Piispa Björn Vikström ei suostunut allekirjoittamaan perustevaliokunnan mietintöä, joka vastusti kirkollisen avioliiton avaamista samaa sukupuolta oleville pareille. Kuva on kirkolliskokouksesta viime syksyltä.
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta ei muuttaisi kirkon avioliittokäsitystä – piispa Björn Vikström ja neljä muuta ovat toista mieltä
Kirkolliskokouksen perustevaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön edustaja-aloitteeseen, joka käsittelee kirkon avioliittokäsityksen laajentamista myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Perustevaliokunta pitää kiinni siitä, että kirkollinen avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.
Mietintöön on annettu myös eriävä mielipide, jonka on allekirjoittanut viisi perustevaliokunnan 18 jäsenestä.
Edustaja-aloite annettiin kevään 2017 kirkolliskokoukselle. Sen ehdotuksena on, että kirkolliskokous päättäisi ryhtyä valmistelemaan tarvittavia muutoksia kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville turvattaisiin aloitteen mukaan mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti.
Perustevaliokunta tarkastelee yli 50-sivuisessa mietinnössään asiaa monesta näkökulmasta teologisesti ja yhteiskunnallisesti. Valiokunta arvioi muun muassa raamatuntulkintaa sekä kirkollisen vihkimisen luonnetta jumalanpalveluksena.
Perustevaliokunta: avioliittokäsityksen muuttamiselle ei riittäviä perusteita
Valiokunta tuli työnsä pohjalta enemmistöpäätöksillä siihen lopputulokseen, että aloitteen esittämät näkökohdat eivät anna riittäviä perusteluja luterilaisen kirkon nykyisen avioliittokäsityksen laajentamiselle tai muuttamiselle.
Perustevaliokunta pitää tärkeänä, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kristityt voivat täysipainoisesti tuntea kuuluvansa samaan kirkkoon.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että avioliitosta eri tavalla ajattelevien kesken säilyy hyvä keskusteluyhteys ja että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kristityt voivat täysipainoisesti tuntea kuuluvansa samaan kirkkoon. Kunnioittavaan keskusteluun kuuluu valiokunnan mukaan sekä teologisten perusteiden että toisten kokemusten kärsivällinen kuunteleminen. Tästä huolehtiminen kuuluu valiokunnan mielestä piispainkokoukselle.
Piispa Vikström: perustevaliokunnan mietinnössä ei oteta huomioon 2 000 vuoden kehitystä
Osa perustevaliokunnan jäsenistä on allekirjoittanut eriävän mielipiteen, jossa esitetään aloitteen hyväksymistä. Eriävän mielipiteen allekirjoittaneiden edustajien mukaan aloite on kannatettava, koska avioliittokäsityksen laajentamiseen on vahvat teologiset, pastoraaliset ja sosiaalieettiset perusteet. Eriävässä mielipiteessä esitetään lisäksi, että jos aloite hylätään, piispainkokousta pyydetään antamaan pastoraalinen ohjeistus vihki- ja siunauskaavojen käytöstä samaa sukupuolta olevien parien kirkollisissa vihkimisissä ja siunaamisissa.
Eriävän mielipiteen on allekirjoittanut viisi perustevaliokunnan jäsentä, jotka ovat Kirsi Hiilamo, Helena Paalanne, Tapani Rantala, Marjaana Toiviainen ja Björn Vikström. Porvoon piispa Vikström kertoo Kirkko ja kaupungille, että hän allekirjoitti eriävän mielipiteen ennen kaikkea kahdesta syystä. Ensimmäinen on perustevaliokunnan enemmistön tapa tulkita Raamattua.
Luterilaisessa teologiassa on hyvin keskeinen periaate, että rakkaus toteutuu eri tavoilla eri aikoina ja eri konteksteissa.
