Murat Ermutlun (vas.) mielestä Histan veisaajien musiikki on korkeatasoista.
Körttivirret kohtaavat islamilaisen mystiikan ensimmäisellä Sacred Music -festivaalilla Kalliossa
Kaikki musiikki voi olla hengellistä, uskoo suufilaista musiikkia soittava Murat Ermutlu.
Kaikki on saanut alkunsa samasta alkuperäisestä ykseydestä, samasta Jumalasta. Me kaikki kuulumme tälle Jumalalle.
Näin uskoo turkkilaista kansanmusiikkia soittavan Nefes-yhtyeen lyömäsoittaja Murat Ermutlu.
– Jokainen meistä on pala Jumalaa. Jos satutan toista ihmistä, satutan samalla itseäni, Ermutlu sanoo.
Koska koko todellisuus on peräisin samasta alkuykseydestä, myös kaikki musiikki on pohjimmiltaan samaa. Siksi Ermutlun mielestä ei ole olemassa erikseen hengellistä ja maallista musiikkia.
– Kaikki musiikki, oli se sitten poppia, rockia tai mitä tahansa, menee sieluun ja nostaa esiin tunteita. Siksi kaikki musiikki voi olla hengellistä, Ermutlu sanoo.
Lauantaina syyskuun 22. päivänä Nefes esiintyy yhteiskonsertissa körttivirsiä laulavan Histan veisaajat -lauluyhtyeen kanssa Sacred Music -festivaalissa. Sen yhtenä järjestäjänä on Helsingin seurakuntayhtymä. Konsertti pidetään kulttuurikeskus Caisassa.
Kuoro sai nimensä espoolaisesta kartanosta
Histan veisaajien keulakasvo, pastori Tuomas Meurman, on Murat Ermutlun tavoin pohtinut musiikin mystistä ulottuvuutta. Onko kaikki musiikki vain erilaista äänenpainetta, vai onko jokin musiikki syystä tai toisesta enemmän hengellistä kuin jokin toinen?
– Sellainen musiikki, joka resonoi oman hengellisyyteni kanssa, on hengellistä musiikkia, Meurman pohtii.
Yleispätevää vastausta on kuitenkin vaikea antaa, koska ihmiset kokevat eri tavalla.
– Toteamalla, että kaikki musiikki on hengellistä, ei oikeastaan sanota mitään. Toisaalta nykyisellä kulttuurisen monimuotoisuuden syötöllä on vaikea omaksua hirveän rajattua sapluunaa, Meurman sanoo.
Histan veisaajat sai nimensä vuonna 2008 siitä, kun Espoon herättäjäjuhlilla esitettiin professori Heikki Ylikankaan kirjoittama näytelmä Histan häät. Espoossa on Hista-niminen kartano. Näytelmässä oli körttivirsiä esittävä kuoro, joka jäi elämään.
– Histan häistä juontaa, että leipälajimme on a cappella. Lisäksi virsisovituksiin etsitään uudenlaisia aineksia, Meurman sanoo.
Suufilainen pelimanni tutustui körttivirsiin
Sekä Histan veisaajissa että Nefesissä on useita harrastajamuusikoita. Myös Murat Ermutlu on itseoppinut lyömäsoittaja.
– Olen oikea pelimanni, koska minulla ei ole tähän muodollista koulutusta. Kun vuonna 1990 perustimme Nefes-yhtyeen, muut sanoivat, että hyvältä kuulostaa, jatka vain soittamista. Pian oltiinkin jo Kaustisilla, Ermutlu muistelee.
Histan veisaajien musiikki on Ermutlun mukaan selvästi länsimaista ja samalla hyvin laadukasta.
– En tuntenut heidän musiikkiaan aiemmin, mutta jo vuosia sitten Jaakko Heinimäki keksi idean yhteiskonsertista. Nyt olen kuunnellut Histan veisaajien levyjä, ja se on erittäin korkeatasoista musiikkia, Ermutlu sanoo.
Mikä Histan veisaajia sitten yhdistää suufilaista musiikkia soittavaan Nefesiin?
– Yhteinen nimittäjä on mystiikka. Nefes soittaa turkkilaista islamin suufilaisen perinteen musiikkia ja me veisaamme Siionin virsiä ja vähän muitakin virsiä, Tuomas Meurman sanoo.
– Toinen yhteys löytyy siitä, että molemmat ajattelemme virsiä kansanmusiikkina.
Histan veisaajat ja Nefes -yhteiskonsertti Sacred Music -festivaalilla, kulttuurikeskus Caisa, Kaikukatu 4, lauantaina 22.9. kello 17. Liput 16,50/13,50e, ovelta 18,50 / 15,50 e.
Festivaalin teemaan liittyviä elokuvia näytetään kulttuurikeskus Caisan salissa 20.–23.9. klo 17. Katso lisää Caisa.fi sekä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin esitteet. Vapaa pääsy.
Miten saamme rauhankellot soimaan? YK:n rauhanpäivän juhlaseminaari pe 21.9. klo 13–15 Helsingin yliopisto, Athene-rakennus, sali 302. Pääpuhuja on Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka. Tilaisuudessa kuullaan myös eri uskontojen ja henkisten perinteiden rauhaan ohjaavaa musiikkia. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Synkkien virsien yhteislauluilta syntyi kanttorin päähänpinttymästä – jämeriä virsiä paahdetaan kirkon penkissä tunti ja sitten lähdetään kotiin
AjankohtaistaElämän ikiaikaiset tosiasiat, kuten kuolema ja kärsimys, ovat pääosassa tummansävyisessä yhteislauluillassa Espoossa. Synkkien virsien helmissä tummuuden läpi loistaa kirkkaus.
