Veren tahrima Jeesus-patsas katolisessa St Sebastian's -kirkossa pääsiäisen pommi-iskun jälkeen. Islamistiterroristien iskuissa kirkkoihin ja hotelleihin kuoli 253 ihmistä ja haavoittui 500. Kuva: AP/Lehtikuva
Vainottujen kristittyjen määrä kasvoi taas miljoonilla – taustalla on usein ääri-islamilainen terrorismi tai valtiojohtoinen nationalismi
Open Doors -järjestön listauksen kärkikymmenikkö on tuttu. Muiden järjestöjen raportit ja uutiset maailmalta täydentävät kuvaa.
Erityisesti kristittyihin kohdistuvaa uskonnollista vainoa seuraava kansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisi tänään uusimman World Watch -listansa. Sen mukaan 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa uskontonsa vuoksi.
Viime vuonna järjestö arvioi vainottujen määräksi 245 miljoonaa ja kertoi sen olevan siihenastinen ennätys. Ison-Britannian ulkoministeriö julkaisi viime heinäkuussa raportin, jonka mukaan 80 prosenttia kaikista uskontonsa vuoksi maailmassa vainotuista on kristittyjä.
Open Doorsin listan kärkimaat ovat samat kuin viime vuonna. Kymmenen kärjessä ovat siis Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen, Iran ja Intia. 150 valtiota kattavassa tutkimuksessa todetaan, että kristittyihin kohdistuva vaino on äärimmäisen vakavaa, hyvin vakavaa tai vakavaa 73 maassa.
– Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustalla on kaksi trendiä: ääri-islamin innoittama terrorismi ja globaalisti vaikuttava nationalismi. Jälkimmäisestä on kyse esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa, joissa kristillisyys nähdään uhkana kansalliselle identiteetille, kiteyttää Open Doorsin ulkosuhteista Suomessa vastaava johtaja Miika Auvinen.
World Watch -lista laaditaan tutkimalla viittä eri osa-aluetta, joilla kristinuskon harjoittamista rajoitetaan eri maissa. Osa-alueet mittaavat vapautta uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana.
Sri Lankan pääkaupungin Colombon arkkipiispa Malcolm Ranjith siunasi pääsiäisiskusta selvinneen ja vaikeasti haavoittuneen naisen joulupäivän messussa. Kuva: Lakruwan Wanniarachchi, Lehtikuva / AFP
Viime vuonna tehtiin useita hyökkäyksiä kirkkoihin
Listauksessa tutkitaan erikseen kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten pahoinpitelyjä, murhia ja kirkkojen tuhoamista.
Viime vuonna tehtiin useita kirkkoiskuja. Tuhoisin niistä tehtiin pääsiäisenä Sri Lankassa, jossa ääri-islamistien kohteena oli kolme kirkkoa ja kolme hotellia. Iskussa kuoli 253 ihmistä. Filippiineillä Jolon saarella kuoli tammikuussa 22 ihmistä Isis-järjestön iskussa kirkkoon. Burkina Fasossa kuoli 14 ihmistä joulukuussa Boko Haram -järjestön hyökkäyksessä kirkkoon kesken jumalanpalveluksen.
Yksi kristittyjen ahdingon syvenemistä selittävä ilmiö on ääri-islamin eri muotojen vahvistuminen Afrikan pohjoisosissa, erityisesti Saharan eteläpuolisella Sahelin alueella. Jihadistit ovat aiheuttaneet tappioita myös avuksi tulleille kansainvälisille joukoille, kuten ranskalaisille sotilaille Malissa ja Burkina Fasossa.
Fulanien iskut kristityille alueille nostavat Nigerian väkivaltaa mittaavan pisteytyksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle.
Burkina Faso nousi vainolistauksen sijalta 61 sijalle 28. Maassa, jossa uskonnollisia konflikteja ei ole aiemmin juuri esiintynyt, tapettiin ainakin 50 kristittyä viime vuonna kirkkoihin ja kristillisiin kouluihin kohdistuneissa hyökkäyksissä.