– Piispa Björn Vikström
– Siinä tukeudutaan minusta liiaksi yksittäisiin jakeisiin eikä haluta nähdä sitä, mitä yhteiskunnassa ja meidän tietämyksessämme on tapahtunut 2 000 vuoden aikana. Se pitäisi ottaa huomioon raamatuntulkinnassa.
Toinen syy liittyy siihen, mikä kirkon opissa on pysyvää ja mikä muuttuvaa.
– Perustevaliokunnan mietinnössä otetaan hyvin kriittinen kanta siihen, että aloitteessa on erotettu muuttumaton usko ja muuttuva rakkaus. Luterilaisessa teologiassa on kuitenkin hyvin keskeinen periaate, että rakkaus toteutuu eri tavoilla eri aikoina ja eri konteksteissa, Vikström sanoo.
– Tämä on hyvin keskeinen ajatus Lutherin kirjoituksissa, ja nyt se sivuutettiin mietinnössä aivan liian helposti.
Muuttamattoman uskon ja muuttuvan rakkauden välillä tehty ero oli tärkeä perustelu silloin, kun pappisvirka avattiin naisille, todetaan eriävässä mielipiteessä.
Eriävässä mielipiteessä korostetaan myös, että mietinnön johtopäätöksissä ei oteta huomioon sitä, että homoseksuaalisuus ei nykytutkimuksen mukaan ole ihmisen valitsema toimintatapa, vaan ihmisen olemukseen kuuluva asia.
Yleisvaliokunta päätyi eri kannalle kuin perustevaliokunta
Perustevaliokunta valmistelee kirkolliskokoukselle asiat, jotka koskevat kirkon uskoa ja oppia, kirkon työn perusteita, kirkon ja valtion suhteita sekä kirkon suhteita muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin. Valiokunnan puheenjohtaja on Tampereen piispa Matti Repo.
Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta päätyi omassa mietinnössään eri kannalle kuin perustevaliokunta. Se kehotti perustevaliokuntaa valmistelemaan kirkolliskokoukselle esityksen, jolla ryhdyttäisiin toimiin kaikkien avioparien, myös samaa sukupuolta olevien, kirkollisen vihkimisen mahdollistamiseksi. Kanta syntyi äänin 8–6, ja siihen liittyy viiden jäsenen eriävä mielipide. Yleisvaliokunnan puheenjohtaja on Johanna Korhonen.
Perustevaliokunnassa on työn alla myös mietintö selvitykseen, joka käsittelee avioliittoon vihkimisestä luopumista. Selvityksen laati piispainkokouksen kutsusta professori emerita Eila Helander. Helanderin selvityksessä todetaan, että kirkolla ei ole aihetta luopua vihkioikeudestaan. Kirkolliskokous kävi aiheesta lähetekeskustelua syksyn 2017 istunnossaan.
"Asetelmat eivät ole niin lukossa kuin aikaisemmin"
Kirkolliskokous kokoontuu ensi viikolla Turussa. Millä mielellä Björn Vikström on sinne menossa?
– Totta kai tämä on ollut pitkä ja raskas prosessi. Mutta täytyy vain pitää yllä uskoa, että ajan myötä tässä kysymyksessä löytyy etenemistapa. Minusta kirkolliskokouksessa on ollut havaittavissa, että nämä asemat eivät ole niin lukossa kuin ovat aikaisemmin olleet. Siellä on halua löytää asiassa kompromissi, tuumii Vikström.
Korjaus 11.5. kello 16.25: Eriävän mielipiteen allekirjoitti Kirsi Hiilamo, ei Heikki Hiilamo. Eriävän mielipiteen allekirjoitti piispa Björn Vikströmin lisäksi neljä ihmistä, ei viisi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkolliskokouksessa ei päätetä asioista ainoastaan istuntosalissa – kirkkohallituksen Kari Latvus esittelee vähemmän tunnetut vallan sopukat
AjankohtaistaKirkolliskokous on luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Uudet edustajat kokoontuvat parhaillaan ensimmäistä kertaa.
.jpg)