Rikottu Neitsyt Marian patsas irakilaisessa kirkossa alueella, joka oli terroristijärjestö Isisin hallinnassa kahden vuoden ajan. Kuva on otettu toukokuussa 2017.
Koronapandemian varjossa kristittyihin kohdistunut sorto paheni – jopa joka kahdeksas kristitty maailmassa joutui maksamaan kovaa hintaa uskostaan
Open Doorsin arvion mukaan vähintään 340 miljoonaa kristittyä joutui viime vuonna uskonsa vuoksi vainotuksi. Vaikein tilanne on Pohjois-Koreassa.
Vainottuja kristittyjä auttavan Open Doors -järjestön tuoreen World Watch 2021 -listan ja -raportin mukaan joka kahdeksas maailman kristitty on lokakuun 2019 ja syyskuun lopun 2020 välisenä aikana joutunut kokemaan vainoa uskonsa vuoksi. Kun näitä kristittyjä vuosi sitten julkaisussa raportissa oli arviolta 260 miljoonaa, nyt määrä on 340 miljoonaa.
Vainolla Open Doorsin raportissa tarkoitetaan rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Vuotuinen lista laaditaan tutkimalla viittä elämän eri osa-aluetta, joilla kristittynä elämistä rajoitetaan. Nämä ovat vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Lisäksi tutkitaan kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten murhia, raiskauksia ja kirkkorakennusten tuhoamisia.
Vainon taso on tänä vuonna ensimmäistä kertaa äärimmäinen tai erittäin vakava kaikissa listauksen 50 kärkimaassa. 74 maassa vaino on vähintään vakavaa.
Hyviäkin uutisia mahtuu joukkoon. Sudan lakkautti kuolemanrangaistuksen islamin kieltämisestä ja sen uusi perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Vaikka moni yhä vastustaa muutosta, Sudanin kristittyjen, joita on noin kuusi prosenttia maan väestöstä, tilanne on menossa parempaan suuntaan. Maa on kuitenkin yhä listalla sijalla 13.
Irakista on Open Doorsin Suomen osaston ulkosuhteiden johtajan Miika Auvisen mukaan myös myönteisiä uutisia. Isis-vallasta Mosulissa selvinneet nuoret muslimit ovat auttaneet kaupunkiin palanneita kristittyjä siivoamaan tuhottuja kirkkojaan ja kotejaan.
– He ovat näin halunneet auttaa kristyttyjä palaamaan alueelle, jolla on vahvat kristilliset juuret Lähi-idässä, Auvinen kertoo.
Yleisesti ottaen Irakin tila on pahentunut ja maa on noussut listalla sijalle 11. Nousu johtuu kristittyjen surmista ja sieppauksista sekä heihin kohdistuvasta fyysisestä, psyykkisestä ja seksuaalisesta väkivallasta. Monet maan sisäiset pakolaiset joutuivat kesällä 2020 myös Turkin kurdialueille kohdistamien hyökkäysten kohteeksi.
Pohjois-Koreassa kymmenettuhannet kristityt on suljettu leireille
World Watch -listan kärjessä on jo 19 vuoden ajan ollut kommunistinen Pohjois-Korea, ja niin on nytkin. Maassa elävät kristityt joutuvat piilottamaan uskonsa jopa lapsiltaan. Maassa on ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin sekä demokratiaa ja vapautta arvioivan Freedom House -järjestön mukaan laaja vankileirijärjestelmä. Vankeja teloitetaan, kidutetaan ja pidetään epäinhimillisissä oloissa.
Pohjois-Koreassa on Miika Auvisen mukaan nyt jopa 400 000 kristittyä, jotka joutuvat harjoittamaan uskoaan salassa. Raamatun hallussapito voi viedä ihmisen vankileirille, jossa arvoidaan olevan 60 000–70 000 kristittyä. Kouluissa ja päiväkodeissa pidetään päivittäin 1,5 tunnin oppitunti, jossa ylistetään maan johtajaa Kim Jong-unia. Lapsia kehotetaan ilmiantamaan vanhempiaan, joten uskoa ei voi kotona näyttää.
Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin kaduilla näytti tiistaina tältä. Kommunistisessa diktatuurissa elää vaikeissa oloissa jopa 400 000 kristittyä. Lehtikuva / AFP Kim Won Jin
Ääri-islamilaisuus uhkaa kristittyjä
Open Doorsin listalla Pohjois-Korean jälkeen seuraavana olevista yhdeksästä maasta seitsemän on islamilaisia maita. Lisäksi yhdeksäntenä olevan Nigerian kristittyihin kohdistuvan väkivallan taustalla vaikuttaa ääri-islamilaisuus.
