Pyhän Olavin merireitin voi kokea kätevästi myös polkupyörällä viilettäen.
Kirkot ja luonto ovat pyhän Olavin merireitin kohokohtia – Toimittaja teki pyhiinvaelluksen polkupyörällä Turusta Korppooseen
Turun saaristoa myötäilevä pyhän Olavin merireitti on jo vuoden houkutellut pyhiinvaeltajia Suomen saaristoon. Kirkko ja kaupunki testasi reittiä.
Seuraan Turun saaristossa Norjan kansallispyhimyksen pyhän Olavin (995–1030) Suomessa kulkemaa reittiä. Kiidän polkupyörällä ensin Turusta Paraisiin, sieltä Nauvoon ja lopulta Korppooseen. Puolisoni polkee edellä. Minulle jäätelö on maistunut liikuntaa enemmän, joten joudun pinnistelemään.
Olavi Haraldinpoika oli norjalainen viikinki. Hän osallistui ryöstöretkille, jotka suuntautuivat esimerkiksi Englantiin ja Suomeen. Hän kääntyi kristinuskoon, pakkokäännytti norjalaisia ja tuhosi pakanallisia pyhäkköjä. Olavin elämään liitetään ihmeitä, ja hänet julistettiin pyhimykseksi pian kuolemansa jälkeen.
Olavin merkitys näkyy Suomessa esimerkiksi Jomalan ja Ulvilan kunnanvaakunoissa, Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan nimessä sekä lukuisissa Olaville pyhitetyissä kirkoissa. Suomessa pyhän Olavin mannerreiti ja merireitti myötäilevät Olaville omistettuja paikkoja.
Pyhän Olavin merireitti tarjoaa kävijälleen mahdollisuuden tutustua Suomen lounaissaaristoon. Turun ja Korppoon välillä tutuksi tulee eritoten Paraisten kunta pikkutaajamineen. Parainen, Nauvo ja Korppoo ovat omanlaisiaan kyliä, ja ne poikkeavat hauskasti toisistaan.
Pyörällä liikkuessa matka taittuu nopeammin, mutta kävelyssä mukana oleva rauha ja mahdollisuus syvempään pohdiskeluun puuttuvat. Kiihkeään tahtiin pyöräillessä pyhän kokemus ei tule itse matkasta vaan välietapeista ja luonnossa yöpymisestä. Kun yövymme taivasalla riippumatoissa, päällämme tuikkiva tähtitaivas muistuttaa pyhiinvaelluksen tarkoituksesta.
Yhteensä matkaa Turusta Korppooseen kertyy sivuetapeilla käyden noin sata kilometriä. Pyhän Olavin merireitti jatkuu kokonaisuudessaan vielä tästäkin eteenpäin Ahvenanmaan kautta Norjan Trondheimiin. Moni pyhiinvaeltaja etsii vaellukseltaan jotain pyhää, tunnetta jostain suuremmasta tai syvää luontoyhteyttä.
Pyhän Olavin merireitti on merkitty logoilla ja suuntanuolilla.
Netistä löytyi vain yksi blogiviesti, joka auttoi suunnittelussa
Pyhän Olavin merireitillä matkaamisen huonoin puoli on se, ettei tietoa hyvistä riippumatto- tai telttapaikoista juuri ole. Löysin internetistä yhden blogiviestin mahdollisista telttapaikoista, ja samassa viestissä varoiteltiin, kuinka maanomistajat suhtautuvat nihkeästi telttailijoihin.
Lopulta vietimme yhden yön leirintäalueella, yhden jokamiehenoikeuksien piirissä ja yhden majatalossa.
Toisaalta on ymmärrettävää, että paikalliset eivät kaipaa luontoonsa möykkääviä ja roskaavia turisteja.
Majatalokeskeisyys vaikuttaa matkantekijän kokemukseen. Kun saa nukkua luonnossa, katsella tähtiä ja kääriytyä lämpimään makuupussiin, pyhän tunnelma on lähempänä. Siihen liittyy tietoinen läsnäolo, eläminen tässä ja nyt, mutta myös kokemus omasta paikasta osana luomakuntaa. Luonnossa yöpyminen tehostaa luontokokemusta.
Toisaalta on ymmärrettävää, että paikalliset eivät kaipaa luontoonsa möykkääviä ja roskaavia turisteja. Vaikka itse koetan kunnioittaa ympäristöäni, ovat pusikot ja metsäkaistaleet täynnä muiden roskaa.
Pyörän selässä päivisin, riippumatossa öisin. Järjestely oli toimiva, kunnes sade yllätti viimeisenä yönä.
Reitin varrella on paljon palveluita matkaajille, mutta niissä ei juurikaan hyödynnetä pyhiinvaellusreittiä. Ei ole pyhiinvaeltajan nimikkoannosta, ei alennuksia tai juuri pyhiinvaeltajalle räätälöityjä palveluita, tai ainakaan en ole tällaisestä tietoinen.
