Kuningas Daavidin kuva Jerusalemin luterilaisen Taivaaseen astumisen kirkon katossa. Kuva: iStock.
Kuningas Daavidista kaivettiin lisää todisteita – tutkijat uskovat löytäneensä filistelaiskaupungin, jonne Daavid pakeni Saulia
Israelin arkeologiaan perehtyneen teologian tohtori Eero Junkkaalan mukaan löytö on kiinnostava ja tutkijat alan huippuja. Toisaalta hän kehottaa odottamaan lisätietoja, sillä kytkös Raamattuun on hätäinen.
Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoo löytäneensä Raamatussa mainitun kadonneen Siklagin kaupungin. Jerusalemin heprealainen yliopisto, Israelin suurin yliopisto, ja Israelin museovirasto julkaisivat yhteisen lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan löydöstä.
Times of Israel -verkkolehti kertoo asiasta tänään ilmestyneessä laajassa artikkelissa. Lehti toteaa löydön lisäävän kierroksia kiistaan kuningas Daavidin historiallisuudesta.
Arkeologiryhmä, jota johtaa heprealaisen ylipiston arkeologian osaston johtaja, professori Yosef Garfinkel kertoo, että vuonna 2015 aloitetuissa kaivauksissa paljastui Juudean vuorilla Khirbet a-Ra’issa sijainnut kaupunki. Kaupungista on sieltä löydettyjen esineiden, kuten kivi- ja metallityökalujen ja saviruukkujen, perusteella saatu hyvin tietoa ajoituksen tekemiseksi.
Kukkulalta on arkeologien mukaan löydetty filistealaisten asutuksen jälkiä, jotka ajoittuvat 1100–1000-luvuille ennen Kristusta ja sen jälkeen maaseutumaisen yhdyskunnan jäljet. Filistelaisten asumusten ja maaseutumaisen israelilaisen asutuksen välissä on ollut tulipalo, jossa kaupunki on tuhoutunut.
Tämä vastaa Raamatun kuvausta Siklagin kaupungista ja sen tuhoutumisesta. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan Daavidin miehineen etsineen turvaa häntä vainonneelta kuningas Saulilta ja paenneen israelilaisten vihollisten filistealaisten suojiin. Filistealaisen Gatin kaupungin kuningas Akis otti hänet vasallikseen ja antoi hänen tukikohdakseen pienen Siklagin kaupungin.
Daavid teki kaupungista ryöstöretkiä läheisten kanaanilaisheimojen alueille. Hänen ollessaan poissa yksi näistä heimoista eli amalekilaiset tekivät vastahyökkäyksen ja polttivat Siklagin. Daavid ajoi heitä takaa ja onnistui vapauttamaan kaupungista vangitut asukkaat mukaan lukien kaksi vaimoaan.
Junkkaala pitää löytöä lupaavana
Israelin arkeologiasta väitöskirjan tehnyt ja aiheesta useita kirjoja kirjoittanut Eero Junkkaala kertoo Kirkko ja kaupungille uuden löydön olevan kiinnostava ja sopivan kuvaan alueen tapahtumista.
– Se, että tutkimuksen takana ovat näin arvovaltaiset tahot, herättää luottamusta. Samalla olen hiukan kriittinen. Kun on kaivettu muutamana kesänä muutama viikko ja siitä vetäistään näin suoraan Raamattuun liitettävät johtopäätökset, se tuntuu kovin hätäiseltä. Voi olla, että tutkijoilla on tarve saada lisää rahoitusta kaivauksille. Toivottavasti kaivauksia jatketaan ja saadaan lisää todisteita, sillä löytö on todella lupaava, Junkkaala toteaa.
Itse asiassa löytö on niin merkittävä, että Junkkaala joutuu kirjoittamaan siitä vielä jotakin tulevaan kirjaansa. Hän on tekemässä kirjaa, joka päivittää ajan tasalle hänen aiemmat julkaisunsa Raamatun maan arkeologiasta. Kirjan Arkeologian aarteita – katsaus Israelin uusimpiin kaivauksiin julkaisee syksyllä Perussanoma ja sen käsikirjoitus on jo oikoluettavana. Nyt sitä pitää siis täydentää.
Teologian tohtori Eero Junkkaala on Israelin arkeologian ja Raamatun tuntija. Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio.
Junkkaala lähettää Kirkko ja kaupungille tekstiä tulevasta kirjastaan sekä The Jerusalem Postin artikkelin. Jälkimmäinen kertoo Golanin kukkuloilla sijaitsevan Betsaidan kaivauksista. Kaupunki mainitaan sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, ensin mainitussa tosin myös nimellä Zer. Joosuan kirjassa Zerin kerrotaan olleen linnoitettu kaupunki. Nyt Zeristä on löydetty portti, joka ajoittuu Daavidin aikaan. Kaupunki näyttää olleen tuohon aikaan aramealainen kaupunki.
Kirjassaan Junkkaala, joka on osallistunut kaivauksiin Israelissa, kertoo noin 30–40 kilometrin päässä Jerusalemista sijaitsevasta Khirbet Qeiyafasta. Sieltä on löydetty rauniot, joita Junkkaala pitää edellä mainittuja kaupunkeja vakuuttavampana todisteena Daavidin valtakunnasta. Vuosina 2007–2013 tehtyjä kaivauksia johti samainen Yosef Garfinkel kuin nyt mahdollisessa Siklagissa tehtyjä kaivauksia.
