Vantaalaisista enää vähemmistö kuuluu luterilaiseen kirkkoon.
Kirkkoon kuuluu nyt alle puolet vantaalaisista – maahanmuuttajataustaisen väestön määrä vaikuttaa jäsenprosenttiin
Kirkkoonkuulumisprosentti painui Vantaalla elokuun lopussa ensimmäisen kerran alle viidenkymmenen.
Vantaan evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului elokuussa ensimmäisen kerran alle puolet kaupungin väestöstä eli 49,95 prosenttia vantaalaisista. Seurakuntien jäsenmäärä on nyt 120 467, kun Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 241 200 elokuussa 2022.
Vantaan väestö on kasvanut alkuvuoden aikana noin 2000 asukkaalla, vaikka kotimaan muuttoliike oli runsaat 500 henkeä miinuksella. Väkilukua kasvattaa etenkin maahanmuutto, joka on nyt korkeammalla tasolla kuin viime vuosina.
Vieraskielisiä oli vantaalaisista vuodenvaihteessa 23 prosenttia väestöstä ja yleisin vieras kieli on venäjä. Vantaan koko väestön kirkkoonkuulumisprosenttiin vaikuttaakin vahvasti muuttoliike ja maahanmuuttajataustaisen väestön osuuden lisääntyminen.
Muuttoliikkeen vaikutus jäsenprosenttiin näkyy siinä, että 2022 kesäkuun lopussa koko Vantaan suomenkielisestä väestöstä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului 64,9 prosenttia, ruotsinkielisestä väestöstä 72,6 prosenttia ja muunkielisistä vain 2,5 prosenttia.
Vuodesta 2015 vähennystä on tullut 7000 henkeä
Vuodesta 2015 seurakuntien jäsenmäärä on vähentynyt lukumääräisesti noin yhdeksän tuhatta eli yhteensä noin seitsemän prosenttia. Vuosittain seurakuntien jäsenmäärä on vähentynyt keskimäärin noin prosentin verran. Vantaalta muuttaa kirkkoon kuuluvia ihmisiä pois enemmän kuin tilalle tulee kirkkoon kuuluvia. Ikääntyvän väestön myötä vuosittain kuolevien seurakuntalaisten määrä ylittää syntyvyyden.
Seurakuntien väkilukua laskee myös kirkosta eroaminen. Viime vuonna kirkosta erosi 2136 ja kirkkoon liittyi 1004 vantaalaista.
Vantaa on monikulttuuristunut vauhdilla. Seurakuntien pari vuotta sitten hyväksytyn strategian mukaan tavoitteena on kohdata kaikkia Vantaalla asuvia ja saada myös muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä mukaan toimintaan ja jäseniksi.
– Olemme varautuneet muutokseen pitkäjänteisesti jo vuosia. Meillä ei ole siksi tarvetta tehdä äkkinäisiä ratkaisuja, jotka vaikuttaisivat seurakuntien palveluihin, tiloihin tai henkilöstöön. Päinvastoin strategiamme ohjaa mahdollisuuksien näkemiseen ja toiminnan kehittämiseen, Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen kommentoi tilannetta seurakuntien julkaisemassa tiedotteessa.
Esimerkiksi kirkollisveroprosenttiin ei tehdä muutoksia. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 20.9., että se on tasan yksi, kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla.
Helsingissä mentiin alle 50 prosentin viime vuonna
Helsingissä kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä laski alle puoleen vuoden 2021 helmikuussa. Espoolaisista kuului tämän vuoden alussa kirkkoon vielä 54,2 prosenttia. Kauniaisissa jäsenyysprosentti on 66. Myös noihin lukuihin vaikuttaa muuttoliike. Muuttoliikkeen vaikutus näkyy myös seurakuntakohtaisissa eroissa kaupunkien sisällä.
Vantaan väestöosuuden painumisen alle 50 prosentin uutisoi ensimmäisenä Vantaan Sanomat. Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki arvioi lehden haastattelussa, että kirkkoon kuuluvuus vähenee Vantaalla siten, että vuonna 2030 jäseniä on 44,6 prosenttia väestöstä ja 2040 heitä on 39,5 prosenttia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoossa ja Kauniaisissa kirkkoon kuuluu vielä yli puolet väestöstä – Helsingissä 26-vuotiaat ovat kirkon suurin ikäluokka
AjankohtaistaMuuttoliikkeen ja kansainvälistymisen vaikutukset näkyvät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien jäsentilastoissa.