Jonkinlainen bongauslista olisi hauska lisä matkaan – tällöin kävijää kannustettaisiin tarkastelemaan ympäristöään, tutkimaan ja tekemään oivalluksia. Varsinkin kirkoissa on paljon yksityiskohtia, jotka jäävät huomaamatta, jos kiirehtii liikaa. Kirkkojen maalaukset, patsaat ja tiimalasit ovat mieleen jääviä yksityiskohtia. Esimerkiksi Nauvon kirkossa on näytillä teos, jonka sanotaan olevan ensimmäinen suomenkielinen Raamattu. Esittelemme videolla pyhän Olavin merireitin pyhiä paikkoja.
Myös erilaisia eläimiä ja kasveja on kiva bongailla. Taivaalla näkyy korppeja ja merikotkia. Meren rannalla nukkuessa joutsenperhe saapuu tervehtimään matkantekijöitä. Pysähdyspaikkojen lehtimetsäkaistaleilla on kasveja, joita ei omilla kotikonnuillani kasva. On jännittävää nähdä otuksia, jotka ovat tuttuja lähinnä eläintarhojen vankeudesta.
Majatalot ruokkivat pyhiinvaeltajaa hampurilaisaterioilla
Matkaoppaissa Turku–Korppoo-väli kuitataan muutamilla sivuilla. Oppaiden perusteella matkasta saa eniten irti, jos on aikaa matkustaa hieman sivuun ympäröiville saarille. Spitaalisten ja psyykkisesti sairaiden sairaalasaarella Seilillä tuntuu olevan lähestulkoon myyttinen maine, ja saaren kerrotaan olevan täynnä historiaa ja kaunista luontoa. Utö taas tunnetaan majakastaan ja rikkaasta lintukannastaan.
Omanlaista pyhyyttä edustavat matkan varrella olevat muinaishaudat ja luonnonsuojelualueet. Reitin varrella on myös mystinen jatulintarha, jonka merkityksestä on vain arvauksia. Jatulintarhat ovat eräänlaisia maahanlasketuista kivistä muodostettuja labyrinttejä.
Kulttuurin ystävä voi poiketa paikallisiin kotiseutu- ja saaristolaismuseoihin, esimerkiksi Nauvon Merenkulkutaloon ja Korppoon kotiseutumuseoon. Nauvon satamaa hehkutetaan esitteissä, mutta esimerkiksi sauna ja suihkut ovat avoinna vain venepaikan lunastaneille.
Sade ajoi matkalaiset majataloon.
Ruokailu saaristossa on helppoa: Paraisissa, Nauvossa ja Korppoossa on ravintoloita ja ruokaa tarjoavia majataloja. Tarjolla on hampurilaisten kaltaisia universaaleja klassikoita, mutta myös paljon alueelle perinteisempiä kalaruokia. Matkan varrelta löytyy myös Bornemannsin panimo, joka valmistaa mehuja, siidereitä ja olutta, sekä Tammiluodon viinitila, jonne pääsee niin maa- kuin merireittejä pitkin. Myös ruokakauppoja on lukuisia.
Erityismaininta täytyy antaa asiakaspalvelulle. Esimerkiksi Korppoon Hjarmars-majatalossa oli hauska istua, ja kokemukseen vaikutti persoonallinen ja hauska majataloisäntä.
Matkan viehätys ei omalla kohdallani liity pyhään Olaviin, sillä en tunne sympatiaa pakkokäännytyksiä tehnyttä viikinkiruhtinasta kohtaan.
Kokonaisuutena reissusta jäi myönteisiä ajatuksia. Reitti on vielä uusi, ja esimerkiksi alueen palveluissa ei pyhiinvaellusta juuri hyödynnetty. Pyhän kokemusta etsivien lisäksi myös kulinaristit ja historian ystävät saavat varmasti matkasta paljon irti.
Vaikka hiottavaa vielä on, jo nyt pyhän etsijä saa matkasta hyviä kokemuksia. Luonto, meri ja kirkot ovat reitin pääosassa. Matkan viehätys ei omalla kohdallani liity pyhään Olaviin, sillä en tunne sympatiaa pakkokäännytyksiä tehnyttä viikinkiruhtinasta kohtaan. Toisaalta ymmärrän miksi pohjoismaiden tunnetuin pyhimys on niin monelle tärkeä.
Lisää reitistä voit lukea sen omilta kotisivuilta. Pyöriä saaristoon voi vuokrata esimerkiksi Carfieldista. Paraisten kunnan matkailusivuilta löytyy tietoa majapaikoista ja ruokailumahdollisuuksista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Fátimasta Vantaalle – mikä pyhiinvaelluskohde sinulle sopii?
HengellisyysKotimaasta ja maailmalta löytyy paljon pyhiinvaellusreittejä. Tässä testissä on mukana muutama tunnettu kohde. Testaa, mikä niistä voisi olla sinun juttusi!