Linnoitettu rajakaupunki kertoo Daavidin mahdista
Khirbet Qeiyafasta löytyi vahvasti linnoitettu kaupunki, joka puhuu Raamatussa mainitun vahvan valtakunnan puolesta. Kaupunki on 2,5 hehtaarin kokoinen ja sitä ympäröi kaksoismuuri, jonka sisällä on huoneita. Kaupungissa on ollut kaksi porttia ja siksi sen nimeksi on ehdotettu Saaraimia, joka tarkoittaa kahta porttia. Tämä kaupunki mainitaan Joosuan ja Samuelin kirjoissa.
Kaupungista löydetty keramiikka vastaa Saulin ja Daavidin aikaa. Oxfordin yliopistossa oliivin siemenistä tehty radiohiilianalyysi ajoittaa ne vuosille 1020–980 eKr. Mahdollisesta Saaraimin kaupungista on löydetty tuhansia saviesineitä, satoja kiviesineitä ja nelisenkymmentä metalliasetta.
– Todisteet ovat aika vahvat, ja siitä huolimatta niistä kiistellään. Se kuuluu arkeologiaan. Jos ja kun kaupunki on Daavidin ajalta, se on todiste siitä, että hänen valtakuntansa ulottui ainakin tänne.
Junkkaalan mukaan kaupunki sijaitsee israelilaisten ja filistealaisten rajavyöhykkeellä. Filistealaiset asuttivat rannikkoa, israelilaiset vuoristoa. Kaupunkikukkulalta aukeaa näkymä läheiseen laaksoon, jonka keskellä on jokiuoma, vadi. Laaksoa pidetään Junkkaalan mukaan paikkana, jossa Daavid olisi kohdannut Goljatin.
Todisteet ovat aika vahvat, ja siitä huolimatta niistä kiistellään.
– Eero Junkkaala
Onko Goljat, jättikokoinen sotilas, siis ollut olemassa?
– On jopa löydetty Gatista ruukunsirpale, jossa on Goljatin nimi. Sen kerrotaan Raamatussa olleen hänen kotikaupunkinsa. Tietenkään ruukunsirpale ei todista, että kyseessä olisi juuri tämä Goljat. Itse ajattelen, että Goljat oli todellinen ihminen, suurikokoinen sotilas, vaikka kokoa on liioiteltu. Raamattu on taistelupaikan kuvauksessa harvinaisen tarkka. Daavidin kerrotaan poimineen sileän kiven joesta.
Goljatin kohdatessaan Daavidin kerrotaan olleen paimentolaispoika, joka oli päässyt Saulin sotajoukkoon. Entä mihin vaiheeseen tulevan kuninkaan elämässä Siklag liittyy?
– Hän oli siinä vaiheessa eräänlainen oppositiojohtaja. Profeetta Samuel oli voidellut hänet kuninkaaksi. Saul oli yhä kuningas ja Daavid häntä paossa. Virallisesti Daavid voideltiin kuninkaaksi ensin Hebronissa ja sitten Jerusalemissa. Siellä hänestä tuli koko maan kuningas.
Daavidilla on iso merkitys Raamatussa ja politiikassa
Daavidin olemassaolosta on pitkään kiistelty. Tel Danista vuonna 1993 löydetty piirtokirjoitus, jossa mainitaan Daavidin kuningashuone, on hälventänyt epäilyjä. Sen sijaan nyt väitellään hänen valtakuntansa suuruudesta ja laajuudesta. Jerusalem oli tuolloin pieni kaupunki eikä kiistattomia todisteita aikansa alueellisesta suurvallasta ole vielä löydetty. Sinänsä ajankohta mahdollistaisi sen, sillä Egypti oli tuolloin alennustilassa ja alueella syntyi monia paikallisvaltiota, joiden nimet mainitaan Raamatussa.
– Egyptin mahdin heikkenemiseen vaikuttivat osaltaan filistealaiset, jotka voittivat egyptiläiset taistelussa. Filistealaisista tiedetään paljon, heidän kulttuuristaan on runsaasti löytöjä. He olivat Egeanmereltä tullutta merikansaa, joiden keramiikka on kreikkalaistyyppistä. Amalekilaisista sen sijaan emme tiedä, todennäköisesti he olivat kanaanilaisen kaupunkivaltion asukkaita.
Daavid on merkittävä hahmo Raamatussa. Hän on israelilaisten kuninkaista se, jolle Vanhassa testamentissa uhrataan eniten palstatilaa. Juutalaisuudessa ja kristinuskossa hänen nimensä kytketään tulevan messiaan tuloon. Jeesuksen sukujuuret ulotetaan Uudessa testamentissa Daavidiin. Sekä Daavidin että Jeesuksen kerrotaan syntyneen Betlehemissä. Daavidin valtakunnan olemassaololla ja sen Raamatussa mainituilla rajoilla puolestaan on ulottuvuuksia nykyisin Lähi-idän politikkaan.
– Osan Länsirannalle perustetuista Israelin siirtokunnista ovat asuttaneet sellaiset uskonnolliset juutalaiset, jotka haluavat ottaa Raamatussa mainitut rajat haltuun. Arabien politiikkana on puolestaan väittää, että Jerusalemilla ei ole mitään tekemistä juutalaisten kanssa. Tällä tavalla nykypolitiikka on läsnä historiassa, vaikka olisi hyvä, ettei niin olisi, sanoo Junkkaala.
Katso video Siklagin kaivauksilta:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Varmasti Jeesus on reissuillaan uinut ja virkistäytynyt” − Näin Raamatun aikana kylvettiin
Hyvä elämä HengellisyysRaamatussa peseytymisellä on lähinnä symbolinen merkitys. Ihmiset ovat kuitenkin nauttineet vedestä myös Raamatun aikoina.
