null Koronarajoitukset iskivät rajusti nuoriin – Seurakuntien erityisnuorisotyön mukaan nuorten pariin tarvitaan nyt lisää aikuisia

Rekolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Mipa Kettunen ja erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen ovat sopineet Havukosken koulun kanssa, että he ovat tiettyinä välitunteina ulkona nuorten tavoitettavissa. Moni nuori haluaa jutella kuulumisistaan.

Rekolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Mipa Kettunen ja erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen ovat sopineet Havukosken koulun kanssa, että he ovat tiettyinä välitunteina ulkona nuorten tavoitettavissa. Moni nuori haluaa jutella kuulumisistaan.

Koronarajoitukset iskivät rajusti nuoriin – Seurakuntien erityisnuorisotyön mukaan nuorten pariin tarvitaan nyt lisää aikuisia

Vantaan seurakuntien erityisnuorisotyön ohjaajat ovat huolissaan sekä aggressiivisesti käyttäytyvistä nuorista että niistä, jotka eristäytyvät neljän seinän sisään.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen järjesti 10.2. tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin lasten ja nuorten ongelmista korona-aikana. Kun aikuisia suojellaan koronan seurauksilta, rajoitukset kohdistuvat Viljasen mukaan rajusti lapsiin ja nuoriin.

Viljanen nosti esille kaupungin eri toimialojen ja Itä-Uudenmaan poliisin havaintoja: Väkivalta kouluissa ja häiriökäyttäytyminen kaduilla on lisääntynyt, tappeluita kuvataan nettiin, teräaseita takavarikoidaan kouluissa. Kun nuorisotiloihin ja harrastuksiin ei pääse, nuoret kokoontuvat kauppakeskuksiin, joissa liikkuu myös alakouluikäisiä.

Päihteiden käyttö kasvaa, yksinäisyys, ahdistus ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Oppimisvaikeudet korostuvat, koulupudokkaita tulee lisää ja syrjäytymisen riski kasvaa. Eriarvoistumisen korostuu, sillä nuorista osa menestyy etäopetuksessa, mutta osa ei. Pitkä tauko harrastuksista vaikeuttaa paluuta harrastuksen pariin.

Vantaan työttömyysluvut ovat korkeat ja toimeentulotukea tarvitsee entistä useampi. Tämä heijastuu nuoriin.

Monissa perheissä voidaan nyt huonosti. Vantaan työttömyysluvut ovat korkeat ja toimeentulotukea tarvitsee entistä useampi. Tämä heijastuu nuoriin.

Kaupunki pyrkii tarttumaan asioihin monin tavoin: koulukuraattori- ja psykologitapaamisia on lisätty, nuorisotyön jalkautuvat kohtaamiset ovat nelinkertaistuneet. Olennaista Viljasen mukaan on tajuta, että kaikki seuraukset eivät näy vielä, vaan tukea tarvitaan pitkään.

Osa nuorista eristäytyy kotiinsa

Vantaan seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajille Viljasen esiin nostamat asiat ovat ikävä kyllä tuttuja. He kohtaavat niitä päivittäisessä työssään, vaikka Korson Satu Mukala muistuttaa, että osa nuorista on selvinnyt koronarajoituksista ihan hyvin ja osa paransi oppimistuloksiaan etäkoulussa. Kääntöpuoli on, että osa jää todella pahasti kelkasta, oppiminen vaikeutuu ja kotiin eristäytyminen lisääntyy.

– Jo ennen koronaa oli jonkin verran nuoria, jotka olivat valmiiksi eristäytyneitä yhteiskunnasta. He olivat kotona ilman kavereita ja verkostoja. Usein ainoa asia, joka piti edes jonkinlaista rytmiä yllä elämässä, oli kontakti kouluun ja opettajaan. Nyt näiden nuorten määrä kasvaa, sanoo Sanna Tirkkonen Rekolasta.

Marika Pasanen Vantaankoskelta lisää, että kun on paljon nuoria, joihin ei yhteyttä, kukaan ei voi tietää, miten vaikeaksi tilanne myöhemmin kasvaa. Mukala toteaa, että varsinkin toisen asteen opintonsa keskeyttäneistä pitäisi saada koppi pian.

Tilanne kärjistyy vielä, ellei siihen puututa

Seurakuntien työntekijöiden mukaan nuorten lisääntynyt aggressiivisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat faktoja. Sanna Tirkkonen toimii kokoonkutsujana kaupungin, poliisin, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyötä kokoavassa Korso-Koivukylän alueverkostossa, jossa on jaettu yhteistä huolta ja mietitty, miten asiaan tartutaan.

– Aggressiivisuus on lisääntynyt. Tilanne kärjistyy vielä, ellei siihen puututa. Varmaan tähän vaikuttavat esimerkiksi mielekkään tekemisen puute, jatkuvan koronauutisoinnin ja maailmantilanteen aiheuttama pelko sekä turhautuminen siihen, että monet nuoren elämään kuuluvat asiat ovat kokonaisilta sukupolvilta pois suljettuja. Esimerkiksi penkkarit jouduttiin perumaan, Tirkkonen pohtii.

Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijät Miika Pasanen ja Tomas Linblom Tikkurilan asemalla. Asemalla ja Dixi-keskuksessa kokoontuu satoja nuoria. Jalkautuvan nuorisotyön kohtaamiset ovat joulukuuhun verrattuna moninkertaistuneet Vantaalla.

Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijät Miika Pasanen ja Tomas Linblom Tikkurilan asemalla. Asemalla ja Dixi-keskuksessa kokoontuu satoja nuoria. Jalkautuvan nuorisotyön kohtaamiset ovat joulukuuhun verrattuna moninkertaistuneet Vantaalla.

Isossa joukossa yhteen kokoontuminen kuuluu nuoruuteen. Nyt kun nuorisotilat ovat olleet kiinni, vaihtoehdoiksi jäävät kauppakeskukset ja vastaavat julkiset paikat.

– Nuoret tapaavat siellä, missä on lämmintä ja voi ladata kännykkää. Jos nuorisotiloja avattaisiin, olisi paikka, missä voisi kokoontua valvotusti. Vaan toinen puoli on avaamisen riskit. Työntekijöiden terveys pitää ottaa huomioon, Pasanen sanoo.

Seurakunnat pyrkivät pitämään yllä kontakteja nuoriin

Joka tapauksessa tilanne vaatii erityisnuorisotyön ohjaajien mielestä nyt sitä, että nuorten pariin tarvitaan lisää aikuisia. Jalkautuvaa työtä onkin lisätty.

– Jalkautuvan työn koordinoiminen ja kohdentaminen oikeisiin paikkoihin on haastavaa, sillä liikkeellä on niin monia eri tahojen edustajia. Jos jalkautujia on jossain kauppakeskuksessa useita, eivät nuoret jaksa jutella kaikkien kanssa. Hyvä olisi, että työntekijät tulevat tutuiksi nuorille, Marika Pasanen sanoo.

Kun muualle ei pääse, nuoret tapaavat toisiaan asemilla ja kauppakeskuksissa.

Kun muualle ei pääse, nuoret tapaavat toisiaan asemilla ja kauppakeskuksissa.

Seurakunnat pyrkivät koronarajoituksista huolimatta pitämään yhteyttä toimintansa piirissä oleviin nuoriin. Heistäkin huomaa väsymisen pandemiaan ja siihen, että suurin osa kontakteista tapahtuu verkon välityksellä. Kun ei pystytä tapaamaan kasvokkain, osa jää pois. Nuorisotyöntekijät tarjoavat nuorille myös henkilökohtaisia tapaamisia. Ne voivat helpommin onnistua turvallisesti. Lisäksi nuoria kohdataan nuorten auttavissa chattipalveluissa. Myös koulujen kanssa pyritään tekemään yhteistyötä.

– Olemme Rekolassa sopineet paikallisten koulujen kanssa siitä, että seurakunnan nuorisotyö päivystää ulkona tiettyinä välitunteina. Kun nuorilta kysyy kuulumisia, moni kertoo yllättävän avoimesti asioistaan, Tirkkonen sanoo.

Maarit Kettunen ja Sanna Tirkkonen Havukosken koulun pihalla.

Maarit Kettunen ja Sanna Tirkkonen Havukosken koulun pihalla.

Satu Mukala lisää, että nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin tarvittaisiin lisää resurssia. Jos nuori joutuu jonottamaan apua, ei tilanne siitä ainakaan parane. Nuorten ahdistuksen lisääntyminen näkyy myös nuorille suunnatuissa päivystävissä puhelimissa ja chattipalveluissa.

Mistä apua?

Sekasin-chat on Suomen Mielenterveysseuran koordinoima valtakunnallinen keskustelualusta 12-29 -vuotiaille. Siellä voi keskustella nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15-24.

Seurakuntien nuorisotyönohjaajat. Jokaiselle seurakunnalla on koulutettuja alan ammattilaisia, joiden yhteystiedot löytyvät seurakuntien verkkosivuilta.

Kaupunkien nuorisopalveluiden työntekijät. Heidän yhteystietonsa löytyvät kaupunkien verkkosivulta.

Oman koulun koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja.

Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään viidellä paikkakunnalla, vuoden jokaisena päivänä. Pääkaupunkiseudulla sellainen on Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla.

Nettisaapas. Palveluoperaatio Saapas on evankelis-luterilaisen kirkon nuoriso- ja erityisnuorisotyön muoto, jota toteutetaan etsivän työn menetelmin. SaapasChatissa voi keskustella mieltä painavista asioista.

Vantaalaisia 13–21-vuotiaita auttaa kaupungin palvelukeskus Nuppi. Sieltä voi saada apua elämänhallinnan kysymyksissä, sosiaalisissa suhteissa ja mielenterveys- ja päihdeasioissa.

Mielenterveystalo.fi on terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten kehittämä valtakunnallinen nettipalvelu. Palvelua voi käyttää kuka tahansa ja sieltä voi löytää apua niin itselle kuin läheisilleenkin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuortennetti.fi -sivustolta löytyy niin chattipalvelu kuin puhelinpalvelu, jonne voi soittaa, jos tarvitsee keskusteluapua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi