulemma yllätti hänet täysin.
– Ehkä se kertoo siitä, että olemme saaneet läpi viestin, että meillä on ovet auki erilaisille ihmisille.
Oulunkylän kirkolla, joka on seurakunnan pääkirkko, ovet ovat konkreettisestikin auki aamusta iltaan. Arki-iltoina siellä kokoontuu musiikki- ja kulttuuriryhmiä. Kirkon aula toimii taidegalleriana.
Vuonna 2015, kun Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, seurakunta avasi Maunulan kirkon hätämajoituspaikaksi. Tulijoiden kotoutumista helpottamaan perustettiin vuonna 2017 Oulunkylään yhteisöravintola Salaam, jossa käy torstaisin 100–200 ruokailijaa. Moni maahanmuuttaja on päässyt sen kautta opiskelemaan tai työelämään.
Kuka?
Ulla Kosonen, 52, on helsinkiläisen Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra. Aiemmin hän on muun muassa työskennellyt merimiespappina Lontoossa ja opettanut seurakuntaopistolla.
Mitä?
Oulunkylä-seura valitsi joulukuussa Ulla Kososen Vuoden oulunkyläläiseksi 2019.
Motto
Asioilla on tapana järjestyä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkkohopeat varastettiin Oulunkylän vanhasta kirkosta
AjankohtaistaMenetyksen rahallinen arvo tarkentuu myöhemmin.