Nigeriassa paimentolaisheimo fulanit on hyökännyt satoihin kristittyihin kyliin. Fulanit ovat islaminuskoisia ja kristityt maanviljelijöitä, joten kiistan taustalla vaikuttaa myös maanomistus. Ääri-islamilainen Boko Haram terrorisoi iskuillaan niin Nigeriaa kuin sen naapurimaita. Viimeksi joulun alla Boko Haram iski kristittyyn kylään.
Läpi koko Saharan eteläpuolisen Afrikan kristityt ovat Open Doorsin mukaan kohdanneet jopa 30 prosenttia enemmän väkivaltaa kuin viime vuonna, vaikka muualla maailmassa kristittyjä vastaan suunnattu suoranainen väkivalta on koronarajoitusten vuoksi vähentynyt. Iskuja on ollut muun muassa Nigeriassa, Burkina Fasossa, Malissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Mosambikin pohjoisosissa.
Monissa hauraissa maissa valtiovalta on käytännössä menettänyt toimintakykynsä eivätkä viranomaiset kykene suojelemaan kansalaisiaan.
Open Doorsin mukaan epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys luovat otollista jalansijaa ääri-islamistisille terroristijärjestöille. Monissa hauraissa maissa valtiovalta on käytännössä menettänyt toimintakykynsä eivätkä viranomaiset kykene suojelemaan kansalaisiaan. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi, että esimerkiksi tammi-kesäkuussa 2020 Burkina Fason, Malin ja Nigerin oppilaitoksiin tehtiin 85 hyökkäystä.
Open Doorsin listalla kakkosena olevassa Afganistanissa ei ole yhtään virallista kirkkoa tai seurakuntaa, maan alla elää jonkin verran kristittyjä. Somaliassa, listan kolmosena, ääri-islamilainen al-Shabaab -järjestö uhkaa kristittyjä. Libyassa ja Pakistanissa islamin ääritulkinta, ja Pakistanissa myös jumalanpilkkalait, ovat uhka kristityille.
Koronapandemia vaikeutti tilannetta monissa maissa
Vaikka Aasiassa kristittyihin kohdistuva väkivalta, kuten terrori-iskut, vähenivät koronarajoitusten vuoksi, virusta on useissa maissa käytetty syynä vähemmistöasemassa olevien kristittyjen entistä laajempaan sortamiseen.
Pandemia on tuonut esiin ja pahentanut miljoonien kristittyjen sosiaalista, kulttuurista ja muuta rakenteellista haavoittuvuutta. Open Doorsin mukaan pandemia näyttää myös tuovan pintaan piilossa olevia sortavia asenteita ja syrjiviä tekoja tai sanallisia ilmauksia. Esimerkkinä siitä on verkossa tapahtuva vihapuhe.
Esimerkiksi Intiassa Open Doorsin kumppaneilta on saanut hätäapua yli 100 000 kristittyä. Heistä 80 prosenttia kertoi World Watch -listauksen tutkijoille, että heidät oli lähetetty pois ruoanjakelupisteiltä. Jotkut olivat kävelleet kilometrikaupalla ja salanneet kristityn identiteettinsä saadakseen ruokaa muualta.
Maaseudulla asuvat kristityt jäivät ilman ruoka-apua Intian lisäksi ainakin Myanmarissa, Nepalissa, Vietnamissa, Bangladeshissä, Pakistanissa, Keski-Aasiassa, Malesiassa, Pohjois-Afrikassa, Jemenissä ja Sudanissa. Asiasta päättivät monin paikoin hallituksen virkamiehet, mutta useammin kylien johtajat ja johtokomiteat.
Positiisikin uutisia on. Tässä joulun alla otetussa kuvassa on joulutervehdys, joita eri puolilta Irakia lähettiin Isisin hallinnassa olleen alueen kristityille. Tervehdyksessä kerrotaan maan uskonnollisesta perinteestä ja siinä on sydämellä ympäröity moskeijan minareetin ja kirkon kuva. Open Doorsin mukaan Mosulissa paikalliset musliminuoret ovat auttaneet kristittyjä jälleenrakentamisessa.
Autoritaariset hallinnot kiristävät ihmisten valvontaa
Autoritaarisille ja totalitaarisille hallituksille koronavirus on ollut oiva keino lisätä valvontaa ja rajoittaa myös ihmisten uskonnonharjoittamista. Miika Auvisen mukaan nationalismi onkin ääri-islamilaisuuden lisäksi suurin yksittäinen syy kristittyjen ahdinkoon.
Kiinan arviolta 570 miljoonasta valvontakamerasta useissa miljoonissa on pitkälle kehitetty kasvojentunnistussovellus. Raportit Henanin ja Jiangxin maakunnista kertovat, että tällaiset kamerat ovat käytössä kaikissa valtion hyväksymissä uskonnollisissa paikoissa.
Kommunistisen puolueen virkamiehet ovat monissa maakunnissa uhanneet poistaa kristityiltä sosiaalietuudet, jos nämä eivät korvaa kristillistä kuva-aineistoa, kuten ristejä, presidentti Xi Jinpingin kuvalla. Kiina nousi raportin sijalle 17 kommunistipuolueen tiukennettua kaikkien uskontojen sääntelyä ja lakeja vuonna 2020. Tässä ovat julkisuudessa nousseet esille muslimitaustaisten uiguurien laajamittainen sijoittaminen uudelleenkoulutusleireille ja pakkotyöhön. Uiguurien joukossa on myös kristittyjä.
Listan kymmennettä maata eli Intiaa johtavat hindunationalistit. Paikalliset hinduaktivistit ovat käyneet sekä muslimien että kristittyjen kimppuun ja väkivalta on viime vuosina yleistynyt. Hindunationalistien viesti kuuluu: "Jotta voisit olla intialainen, sinun pitää olla hindu". Intian miljoonat kristityt ja muslimit pelkäävät, että koronakontakteja jäljittäviä mobiilisovelluksia käytetään myös heidän valvontaansa.
Turkin nousu sijalta 36 sijalle 25 johtuu kristittyihin kohdistuvan väkivallan kiihtymisestä vuoden 2016 vallankaappausyrityksen vahvistettua islamismia ja nationalismia. Open Doorsin mukaan esimerkiksi tammikuussa 2020 kaldealaiskristitty pariskunta siepattiin lähellä Turkin kaakkoisrajaa olevasta eristetystä kotikylästään, jonka satoja vuosia vanha kristillinen historia oli tuhottu Turkin armeijan iskuissa ja kurdien sortamistoimilla. He olivat viimeiset sikäläiset kristityt. Vaimon ruumis löytyi maaliskuussa, aviomies on yhä kateissa.
Turkin hyökkäykset kurdeja vastaan ovat vaikuttaneet myös Syyriassa asuviin kristittyihin. Ainakin 25 kristittyä kylää on tyhjennetty vuoden 2020 alun jälkeen.
Huumekauppa ja rikollisuus riivaavat Etelä-Amerikkaa
Yksi kasvava tekijä kristittyihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan takana on rikollisuus, erityisesti huumekauppa. Meksikossa taistelu koronaviruksen taltuttamiseksi on hankaloittanut viranomaisten mahdollisuuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.
Huumekauppaa käyvät ryhmät ovat neljällä Meksikon alueella määränneet omia ulkonaliikkumiskieltojaan. Kieltoja vastustavat katoliset piispat ja papit sekä protestanttiset pastorit saattavat joutua kiristyksen, väijytysten, ryöstöjen tai ampumisten kohteiksi ja jopa surmatuiksi. Myös El Salvadorissa ja Hondurasissa rikollisjengit sekä Kolumbiassa myös sissiryhmät ovat hyökänneet niiden toimintaa vastustavien pappien ja heidän perheidensä kimppuun.
Open Doorsin mukaan joissakin tilanteissa suureen etniseen ryhmään kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten varjoon voi jäädä ryhmän sisällä olevan pienen kristityn vähemmistön kohtalo. Näin on käynyt Myanmarista Bangladeshiin etnisen puhdistuksen tieltä paenneelle rohingya-väestölle. Vaikka pääosa heistä on muslimeja, noin 2 000 on kristittyjä. Islamistit hyökkäsivät tämän ryhmän kimppuun vuoden 2020 alusta. Open Doorsin lisäksi aiheesta on kertonut muun muassa Human Rights Watch.
Kristittyjen syrjinnässä on myös sukupuoleen liittyviä eroja. Open Doors Finlandin toiminnanjohtajan Johanna Kultalahden mukaan miehet, jotka useissa maissa toimivat enemmän seurakuntien johtotehtävissä, joutuvat helpommin pidätetyksi, pahoinpidellyiksi tai vangituiksi. Naisia pakotetaan avioliittoon muihin uskontoihin kuuluvien kanssa. Heihin kohdistetaan myös seksuaalista väkivaltaa, jonka tavoitteena on häpäistä heidät.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Terroristijärjestön iskussa miehensä menettänyt Gloria Afordia auttaa kohtalotovereitaan, joiden määrä kasvaa Nigeriassa koko ajan
AjankohtaistaIslamistijärjestö Boko Haram tappoi Afordian aviomiehen, eikä armon puolelle asettuminen ole ollut helppoa. Hän rukoilee uskonrauhaa kotimaahansa.
