Kirkon työllisyyskampanja jäi kauas tavoitteestaan
#1001-työmahdollisuutta-kampanjalla haluttiin löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia.

#1001-työmahdollisuutta-kampanjalla haluttiin löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia.

Kirkon työllisyyskampanja jäi kauas tavoitteestaan

Seurakuntien säästökuurit, palkattomien työkokeilujen huono maine ja paperisodan pelko jarruttivat työtilaisuuksien luomista. Yksittäisissä seurakunnissa on onnistuttu työllistämään ihmisiä.

Maaliskuussa 2017 kirkkohallitus lanseerasi näyttävästi kirkon kaksivuotisen #1001-työmahdollisuutta-työllisyyskampanjan. Ajatuksena oli löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia, jotka voisivat johtaa myöhemmin työttömän työllistymiseen. Jakso voisi koostua kuusi kuukautta kestävästä palkattomasta työkokeilusta ja 3-4 kuukauden palkkatuetusta työstä. Hankkeen pääkohderyhmä olivat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat.

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvus, missä vaiheessa #1001-työmahdollisuutta on nyt, loppusuorallaan?

– Sellaista, että joka puolella seurakunnissa tartuttaisiin työllistämiseen, ei ole. Mutta yksittäiset seurakunnat ovat työllistäneet ihmisiä ja ottaneet työkokeiluihin. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella on oltu aktiivisia, Helsingissäkin monin paikoin. Helsingin resursseilla olisi kuitenkin voinut tehdä paljon enemmänkin. Latvus sanoo, kun kampanjan toinen vuosi on päättymässä.

Seurakunnat joutuivat säästämään

Kampanja ajoittui hankalasti seurakuntien säästökuurien aikaan.

– Juuri vaikeana työllisyysaikana seurakunnissa oli menossa työvoiman ”harvennushakkuut” budjetin tasapainottamiseksi. Lisäksi työkokeiluilla oli huono maine yrityspuolen väärinkäytösten vuoksi. Somekeskusteluissa työkokeilu osoittautui erittäin sensitiiviseksi, mikä synnytti varautuneisuutta seurakunnissa. Myös paperisotaa pelättiin, Kari Latvus listaa syitä.

Tilastoja seurakunnissa syntyneistä uusista työmahdollisuuksista ei ole. Tietojen keruu monenlaisista pätkätöistä ja työkokeiluista sadoissa seurakunnissa osoittautui hankalaksi.

Seurakunnilla on valtavia mahdollisuuksia saada työntekijöitä työllistämistuella.
– Kari Latvus

Kirkkohallitus ei myöskään voi määrätä seurakuntia osallistumaan kampanjaan, se voi vain luoda tavoitteita.

Kari Latvus on edelleen sitä mieltä, että työkokeilu, silloin kun se on vapaaehtoista ja työnantaja toimii reiluin pelisäännöin, voi antaa työttömälle työnhakijalle tilaisuuden tehdä mielekkäitä töitä työyhteisössä, näyttää osaamistaan ja verkostoitua, vaikka palkkaa ei makseta. Työkokeilu ei ole työsuhde, vaan siitä saa yhdeksän euron kulukorvauksen työttömyystuen päälle.

Suomen seurakunnissa tunnetaan työkokeiluja ja tukityöllistämistä Latvuksen mukaan kovin huonosti.

– Nyt on havahduttu. Seurakunnilla on valtavia mahdollisuuksia saada työntekijöitä työllistämistuella. Kun palkkaa työttömän papin, nuorisotyöntekijän tai diakoniatyöntekijän, voi saada 30-40 prosenttia tukea palkkakustannuksiin.

Suomessa on esimerkiksi suuri joukko teologian maistereita, jotka eivät saa pappisvihkimystä, koska heiltä puuttuu se ensimmäinen työpaikka, kirkon kielellä seurakunnan kutsu palvelemaan pappina. Kuuden kuukauden pätkätyö riittäisi tässä.

Suomen talous piristyi

#1001-työmahdollisuutta-kampanja ei ole irrallinen hanke, vaan sen taustalla on kirkkohallituksen nimeämä laajapohjainen Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmä, joka laati raporttinsa vuonna 2016. Yksi työryhmän tehtävistä oli edistää kirkon aktiivisempaa roolia työllistämisessä ja työttömien parissa työskentelyssä. Keskeiset yhteistyötahot olivat Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n, Helsingin hiippakunta ja Suomen Diakoniaopisto.

Kampanjan aikana Suomen talouden tilanne on parantunut ja työttömyysaste laskenut. Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän raportissa mainitaan lähtökohtana joulukuun 2016 tilanne: työttömiä työnhakijoita oli silloin työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan 358 083.

Syyskuun lopussa 2018 heitä oli 232 082. Helsingissä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste kohosi 75,4 prosenttiin (nousua kolme prosenttiyksikköä vuoden kuluessa) ja työttömyysaste oli 9,2 prosenttia. TYöttömiä oli reilut 31 200.

Koko Uudellamaalla työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa yli 69 000. Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa 16 730 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi