Koronarokotteen antamiseen valmistautumista Keniassa. Syyskuun puoliväliin mennessä ensimmäisen rokotteen oli saanut vasta noin 5 prosenttia maan väestöstä. Kuva: Simon Maina / AFP/ Lehtikuva
Koronapandemia on yhteinen, mutta monissa kehittyvissä maissa vasta muutama prosentti on saanut rokotuksen – ”Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa”
Kirkon Ulkomaanavun Tapio Laakson mielestä pandemian selättäminen vaatisi rokotepatenttien purkamista ja globaalia strategiaa tilanteesta pois pääsemiseksi.
Samaan aikaan kun Suomessa siirrytään jo kohti normaalimpaa elämää ja varaillaan pakettimatkoja lämpöön, monissa maissa vasta muutama prosentti väestöstä on saanut koronarokotteen. Tilanteen taustalla ovat paitsi koronarokkotteisiin liittyvät patentit, niin myös poliittiset päätökset sekä rahoituksen ja maailmanlaajuisen koronastrategian puute.
– Tilanne kuvastaa maailman epätasa-arvoa yleisesti. Samalla tavalla kuin varallisuus ja hyvinvointi, niin myös rokotteet ovat epätasaisesti jakautuneet. Rikkaat maat ovat varanneet itselleen merkittäviä määriä rokotteita, myös yli oman tarpeen, vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso Kirkon Ulkomaanavusta toteaa.
Laakson mukaan nyt tarvittaisiin globaalin tilanteen huomioon ottavaa johtajuutta ja yhteistyötä. Rokotteita ei pitäisi varastoida turhaan, ja myös Suomen hallituksen pitäisi tukea patenttien purkua.
– Ei meillä ole globaalia suunnitelmaa sen varalle, kuinka enemmistö maailman väestöstä saadaan rokotettua. Kaikki maat ovat suojanneet omaa kansaa ensin. Asian kääntöpuoli on se, pandemia jatkuu ja tuhansia kuolee joka päivä.
Sisäänpäin kääntymiselle on vaihtoehtoja
Tapio Laakso Kirkon Ulkomaanavulta ja taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato Amnesty Internationalin Suomen osastolta kirjoittivat rokotteiden saatavuuden ongelmista Helsingin Sanomissa 13. syyskuuta. Myös muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestö on pitänyt teemaa esillä ja vedonnut patenttien purkamiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Tapio Laakso ihmettelee sitä, kuinka Suomessa on käyty kiivastakin keskustelua kaikesta muusta koronaan liittyvästä, kuten maskeista, rokotuksista ja rajoituksista, mutta ei koronatilanteesta globaalista näkökulmasta. Kaikki tuntuvat keskittyvän omiensa suojeluun. Mutta onko poliitikoilla ollut vaihtoehtojakaan?
– Mielestäni on ollut vaihtoehtoja, on tässä tehty monia poikkeuksellisia asioita muutenkin. Suomalaiset poliitikot ovat osallistuneet tähän sisäänpäin kääntymiseen, mutta ei kukaan tietenkään yksistään tilannetta ratkaise. Merkittävää on, että Yhdysvalloissa Joe Bidenin hallinto ilmoitti jokin aika sitten, että he olisivat valmiit patenttipoikkeuksen käyttöönottoon. Euroopan unioni on puolestaan vastustanut rokotepatenttien hätätilapoikkeusta, Laakso sanoo.
Ongelmia on patenttien lisäksi myös koronan vastaisten toimien rahoituksessa. Maailman terveysjärjestö WHO johtaa ACT-A-instrumenttia, jonka tarkoitus on tukea koronatoimia kehittyvissä maissa. Rahoituksesta puuttuu vielä suuri osa, eikä Suomikaan ole toistaiseksi rahoittanut ACT-A-instrumenttia kuin 14 prosentilla sille jyvitetystä summasta.
Kenialainen mies sai koronarokotteen Nairobissa 17. syyskuuta. Kuva: Simon Maina / AFP / Lehtikuva
Huono hallinto ei selitä kaikkea
Eri mailla on ollut hyvin erilaiset valmiudet ja strategiat pandemian kohtaamiseen. Suomen kaltaisessa maassa, jossa moni voi tehdä etätöitä tai käydä etäkoulua, ja jossa voi saada hyvää terveydenhoitoa, ollaan huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin kehittyvissä maissa. Niissä monen asukkaan toimeentulo tai koulunkäynti loppui kuin seinään.
– Tämä on ollut hirvittävä isku köyhyyden vähentämiselle ja kehityspyrkimyksille. Ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun alun inhimillisen kehityksen indeksi kääntyi miinukselle monella alueella, Tapio Laakso sanoo.
