Korona romahdutti Yhteisvastuukeräyksen tuloksen ennätysalhaiseksi – helsinkiläinen Herttoniemen seurakunta yllätti tuplaamalla keräystuottonsa
Yhteisvastuukeräyksen keräystulos luovutetaan tänään keräyksen suojelijalle presidentti Sauli Niinistölle. Vaikka kaksi miljoonaa euroa on paljon rahaa, tuotto laski viimevuotisesta miljoonalla.
Koronapandemia keskeytti Yhteisvastuukeräyksen lipas- ja listakeräykset ja peruutti monet tapahtumat. Tämän seurauksena tuotto jäi keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan alhaisemmaksi kuin kertaakaan ainakaan euroaikana. Kun edellisvuonna päästiin runsaaseen kolmeen miljoonaa euroon, nyt tulos oli alle kaksi miljoonaa euroa.
– Koska keräyksen teemana oli vanhemmuuden tukeminen, monia isoja tapahtumia oli seurakunnissa suunniteltu äitienpäivän aikoihin. Kun viranomaiset antoivat tiukkoja suosituksia koronan vuoksi, lähetimme ympäri maata viestin, jossa kehotimme lopettamaan kaiken toiminnan, joka perustuu ihmisten kohtaamiseen. Asetimme terveyden rahallisen tuloksen edelle, Pajunen kertoo.
Tämän seurauksena lipaskeräykset ja listakeräykset jäivät kesken ja isoja tapahtumia, joiden tuoton piti mennä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, peruttiin. Myös kolehtituotot romahtivat. Diakoniatyöntekijöitä, joilla usein on iso rooli keräyksessä, tarvittiin koronan vuoksi auttamistyössä ja heidän panoksensa keräyksessä väheni.
Myös pääkaupunkiseudulla keräystuotto laski selvästi. Helsingissä kerättiin nyt Yhteisvastuulle vajaa 180 000 euroa, Espoossa ja Kauniaisissa yhteensä noin 161 000 euroa ja Vantaalla lähes 52 000 euroa. Yksittäisistä seurakunnista parhaan rahallisen tuoton keräsivät Töölö, Espoonlahti ja Vantaankoski. Jäsenmääriin suhteutettuna parhaat kerääjät olivat Roihuvuori, Kauniaisten ruotsinkielinen seurakunta ja Vantaankoski.
Pajunen nostaa myönteisenä poikkeuksena laskevasta linjasta esille helsinkiläisen Herttoniemen seurakunnan. Se onnistui lähes kaksinkertaistamaan keräystuloksensa. Viime vuonna Herttoniemessä kerättiin 7 058,25 euroa ja nyt tulos oli 13 715,85 euroa.
Pitääkö keräystapoja muuttaa?
Keräyksen tuotto on jo pitkään ollut laskeva. Jos korona ja sen torjuntatoimet jatkuvat ensi keväänä, miten Yhteisvastuukeräys asiaan reagoi? Onko syytä muuttaa keräystapoja?
– Meillä oli jo viime keväänä erilaisia mobiililahjoitusvälineitä käytössä. Jokaisella seurakunnalla on oma MobilePay -numeronsa. Se on yksi hyvä kanava, koska sitä käyttää rahansiirtoihin jo yli puolitoista miljoonaa suomalaista. Joissakin seurakunnissa kerääjillä on käytössä maksupäätteitä. Seurakuntien verkkosivuilla on hyvä nostaa esille monenlaisia mahdollisuuksia osallistua keräykseen. Somessa voi esimerkiksi järjestää kirpputorin keräyksen hyväksi, Tapio Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan entistä harvemmalle suomalaisella on käteistä rahaa mukanaan ja koronapandemia on vauhdittanut siitä luopumista. Tästä huolimatta perinteiselle ovelta ovelle -listakeräykselle on yhä paikkansa varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, jossa ihmiset tietävät odottaa tuttua kerääjää. Myös lipaskeräys on hyvä kanava, jos koronapandemia ei sitä estä. Konsertit, myyjäiset, hiihtokilpailut ja esimerkiksi Espoonlahden ja Vantaankosken seurakunnan Yhteisvastuugolfin kaltaiset tempaukset ovat jatkossa entistäkin tärkeämpiä keräyksen onnistumiselle.
Yhteisvastuukeräyksessä tärkeää ei Pajusen mukaan ole vain raha ja sen avulla aikaansaatu hyvä, vaan kaksi muutakin asiaa. Ensinnäkin keräyksen avulla tuodaan esille yhteiskunnan epäkohtia ja usein jollain tavalla piilossa olevaa hätää ja annetaan ääni ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Toiseksi keräys antaa ihmisille mahdollisuuden tuoda omia taitojaan, osaamistaan ja aikaansa lähimmäisten auttamiseen.
