Kuuntelevia korvia, välittämistä ja konkreettista apua – Vantaalla soitetaan vielä 1 700 ikäihmiselle
On myös niitä, joilla on ollut jokin akuutti tilanne tai yksinäisyyttä, jonka vuoksi on toivottu soittoa, Iisa Lehtinen kertoo.

On myös niitä, joilla on ollut jokin akuutti tilanne tai yksinäisyyttä, jonka vuoksi on toivottu soittoa, Iisa Lehtinen kertoo.

Kuuntelevia korvia, välittämistä ja konkreettista apua – Vantaalla soitetaan vielä 1 700 ikäihmiselle

Kymmenentuhatta ikäihmistä on Vantaalla saanut jo soiton tai viestin. Nyt soiton saa vielä noin 1 700 yli 85-vuotiasta.

Ihan ensimmäiseksi piti peruuttaa 70- ja 75-vuotiaille Vantaankosken seurakunnan jäsenille suunnitellut syntymäpäiväjuhlat. Tai ei peruuttaa, vaan siirtää juhlat syksyyn toiveella, että juhla olisi silloin mahdollinen.

Näitä soittoja Vantaankosken seurakunnan yhteisö- ja verkostotyön koordinaattori Iisa Lehtinen soitti noin sata ja kyseli samalla kuulumiset. Koska seurakunnan normaali aikuis- ja seniorityö jäivät tauolle koronavirustilanteen vuoksi eikä tapahtumia enää ollut, Lehtisen työ meni uusiksi. Hän jatkoi soittamista uusille ryhmille.

On ihanaa, että on voinut konkreettisesti auttaa ihmisiä tai olla vaan kuuntelevana korvana.

- Iisa Lehtinen

Lehtinen on yksi niistä seurakunnan ja kaupungin työntekijöistä, jotka ovat organisoineet asiointiapua vanhuksille. Hän on järjestänyt apteekkiapua niille, jotka ovat apua tarvinneet. Hän on myös ottanut yhteyttä niihin 70-79-vuotiaisiin, jotka ovat vastanneet seurakunnan tekstiviestiin ja toivoneet yhteydenottoa.

– On ihanaa, että on voinut konkreettisesti auttaa ihmisiä tai olla vaan kuuntelevana korvana. Olen monille sanonut, että kyllä meille saa soittaa, vaikka ei mitään suurempaa hätää olisikaan. Osa senioreista on kysellyt sitä, milloin seurakunta avaa ovensa. Sitten on niitä, joilla on ollut jokin akuutti tilanne tai yksinäisyyttä, jonka vuoksi on toivottu soittoa, Lehtinen kertoo.

Yleisesti ottaen seniorit voivat hyvin

Vantaan seurakunnat ovat koronakevään aikana soittaneet 2 300:lle 80–84-vuotiaalle seurakuntalaiselle ja lähettäneet tekstiviestin 7 800:lle 70–79-vuotiaalle jäsenelleen. Tämän lisäksi seurakunnat ja kaupunki ovat yhdessä organisoineet asiointiapua ja hätäruoka-apua. Nyt seurakunnat aikovat soittaa vielä noin 1 700 puhelua ennen juhannusta.

– Soitamme vielä kaikille 85-vuotiaille ja sitä vanhemmille seurakuntalaisille. Tätä monet ovat erikseen toivoneet, kun kaupungin työntekijät ovat kevään mittaan soittaneet tuolle ikäryhmälle, Vantaan seurakuntien hankesuunnittelija Anna Äystö kertoo.

Sellainen iloinen muutos tässä on onneksi tapahtunut, että ihmiset ulkona tervehtivät hymyillen toisiaan, ihan tuntemattomiakin.

- Sinikka Jario

Korson kirkkoherra Tuomas Antola kertoo seurakunnan saamasta palautteesta. Hän on itse soittanut kymmenkunta puhelua. Hänen mukaansa vastaajat ovat olleet pääsääntöisesti positiivisesti yllättyneitä ja otettuja siitä, että heille soitetaan ja heidän voinnistaan ollaan kiinnostuneita.

– Sellainen yleistuntuma minulla on, että yleisesti ottaen seniorit voivat aika hyvin, varsinkin jos on puoliso rinnalla. Osassa puheluita on käsitelty yksinäisyyttä ja ahdistusta siitä, kuinka kauan tämä kestää. Aktiiviset seurakuntalaiset ovat kaivanneet sitä, että pääsisivät kirkolle. Yllättävän moni on joko itse tai omaisten tuella seurannut jumalanpalveluksia netistä, Antola sanoo.

Antolan mielestä seurakuntien kannattaisi jatkossa olla aiempaa aktiivisemmin yhteydessä seurakuntalaisiin. Monelle jäsenelle merkitsee paljon, että hänen mietteistään ollaan kiinnostuneita.

Vielä se aurinko meille paistaa

Vantaankosken seurakunnan jäsen Sinikka Jario, 78, vastasi seurakuntansa lähettämään tekstiviestiin ja toivoi yhteydenottoa.

– Minusta on hyvä, että ollaan yhteydessä. Tämä on aikamoinen mullistus koko maailmalle ja voi olla, ettei tämä virus tule koskaan kokonaan häviämään maapallolta. Itse yritän elää nyt päivän kerrallaan, kuten laulussakin sanotaan. Täytyy olla tarkkana siitä, mitä tekee ja minne menee. Kaupassa käyn aamuaikaisin, jos täytyy. Sellainen iloinen muutos tässä on onneksi tapahtunut, että ihmiset ulkona tervehtivät hymyillen toisiaan, ihan tuntemattomiakin, Jario sanoo.

– Pitää uskoa, että vielä se aurinko meille paistaa, hän lisää.

Tuota uskoa Jario, joka normaaliaikoina on hyvin aktiivisesti mukana seurakunnan senioritoiminnassa, on pitänyt yllä myös muissa. Hän on soitellut muutamille senioritoiminnassa mukana oleville ikätovereilleen ja kysellyt kuulumisia. Hänestä on tärkeää, että ihmiset pitävät huolta toisistaan. Omiin lapsenlapsiinsa hän on ollut yhteydessä puhelimitse. Seurakunnan toimintaa hän kaipaa.

Senioritoiminnan tilaisuuksissa on ollut mukava käydä. Aina on jotain kiinnostavaa ohjelmaa ja kahvit. Parasta on jutella ja kuunnella ihmisten elämäntarinoita, Jario kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi