null Kirkon diakoniarahasto auttaa nuoria presidentinvaalikampanjan lahjoitusvaroilla – rahasto kohtaa ihmisten hätää työttömyydestä homeongelmiin

Kirkon diakoniarahasto sai presidentin vaalikampanjan tukiyhdistykseltä rahaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen.

Kirkon diakoniarahasto sai presidentin vaalikampanjan tukiyhdistykseltä rahaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen.

Ajankohtaista

Kirkon diakoniarahasto auttaa nuoria presidentinvaalikampanjan lahjoitusvaroilla – rahasto kohtaa ihmisten hätää työttömyydestä homeongelmiin

Presidentti Sauli Niinistön vaalikampanjasta ylijääneet 200 000 euroa ohjataan Kirkon diakoniarahaston periaatteiden mukaisesti yksittäisten lasten ja nuorten auttamiseen.

Viime viikon uutiset kertoivat presidentti Sauli Niinistön tukiyhdistyksen lahjoittaneen vaalikampanjasta ylijääneet rahat Kirkon diakoniarahastolle ja Suomen Partiolaisille. Diakoniarahasto sai 200 000 ja partiolaiset 80 000 euroa käytettäväksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Mutta mikä on Kirkon diakoniarahasto, joka lahjoituksen sai?

Kirkon diakoniarahasto on vuonna 1967 perustettu rahasto, joka auttaa yllättäviin taloudellisiin vaikeuksiin tai hätätilanteisiin joutuneita perheitä ja yksityishenkilöitä Suomessa. Rahaston apu on kertaluonteista ja sen tavoitteena on auttaa kriisitilanteen yli niin, että avunsaaja selviää sen jälkeen joko itse tai yhteiskunnan tuen turvin.

Diakoniarahasto on vain osa kirkon runsaan seitsemän miljoonan euron diakonia-apua.

Avustusvarat koostuvat diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, Yhteisvastuukeräyksen tuotto-osuudesta ja lahjoituksista. Viime vuonna diakoniarahasto käsitteli 1055 avustushakemusta, joista myönteisiä päätöksiä tehtiin 888. Rahallista apua annettiin runsaat 1,1 miljoonaa euroa. Yksittäinen 200 000 euron lahjoitus on merkittävä lisä tähän pottiin.

– Lahjoitus tuntuu totta kai hyvältä. Koemme sen luottamuksen osoituksena. Olemme jo kymmenen vuotta tehneet yhteistyötä Tukikummit-säätiön kanssa, jonka perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja Sauli Niinistö on, kertoo diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen.

– Tukikummit-säätiö kanavoi myös lahjoituksensa, joita on noin 650 000 euroa vuodessa, perille meidän kauttamme. Sikäli on luontevaa, että kampanjan tukiyhdistys ohjasi rahat diakoniarahastolle, hän jatkaa.

Niemisen mukaan nyt saatu lahjoitus ohjataan yksittäisten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tukikummit-säätiön avustussummat ovat 200–2000 euron suuruisia ja niitä ohjataan erityisesti taloudellisesti hankalassa tilanteessa olevien perheiden lasten ja nuorten harrastusten ja koulunkäynnin tukemiseen. Diakoniarahasto voi tuosta uudesta avustuksesta myöntää myös isompia kertaluonteisia avustuksia, jos on tarvetta.

Kokonaisvaltaista auttamista

Kirkko auttaa diakoniarahastonsa kautta myös aikuisia ja perheitä. Diakoniarahasto on vain osa kirkon runsaan seitsemän miljoonan euron diakonia-apua, josta suurin osa annetaan paikallisissa seurakunnissa. Taloudellinen tuki on vain osa diakoniatyön kokonaisuutta. Pääosa tuesta on henkistä ja hengellistä tukea, neuvontaa ja opastusta, vertaisryhmiä, ruoka-apua ja niin edelleen.

– Myös diakoniarahaston toiminta on paljon muutakin kuin rahan jakamista. Toimimme yhteistyössä paikallisseurakuntien, järjestöjen ja esimerkiksi kuntien sosiaalitoimen kanssa. Omaan työhöni kuuluu esimerkiksi sairaalalaskuista aiheutuvien velkojen sopimista, selvittää Nieminen.

Niemisen mukaan oleellista diakoniatyössä on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen. Tosin diakoniarahaston tapauksessa auttamistyö on välillistä, sillä suorat asiakaskohtaamiset rahastolle tulevia hakemuksia varten tapahtuvat seurakunnissa.

– Meille ei lähetetä suoraan hakemuksia, vaan hakemukset tehdään seurakuntien diakoniatyön kautta. Seurakunnat arvioivat ensin omat voimavaransa ja lähettävät sitten hakemuksen meille. Ammattitaitoinen diakoniatyöntekijä käy läpi hakijan elämäntilanteen ja taloustilanteen ja vahvistaa hakemuksen allekirjoituksellaan, kertoo Nieminen.

Tätä työtä ei voi automatisoida koneelle, sillä jokainen ihminen on yksilö ja jokainen tarina erilainen.

Kaikki hakemukset eivät silti mene Kirkon diakoniarahastossa läpi. Useimmiten tämä johtuu Niemisen mukaan siitä, että esimerkiksi muutaman tonnin tuki ei käytännössä ratkaisisi paljon isompaa velkaongelmaa. Silloin ihmistä täytyy opastaa esimerkiksi velkajärjestelyn piiriin.

– Kirkon diakoniatyössä rahallinen apu on osa kokonaisuutta. Ihminen tarvitsee usein monenlaista muuta tukea, mutta taloustilanteesta on matalampi kynnys tulla puhumaan diakoniatyöntekijän vastaanotolle kuin esimerkiksi siitä, että on paha olla ja henkisesti lopussa. Toisaalta taloustilanteen helpottuminen usein auttaa muissakin asioissa. Joku sanoi, että paras rukous oli sähkölaskun maksaminen, sanoo Nieminen.

Nieminen käy jokaisen avustusanomuksen yksilöllisesti läpi ja pyrkii rahallisen tuen lisäksi etsimään muitakin keinoja auttaa avuntarvitsijaa.

– Tätä työtä ei voi automatisoida koneelle, sillä jokainen ihminen on yksilö ja jokainen tarina erilainen. Tässä pyritään siihen, että kriisitilanteesta päästäisiin eteenpäin.

Hädän monenlaiset kasvot

Diakoniarahaston saamissa hakemuksissa näkyy, että hätää voi olla monenlaista. Avioerosta voi seurata katastrofi perheen taloudelle, sairaanhoitokulut voivat johtaa velkaantumiseen, työttömyys vie ahdinkoon. Sosiaalitoimessa ei aina pystytä ottamaan kaikkia tilanteita ja esimerkiksi velkoja huomioon ja sosiaalietuuksien taso on Niemisen mukaan jämähtänyt alas. Kulutusluotot ovat monien noidankehän alku.

– Kun olen tässä alkukesän aikana pyöritellyt hakemuksia, niin nyt niissä näkyy paljon asumiseen liittyviä ongelmia. Ihminen on voinut joutua maksamaan ylikorkeaa vuokraa erotilanteessa tai ei pysty työttömänä maksamaan lämmitys- ja vesilaskujaan, jotka ovat kasautuneet. Sanoisin, että noin 40 prosenttia hakemuksista liittyy asumiseen.

Niemisen mukaan yksi iso, hyvin vaikeita kriisitilanteita aiheuttava asia ovat homeongelmat. Niiden vuoksi voi mennä terveys, ja jos esimerkiksi asunto on homeen pilaama, vaatteet ja kalusteet joudutaan hävittämään. Vakuutusyhtiöt eivät näitä juuri korvaa ja yhteiskunnankin tuki on pientä, jos sitä saa. Tämä on ongelma, jota yhteiskunnassa ei vielä kunnolla tunnisteta ja tunnusteta, mutta ihmiselle ja perheelle, joka sen kohtaa, siitä voi seurata myös taloudellinen kriisi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.