Korona vei Helsinki-Vantaalla työt niin monelta, että tehtaan lakkautuksetkin jäävät toiseksi – lentoemännät ryhtyivät personal trainereiksi ja hoitajiksi, kun 10 000 lomautettiin
Vantaan työttömyys tuplaantui viime vuodesta. Vasta perustettu Uudenmaan TE-toimiston ilmailualan tiimi auttaa uusille urille.
Noin 10 000 ihmistä on lomautettu. Noin 2 000 työntekijää uhkaa yt-neuvotteluissa irtisanominen Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja sitä ympäröivässä Aviapoliksessa. Työtä vaille jää suurempi joukko kuin Kauniaisissa on asukkaita.
Korona-aika vähensi Finnairin lentoja 90 prosentilla, ja sinivalkoisen jätin romahdus on viemässä mukanaan monta pienempää yritystä. Lentokentällä on noin 20 000 työpaikkaa ja sitä ympäröivällä Aviapoliksen alueella noin 40 000. Se on koko maan toiseksi suurin työpaikkakeskittymä, jossa työskentelee toki muitakin kuin vantaalaisia.
Isku osuu kuitenkin lujaa Vantaalle, jonka työttömyysprosentti on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta yli 14 prosenttiin. Käänne on ollut jyrkkä. Vuosina 2008–2017 Vantaa sai 10 600 uutta työpaikkaa, mikä oli eniten koko Suomessa. Nyt Vantaalla on pääkaupunkiseudun kovimmat työttömyysluvut, ja kaupunki on hakenut EU:n hätärahoitusta, jota on tarkoitus käyttää esimerkiksi kansainvälisen lentoliikenteen palauttamiseen.
Vantaan kaupungin vuoden 2021–2024 taloussuunnitelmassa mainitaan paikallisena erityispiirteenä ”lentokenttäsidonnaisten toimialojen suuri osuus”. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ennustaa katsauksessaan, että niiden toipuminen koronakriisistä kestää pitkään. Lentoliikenteen elpyminen edellyttää pandemian selättämistä maailmalla ja matkustusrajoitteiden purkamista. Koronarokotetutkimukset herättävät toivoa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla testataan matkustajia koronaviruksen varalta.
TE-toimistossa odotetaan työttömyyslukujen synkistyvän
Lokakuussa perustettu Uudenmaan TE-toimiston ilmailutiimi auttaa lomautettuja ja irtisanottuja. Finnairin kanssa on sovittu, että osa noin 40-henkisestä tiimistä päivystää lentoasemalla. Tiimiin kuuluu muutosturva-asiantuntijoita, psykologeja ja aloittavien yrittäjien neuvoja.
– Korona vei Helsinki-Vantaalla työt useammalta kuin moni tehtaan lakkautus, palveluesimies Riku Hautamäki Uudenmaan TE-toimistosta toteaa.
Hän odottaa työttömyyslukujen synkistyvän loppuvuonna.
– Monella on takana pitkä työsuhde, joten heillä voi olla jopa puolen vuoden irtisanomisaika. On tyypillistä, että ihminen ei ensimmäisenä ilmoittaudu työnhakijaksi, kun hänellä on alkushokki päällä.
Ilmailualan tiimi tarjoaa esimerkiksi osaamiskartoitusta, joka auttaa hahmottamaan mahdollisia urapolkuja. Selkein tilanne on niillä hallinnossa työskennelleillä toimihenkilöillä, jotka voivat hakea saman tyyppisiin töihin muualle. Lentolastin käsittelijät saattavat puolestaan työllistyä logistiikka-alalle.
Lentokoneiden parissa työskennelleiden ihmisten työllistyminen ilmailualan ulkopuolelle edellyttää monesti lisäkoulutusta.
Ville Vihersalo ja Milla Toivonen ovat saaneet lentokentältä uutta työtä: Toivonen on Norran lomauttama lentoemäntä, joka työllistyi HUSin koronatestauspisteen sihteeriksi. Swissportin maahenkilöstöön kuuluvasta Vihersalosta tuli HUSin saattaja.
Stuertit ja lentoemännät työllistävät itseään kekseliäästi
Finnairin luottamusmies Marjo Laitakari kertoo, että korona-aika on paitsi vienyt töitä myös tarjonnut uusia lomautetuille lentoemännille ja stuerteille. Heitä työskentelee esimerkiksi covid-testauspisteissä ja virusta jäljittämässä. Osalla on vanhastaan sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutus, ja he ovat palanneet hoitotyöhön.
– Hyvin moni lomautettu odottaa vielä, mitä tapahtuu. Noin 70 prosenttia on vailla työtä edelleen. Jotkut ovat tarttuneet härkää sarvista ja etsineet uutta kokoaikaista työtä.
Vantaalaisen Milla Toivosen lomautus Norralta päättyy vuoden vaihteessa. Hän toivoo pääsevänsä sen jälkeen taas lentämään. ”Entisiä lentäviä työntekijöitä työskentelee koronatestauspisteessä paljon”, Toivonen kertoo.
