Mikkelin piispa Seppo Häkkinen laati asiantuntijalausunnon kirkon roolista kriiseissä ja turvallisuuden ylläpidossa.
Kirkolla ei ole kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta silti oma roolinsa turvallisuuden ylläpidossa
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen korostaa asiantuntijalausunnossaan, että kirkon tehtävä on vaalia keskustelukulttuuria, jossa saa olla myös eri mieltä.
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon, vaan päätös kuuluu valtionjohdolle. Sen sijaan kirkolla on roolinsa kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä ja kriisitilanteissa.
Näin kirjoittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen asiantuntijalausunnossaan, jonka hän laati eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä vastauksena valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutoksia käsittelevään selontekoon. Selonteossa käydään läpi tilannetta, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Piispa Häkkinen muistuttaa lausunnossaan, että päätöksen Natoon liittymisestä on perustuttava avoimeen kansalaiskeskusteluun. Kirkon tehtävä on puolustaa keskustelukulttuuria, jossa myös vastakkaiset mielipiteet sallitaan ja kuullaan.
”Kirkolle on tärkeää, että se voi rakentaa rauhaa, luottamusta ja keskinäistä ymmärrystä myös uudessa tilanteessa. Kirkon tehtävä olla ihmisten tukena säilyy kaikissa olosuhteissa”, Häkkinen kirjoittaa.
Piispa Seppo Häkkinen nostaa asiantuntijalausunnossa esiin, että 2020-luvun kriisit, kuten ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet erityisesti heihin, joilla on jo ennestään ollut vaikea tilanne. He tarvitsevat tukea ja apua nyt ja myös kriisien jälkeen.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koronapandemian aikana, ja toimeentuloon liittyvät huolet rasittavat monia. Koronapandemian alettua diakonian taloudellisen avustamisen määrä nousi neljänneksellä 6,6 miljoonasta eurosta 8,4 miljoonaan euroon, ja on pysynyt samalla tasolla koko kriisin ajan. Seurakuntien diakoniatyössä on noussut myös esiin maatalousyrittäjien jaksaminen ja toimeentulo, jolla voi olla vaikutuksensa huoltovarmuuteen.
Kriisitilanteissa kirkko on viranomaistoimija, joka huolehtii perustehtävästään. Seurakunnat voivat esimerkiksi tarjota ihmisille psykososiaalista tukea ja tilojaan sekä osallistua viranomaisyhteistyöhön.
Kirkko voi toimia myös avun suunnittelijana, organisoijana ja kanavoijana, sillä kirkolla on koko maan kattava organisaatio ja valmius reagoida nopeasti. Tästä ovat olleet esimerkkejä seurakuntien toiminta vuoden 2015 pakolaiskriisissä ja koronapandemian aikana. Seppo Häkkisen mukaan Suomessa tulee edelleen varautua pakolaisten määrän kasvuun.
Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkitys yhteiskunnassa on Häkkisen mukaan parhaimmillaan, sitä, että ne vahvistavat ihmisten luottamusta tulevaisuuteen.
”Yhteinen tehtävämme on vahvistaa hyvyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Ne voittavat itsekkyyden ja viholliskuvat. Yhteinen tehtävämme on tukea kauneutta, tunnetta asioiden kestävästä arvosta, kykyä tulla kosketetuksi epätoivon ja kyynistymisen uhatessa.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomalaispiispojen mukaan Venäjän kirkko siunaa saatanallisia tekoja – ”Jumalan nimissä lopettakaa ukrainalaisten ja omien sotilaidenne veren vuodattaminen välittömästi!”
AjankohtaistaKaisamari Hintikan ja Teemu Laajasalon mukaan kristillisen kirkon irvikuvakseen muuntaneen Venäjän kirkon ei pidä osallistua Kirkkojen maailmanneuvoston kokoukseen.