Rahoilla autetaan lapsiperheitä
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia menee sen kotimaan pääkohteeseen ja 20 prosenttia oman seurakunnan auttamistyöhön. Tänä vuonna varoja kerättiin vanhemmuuden tukemiseen teemalla ”Sinä riität”.
– Meistä oli nyt tärkeää olla helpottamassa perheiden arkea yhteistyössä perhetyöhön erikoistuneiden kumppaneidemme Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja seurakuntien perhetyön kanssa, sanoo Tapio Pajunen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry tehostavat lapsiperheitä tukevia toimintojaan keräystuotolla. Käytännön tukitoimet käynnistyvät pilottihankkeina vuoden 2021 alkukuukausina. Pajusen mukaan korona on lisännyt hätää ja tuen tarvetta monissa lapsiperheissä, joten Yhteisvastuukeräyksen kautta saatu apu on tarpeen.
Seurakunnat käyttävät keräystuoton paikallisesti hyväksi katsomallaan tavalla. Joillakin paikkakunnilla keräys on virittänyt tai tehostanut yhteistoimintaa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön, diakonian ja keräyskohteena olleiden järjestöjen kesken.
Tämänvuotisella Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin rahaa perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen. Kuva on kampanja-aineistosta.
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosentilla tuetaan lapsiperheitä Kirkon Ulkomaanavun kohteissa maailman köyhimmissä maissa.
– Koronaviruksen myötä hidastunut talous ja koronarajoitukset ovat vieneet monilta vanhemmilta toimeentulon toimintamaissamme, joista useissa rajoitukset ovat jatkuneet tauotta maaliskuusta asti. Yhteisvastuuvaroilla olemme pystyneet toimittamaan hätäapua ja tukemaan perheiden toimeentuloa sekä lasten koulunkäynnin jatkumista koulujen ollessa kiinni, kertoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Ensi vuonna Yhteisvastuukeräys auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Presidentti avaa tuttuun tapaan keräyksen, sitten vapaaehtoiset kerääjät lähtevät liikkeelle ja lopulta tulos on kiinni lahjoittajista.
– Heille haluan sanoa erittäin lämpimät kiitokset, Pajunen sanoo.
Odottaako kirkkoherraa ensi vuonna kylmä kylpy?
Kun useimmissa seurakunnissa keräystuotto laski, Herttoniemen seurakunnassa se nousi. Pajunen ja seurakunnan kirkkoherra Markku Rautiainen toteavat, että tähän vaikutti paljon uusi keräyspäällikkö Outi Lantto. Hän puhalsi keräykseen uusia tuulia.
– Hän ideoi, käytti mielikuvitustaan ja innosti muita mukaan. Itse lupasin hypätä benjihypyn, jos saavutamme tuloksen euro/jäsen. Tämä tosin kiellettiin heti vaarallisena. Varmaan jotain muuta olisi pitänyt tehdä. Ihan tuohon tavoitteeseen ei päästy, koska väliin tuli korona. Jouduimme esimerkiksi perumaan Jari Sinkkosen luentoillan, jonka tuoton piti mennä keräykseen, Rautiainen kertoo.
Lantto kertoo, että Yhteisvastuukeräyksen tulokseen vaikuttaa kaksi asiaa.
– Toinen on raaka työ ja toinen uudet ideat. Niitä en keksinyt yksin, vaan kutsuin seurakuntalaisia ja työntekijöitä mukaan ideoimaan. Työssä keskeistä on lipaskeräys paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat. Minusta se on innostavaa, koska siinä kohdataan paljon seurakuntalaisia ja muita alueella asuvia, Lantto sanoo.
Koska Yhteisvastuukeräyksen brändi on hyvä, ihmiset suhtautuvat siihen myönteisesti.
– Jos pandemia ei tuo lisää rajoituksia, uskon, että seurakunnan tavoitteeseen päästään keväällä. Mitä kirkkoherralle sitten tapahtuu? Onko edessä esimerkiksi uintia kylmässä vedessä? Jätetään hänet jännityksen tilaan, Lantto myhäilee.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhteisvastuukeräys 2022 tuotti 2,2 miljoonaa euroa erityisesti nuorten auttamiseen
AjankohtaistaViime vuoden keräyskohteena oli pitkittyneen koronapandemian seurauksista kärsineiden lasten ja nuorten auttaminen.