Niin kauan kuin pandemia riehuu, on todennäköistä, että voi syntyä rokotesuojan kiertäviä variantteja.
Joidenkin maiden huonosta koronatilanteesta on syytetty myös huonoa hallintoa tai tilannetta vähättelevää johtajaa. Näitä esimerkkejä ei kuitenkaan löydy vain kehittyvistä maista.
– Esimerkiksi monet Afrikan valtiot toimivat nopeasti ja tehokkaasti kun korona alkoi levitä. Ne pystyivät torjumaan pandemiaa jopa paremmin kuin jotkut Euroopan maat, Tapio Laakso muistuttaa.
Vaikka koronatilanne esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa voi tuntua suomalaisista kaukaiselta huolelta, pitäisi ymmärtää, että huoli on yhteinen.
– Niin kauan kuin pandemia riehuu, on todennäköistä, että voi syntyä rokotesuojan kiertäviä variantteja. ”Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa” ei ole vain kevyt slogan, vaan totta, Tapio Laakso sanoo.
Tansaniassa radio on hyvä väline koronaa vastaan
Tansania on maa, jonka koronatilannetta on seurattu ympäri maailman. Se nousi otsikoihin presidentti John Magufulin koronatilannetta vähättelevän tyylin ja sen vuoksi, ettei maa ensin huolinut kansainvälistä apua eikä suostunut ostamaan rokotteita. Sen sijaan presidentti kehotti torjumaan virusta rukoilemalla. Hän kuoli maaliskuussa 61-vuotiaana, virallisen selityksen mukaan sydänvaivoihin.
Nyt maassa on uusi presidentti ja Tansania on on liittynyt kansainväliseen COVAX-rokoteohjelmaan. Rokotukset etenevät, mutta hitaasti. Esimerkiksi heinäkuussa Tansania sai noin miljoona rokoteannosta, mutta vain osa niistä käytettiin. Väärä tieto ja rokotekriittisyys leviävät.
Hyväksi välineeksi koronan vastaisessa työssä on osoittautunut radio. Suomen Lähetysseura myönsi Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesille 11 000 euroa koronatietoutta levittävien radio-ohjelmien tekoa varten.
– Kun koronapandemia alkoi, teimme ensimmäisen radiohankkeen Vikesin kanssa. Se meni hienosti, ohjelmilla tavoitettiin 20–25 miljoonaa ihmistä. Nyt jaksoja editoitiin uudestaan ja neliosaiseen ohjelmasarjaan tehtiin jatkoa, jaksoja, jotka käsittelevät koronarokotteita, humanitaarisen avun asiantuntija Miia Barrow Suomen Lähetysseurasta kertoo.
Radio on tärkeä tiedonlähte erityisesti Tansanian maaseudulla.
Lähetysseura on aiemmin myöntänyt esimerkiksi 24 000 euroa tansanialaiselle yhteistyöjärjestölleen TCRS:lle aurinkopaneelilla toimivien radioiden ja hygieniavarusteiden hankkimiseen.
Miia Barrown mukaan Tansanian ja monen muun Lähetysseuran toimintamaan rokotustilanne on haastava. Vaikka rokotteita saataisiin, vaikeuksia voi tuottaa jo pelkkä logistiikka, ainakin kylmässä säilytettävien rokotteiden osalta. Myös luottamus valtioon ja hallintoon vaihtelee. Tilanne vaikuttaa myös Lähetysseuran toimintaan.
– Huono rokotetilanne vaikuttaa ensinnäkin siihen, että kumppanijärjestöjen työntekijöitä on kuollut. Köyhyys on kasvanut monella alueella ja lasten koulunkäynti keskeytynyt. Perheväkivalta on yleistynyt, Barrow kertoo.
Maissa tehty työ ei silti ole mennyt hukkaan: kehitysyhteistyöllä on saatu kasvatettua myös niitä valmiuksia, joilla kriiseistä selvitään ja vahvistettua yhteisöjä. Nyt yhteisöllisyyttä vaaditaan koko maailmalta.
– Tilanne ei ole ohi kun suomalaiset pääsevät syyslomalle ja Kanariansaarille, vaan se on ohi, kun se on kaikilta ohi. Tässä täytyy tehtä isoa kansainvälistä lobbausta ja yhteistyötä ja tukea köyhien maiden terveydenhuoltoa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ukrainan sota vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään Afrikassa – syövätkö kaikki perheenjäsenet joka aterialla?
AjankohtaistaKun ruoan hinta nousee, köyhimmät afrikkalaiset joutuvat miettimään, montako ateriaa päivässä voi syödä. Monessa maassa oli ruokakriisi jo ennen ruoan hinnan nousua.