Luottamusmies Laitakari tietää, että Finnairin lentoemäntiä ja stuertteja toimii tällä hetkellä esimerkiksi seuraavissa töissä: personal trainer, ravitsemusneuvoja, verkostomarkkinoija, kaupan myyjä, varastotyöntekijä.
– Meillä on paljon koulutettua väkeä, jonka ihmistuntemusta ja hyviä käytöstapoja arvostetaan työpaikoilla. Moni tekee opettajan sijaisuuksia tai on töissä päiväkodissa, iltapäiväkerhossa sekä vanhusten ja vammaisten hoivakodeissa.
Uudelleenkouluttautuvien keskuudessa henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyvät alat, kuten fysioterapia, ovat olleet suosittuja.
Finnair on kertonut, että se on ainoastaan lomauttanut lentäjät ja matkustamohenkilökunnan, koska yhtiö varautuu lentoliikenteen elpymiseen.
”Ihmisten kasvoilla näkyy apatiaa”
Seurakuntien diakoniatyöntekijät ja päivystävät papit tarjoavat keskusteluapua irtisanotuille ja lomautetuille.
– Jos yhteydenottoja tulee paljon, mietimme, onko tarvetta järjestää vertaistukiryhmiä vai millaista tukea ihmiset tarvitsevat, Vantaan johtava diakonia- ja yhteiskuntatyön asiantuntija Katri Valve kertoo.
Tuplaantunut työttömyys on näkynyt diakoniassa toistaiseksi vähän. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat työttömät pärjäävät taloudellisesti usein jonkin aikaa kohtuullisesti.
Työpaikkapappi Jari Saarinen kantaa huolta henkisestä puolesta.
– Yt-neuvottelujen jälkeen ihminen jää yksin. Irtisanomiset on hoidettava silkkihansikkain ja tehtävä selväksi, että erottaminen johtuu muuttuneesta tilanteesta eikä työntekijästä.
Vantaalla työskentelevä Jari Saarinen on Suomen ainoa kokoaikainen työpaikkapappi. Kuva: Marianna Siitonen
Saarisen mukaan irtisanotuksi tuleminen edellyttää monelta surutyötä. Tilanne voi nostaa pintaan vanhoja, käsittelemättömiä tunteita.
– Keskusteluapu auttaa tunteiden sanoittamisessa ja auki puhumisessa. Mykiksi pisteiksi jäävät tunteet sairastuttavat ihmisen herkästi myöhemmin.
Vantaalla työskentelevä Saarinen kokee ilmapiirin kaupungilla muuttuneen.
– Ihmisten kasvoilla näkyy apatiaa.
Työtön saa omavalmentajan tulevassa kokeilussa
Osa työttömistä saa tehostettua apua työllistymiseen ensi vuoden alusta alkaen. Vantaa, Helsinki ja Espoo ovat mukana työllisyyden kuntakokeilussa, jossa jotkut valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät siirretään kunnille.
– Työtön saa omavalmentajan, joka ohjaa häntä eteenpäin. Työtön asioi yhden luukun periaatteella omavalmentajansa kanssa sen jälkeen, kun kuntakokeilu on alkanut, Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen kertoo.
Kuntakokeiluun pääseville ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti. Sinne siirtyvät TE-palveluista kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset, kaikki alle 30-vuotiaat sekä henkilöt, jotka eivät saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämän hetken arvion mukaan tuleva asiakasmäärä on noin 19 000.
Vuorinen uskoo, että yksilöllinen palvelu johtaa tehokkaimmin työllistymiseen. Hän antaa kolme esimerkkiä:
– Kun maahanmuuttaja tulee omavalmentajan luo, tämä saattaa huomata, että asiakkaan työllistymistä edistäisi suomen kielen vahvistaminen. Yhdessä mietitään paras keino siihen. Nuori vastavalmistunut diplomi-insinööri ei ole ehkä koskaan joutunut hakemaan töitä. Omavalmentaja etsii hänelle palvelun, jossa päivitetään ansioluettelo ja kehitetään työnhakutaitoja.
– Kolmas tapaus voisi olla pitkäaikaistyötön, jolla on paljon haasteita elämässä. Omavalmentaja arvioi, tarvitseeko hän ensimmäisenä sosiaaliohjausta tai terveyspalveluja.
Vantaa osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun yhteistyössä Keravan kanssa. Vuorinen odottaa viranomaisten välisen yhteistyön paranevan kokeilun myötä.
– Toivottavasti yleinen tilanne normalisoituisi pian. Silloin saisimme lisää palvelualan työpaikkoja, joihin monen on helppo työllistyä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinki-Vantaalla aloittaa oma lentoasemapappi – maailmalla pappeja työskentelee yli sadalla lentokentällä
AjankohtaistaFinavia ja Vantaan seurakunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksen lentoasemapappitoiminnasta Helsinki-Vantaalla.