Kristittyjen tilanne on vaikeutunut myös ensimmäistä kertaa 50 kärkimaan joukkoon nousseessa Kamerunissa sekä sijalle 50 palanneessa Nigerissä. Näidenkin maiden sijoitusten nousun taustalla on ääri-islamin vahvistuminen.
Nigeriassa kristityt ovat sekä Boko Haramin että islaminuskoisten fulani-paimentolaisten kohteena. Fulanien iskut Keski-Nigerian kristityille alueille nostavat Nigerian väkivaltaa mittaavan pisteytyksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle Open Doorsin listalla.
Fulanikonfliktin taustalla vaikuttaa myös kiista maanomistuksesta, sillä useiden valtioiden alueella asuvat fulanit ovat paimentolaisia ja kristittyjen kylien asukkaat maanviljelijöitä. Myös kristityt ovat tehneet kostoiskuja, joista yhdessä kuoli 131 ihmistä. Valtaosa konfliktin uhreista on kuitenkin kristittyjä, ja hyökkäysten kohteeksi on otettu kirkkoja ja pappeja.
Brittiläinen HART-järjestö arvioi, että viime vuonna Nigeriassa tapettiin noin tuhat kristittyä. Suurin osa heistä on fulanien uhreja, vähemmistö Boko Haramin.
Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja väkivallan kristittyjä kohtaan.
Suomesta on palautettu kristittyjä vaaraan
Pohjois-Afrikan maista Algeriassa on noin 130 000 kristittyä. Heistä noin kolmasosa kuuluu protestanttisen Eglise Protestante d’Algerie -kirkon seurakuntiin. Niistä liki neljäsosa on vuoden aikana pakotettu lopettamaan toimintansa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi viimeksi lokakuussa kolmen kirkkorakennuksen sulkemisesta. Kyseiselle protestanttiselle kirkolle ei ole myönnetty virallista asemaa, vaikka se täyttää lainsäädännölliset vaatimukset.
Monissa islamilaisissa maissa kristinuskon harjoittaminen on vaikeaa, ja uskosta kertomista rajoitetaan. Erityisen suuressa vaarassa ovat kristityksi kääntyneet, joita joissain maissa vainoaa valtiovalta, toisissa lähiyhteisö tai suku.
Open Doorsin listan kärkisijoilla on useita sellaisia maita kuin Afganistan (sijalla kaksi) ja Iran (sijalla yhdeksän), joihin Suomesta on palautettu kristityksi kääntyneitä. Kirkko ja kaupunki kertoi asiasta useissa uutisissa syksyllä.
Boko Haram on ajanut puoli miljoonaa eri uskontoihin kuuluvaa Burkina Fason asukasta maansisäiseen pakoon. Kuvassa nainen vetää vedellä täytettyä kärryä pakolaisleirillä. Sylvain Cherkaouiap / Lehtikuva
Kristittyjä pidetään valtion vihollisina
Listan ykkösenä pysyy Pohjois-Korea, jossa kommunistidiktatuurin vainosta huolimatta elää 200 000–400 000 kristittyä. Heistä kymmeniä tuhansia on Open Doorsin mukaan suljettu leireille, koska heitä pidetään valtion vihollisina.
YK:n vuonna 2014 julkaisemassa raportissa todettiin, että Pohjois-Koreassa kristittyjä uhkaa ankara rangaistus, jos he harjoittavat uskontoaan harvojen valtion kontrolloimien kirkkojen ulkopuolella. Kyseiset kirkot ovat olemassa vain näytteeksi ”uskonnonvapaudesta”.
Vuonna 2019 kärkikymmenikköön noussut Intia on virallisesti sekulaari maa, mutta hindunationalistinen liikehdintä on jatkanut vahvistumistaan, kun BJP-puolue voitti toukokuussa vaalit toista kertaa peräkkäin. Hindulaisuutta ja politiikkaa yhdistävän kansallismielisen kiihkoilun ja väkivaltaisten hyökkäysten kohteena ovat niin muslimivähemmistö kuin kristityt.
Intiassa hindulaisuutta ja politiikkaa yhdistävän kansallismielisen kiihkoilun kohteena ovat niin muslimivähemmistö kuin kristityt.
Yksi vuoden 2020 listauksen ikävistä nousijoista on Kiina, jonka sijoitus kohosi sijalta 27 sijalle 23. Maassa rajoitetaan maanalaisten kotiseurakuntien lisäksi valtion hyväksymien seurakuntien toimintaa, vaikka nämä saavatkin toimia kotikirkkoja vapaammin.
Uskontoa ajetaan Kiinassa julkisen elämän ulkopuolelle. Open Doorsin mukaan joitakin opettajia ja terveydenhoitohenkilökuntaan kuuluvia on painostettu allekirjoittamaan asiakirja, jossa sanoudutaan irti uskonnollisesta vakaumuksesta.
Myös kasvojentunnistusteknologiaan perustuva ihmisten kameravalvonta laajenee Kiinassa. Kirkkoja on suljettu ja pappeja vangittu. Toisaalta kristittyjen määrä jatkaa kasvuaan jopa puolen miljoonan vuosivauhtia. Raamattua ei ole kielletty, ja sitä painetaan miljoonittain suomalaisten tuella toimivassa Nanjingin kirjapainossa.
Vaikka myös virallisesti rekisteröityneiden kristittyjen tilanne on Kiinassa vaikeutunut ja heiltä odotetaan uskollisuutta hallitukselle, paljon pahemmin Kiina kohtelee muslimitaustaista uiguurivähemmistöä. Jopa miljoona uiguuria on suljettu uudelleenkasvatusleireille.
Uskonnollinen vaino on monimuotoinen ilmiö, joka kohdistuu usein kansallisiin vähemmistöihin. Yksi esimerkki tästä on Myanmar. Maan hallitusta epäillään islamilaisen rohingya-vähemmistön kansanmurhasta. Tuhansia rohingyoja kuuluvia on tapettu ja sadat tuhannet elävät maanpaossa naapurimaan Bangladeshin pakolaisleireillä. Vainon taustalla on sekoitus ääribuddhalaisuutta ja nationalismia. Myanmar on Open Doorsin listalla myös kristittyjen vainon vuoksi, nyt sijalla 19.
Amnesty otti esille kiinalaispapin tilanteen
Kristittyihin heidän uskontonsa vuoksi kohdistuva vaino tulee esille myös isojen ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnesty Internationalin, raporteista.
Joulukuun lopussa Amnesty kertoi kiinalaisen Early Rain -seurakunnan papista Wang Yistä. Viranomaiset sulkivat hänen seurakuntansa, ja pappi sai yhdeksän vuoden vankeustuomion.
Yitä syytettiin laittomasta liiketoiminnasta ja valtionvastaisesta kumouksellista toiminnasta. Amnestyn mukaan nämä ovat syytteitä, joita usein nostetaan toisinajattelijoita vastaan. Amnestyn mukaan Wang Yin tuomio on ”kauhistuttava” ja hän on tosiasiassa mielipidevanki, joka on syytä heti vapauttaa.
Ihmisoikeusjärjestö myös toteaa, että uskontoa harjoittavat ihmiset elävät Kiinassa jatkuvassa uhassa, että heitä vastaan nostetaan poliittisesti motivoitu syyte.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Terroristijärjestön iskussa miehensä menettänyt Gloria Afordia auttaa kohtalotovereitaan, joiden määrä kasvaa Nigeriassa koko ajan
AjankohtaistaIslamistijärjestö Boko Haram tappoi Afordian aviomiehen, eikä armon puolelle asettuminen ole ollut helppoa. Hän rukoilee uskonrauhaa kotimaahansa.
