Lapin yliopiston tutkija Aini Linjakummun mukaan lestadiolaisuudessa arvostetaan yrittäjyyttä. Liikkeen piirissä syntyneistä suhteista on yritystoiminnassa hyötyä.
Lestadiolaisten keskinäiset verkostot auttavat heitä liiketoiminnassa – mahdollisia kytköksiä politiikkaan ja julkishallintoon kannattaisi tutkijan mukaan selvittää
Tutkija Aini Linjakumpu löysi vanhoillislestadiolaisten vahvassa yrittämisen eetoksessa menestysteologisia piirteitä. Rikastuminen ei ole ongelma vaan siunaus.
Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä elää noin 100 000 ihmistä eli parisen prosenttia suomalaisista. Herätysliikkeen jäsenillä on politiikan tutkija Aini Linjakummun mukaan varovaistenkin arvioiden mukaan satoja, todennäköisesti jopa tuhansia yrityksiä.
Määrä on arvio, koska yrittäjät eivät toimi ”lestadiolaisina” yrityksinä. Lestadiolainen herätysliike suhtautuu kuitenkin erittäin myönteisesti yrittäjyyteen, ja liikkeen kansanopistoissa järjestetään yrittäjyyteen liittyviä kursseja.
Lapin yliopistossa työskentelevän Linjakummun kirja Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot (Vastapaino 2018) on ensimmäinen tutkimus vanhoillislestadiolaisten taloudellisesta toiminnasta. Tänään julkistettu kirja pyrkii valaisemaan lestadiolaisyrittäjien menestyksen salaisuuksia.
Kirjassa kerrotaan, millaista yrittäjyyttä liikkeen jäsenten piirissä harjoitetaan, millaista yhteistoimintaa talouden ympärille rakentuu ja miten lestadiolaisyrittäjät kohtaavat asiakkaita, työntekijöitä ja liikekumppaneitaan.
Suomessa on selvitetty liian vähän sitä, millaisia seurauksia uskonnollisiin verkostoihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet aiheuttavat.
– Aini Linjakumpu
Linjakummun mukaan lestadiolaisuus muodostaa verkostomaisen kokonaisuuden, jossa ihmiset ovat monella eri tavalla suhteessa samaan herätysliikkeeseen kuuluvien kanssa. Verkostot rakentuvat jo lapsuudesta lähtien ja ne voivat olla yrittäjille iso resurssi. Niissä on omat hyvät puolensa, mutta yhteiskunnan kannalta verkostoissa on myös asioita, joita kannattaisi selvittää tarkemmin.
– Erityisen iso taloudellinen merkitys lestadiolaisten yritystoiminnalla on Oulun seudulla. Myös pääkaupunkiseudulla asuu tuhansia lestadiolaisia ja heillä on yritystoimintaa, mutta tarkkaa dataa minulla ei asiasta ole, selvittää Linjakumpu.
Linjakumpu kumoaa tutkimuksessaan väitteitä, joiden mukaan olisi olemassa suljettu lestadiolaisten yrittäjien verkosto, jossa liiketoiminta tapahtuisi pelkästään liikkeen piirissä. Toisaalta hän korostaa, että verkostoja on ja niitä myös hyödynnetään.
Onko kyseessä hyvä veli -verkosto?
– Tuo on hyvin voimakas sana, ja olen yrittänyt välttää sellaisten käyttämistä. Asia ei ole mustavalkoinen. Mutta niin lestadiolaisten kuin ylipäänsä Suomessa olevien erilaisten verkostojen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia kannattaisi tutkia tarkemmin, sanoo Linjakumpu.
Verkostosta on monenlaista hyötyä siihen kuuluville
Linjakummun mukaan Suomessa on selvitetty aivan liian vähän sitä, millaisia seurauksia muun muassa uskonnollisiin verkostoihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet aiheuttavat esimerkiksi politiikassa ja julkishallinnossa. Ne ovat kiinteiden yhteyksien mahdollinen varjopuoli.
Linjakummun mukaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen verkostoluonne auttaa siihen kuuluvia yrittäjiä heidän liiketoiminnassaan erityisesti yrityksen starttivaiheessa.
– Suhteista herätysliikkeen sisällä on hyötyä esimerkiksi työntekijöiden rekrytoinneissa, liiketoimintakumppanuuksia solmittaessa ja asiakkaiden hankinnassa. Jos tuntee paljon ihmisiä ja on erilaisia suhteita, niistä on hyötyä. Ne ovat kaupankäynnin perusta. Lestadiolaisuudessa suhteita muodostuu hyvin monella tavalla ja niitä on määrällisesti keskimäärin enemmän kuin muilla. Perheet ja suvut ovat suuria, toteaa Linjakumpu.
Lestadiolaisuudessa arvostetaan yrittäjyyttä tavalla, joka on Suomessa poikkeuksellista.
– Aini Linjakumpu
Linjakumpu kuitenkin korostaa, että nämä suhteet ovat vain osa liiketoiminnan kokonaisuutta. Lestadiolaiset yritykset kilpailevat myös keskenään. Lestadiolaisuuden sisällä tunnettu luottamus ja suhteiden vastavuoroisuus voivat ulottua myös liikkeen ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin.
Oulun seudulla lestadiolaisella yritystoiminnalla on Linjakummun mukaan iso positiivinen merkitys jopa koko alueen taloudelle. Erityisesti taloteollisuudessa yritystoiminta on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa, ja sitä tukemaan on kehittynyt muun muassa tilitoimistoja ja mainos- ja konsulttitoimisto. Yleisesti ottaen liiketoiminnan merkitys on kuitenkin lähinnä paikallista ja keskittyy seuduille, joissa vanhoillislestadiolaisella liikkeellä on laaja kannatus.
Helpottaako liikkeeseen kuuluminen esimerkiksi työn saamista?
– Kyllä asiasta voi työnhaussa olla hyötyä. Toisaalta voi olla myös niin, että jos yrityksellä menee huonosti, työntekijälle syntyy ikään kuin velvoite joustaa ja auttaa uskonveljeä tai sisarta. Eri aikoina ja eri tilanteissa hyötyjä voi vaihdella, sanoo Linjanheimo.
Linjanheimon mukaan lestadiolaisuudessa arvostetaan yrittäjyyttä tavalla, joka on Suomessa poikkeuksellista. Tämä on yhteiskunnan kannalta positiivista. Muiden yrittäjien kannalta haittapuolena voivat olla tilanteet, joissa suositaan liikkeeseen kuuluvia. Toinen haittapuoli on se, jos sidonnaisuudet vaikuttavat esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa.
Linjanheimo ei kuitenkaan lähde luettelemaan esimerkkejä.
Pääministeri Juha Sipilällä on yhteyksiä liikkeeseen
Linjakumpu sivuaa kirjassaan myös pääministeri Juha Sipilää. Pääministeri kuuluu rauhansanalaisuuteen, joka on vanhoillislestadiolaisuudesta irronnut, teologisesti avarampi herätysliike. Vanhoillislestadiolaisuudessa on tiukka seurakuntaoppi ja todellisina kristittyinä pidetään vain omaan liikkeeseen kuuluvia. Tästä johtuen on ajateltu, että Sipilä ei ole missään tekemisissä vanhollislestadiolaisuuden kanssa.
Pääministeri Juha Sipilän asuinpaikkakunnalla Kempeleessä lestadiolaisilla on vahva asema.
Linjakumpu näkee tilanteen kuitenkin toisin. Hänen mukaansa Sipilän suhdetta vanhoillislestadiolaisuuteen ei pidä ajatella vain uskonvakaumuksen kautta, vaan siinä pitää ottaa huomioon lestadiolaisuuden sosiaalinen ja verkostomainen ulottuvuus. Talouden ja politiikan puolella yhteys voi olla vahvakin, sillä lestadiolaiset ovat niissä pragmaattisia.
Linjakumpu huomauttaa, että Sipilän asuin- ja yritystoiminnan kotipaikka Kempele on paikkakunta, jossa vanhoillislestadiolaisilla on vahva asema. Hänen mukaansa on oletettavaa, että Sipilä on tehnyt urallaan yhteistyötä lestadiolaistaustaisten yrittäjien kanssa. Hänen poliittisen uransa alkuvaiheen taustavoimista ja tukijoista löytyy muun muassa lestadiolaissukuun kuuluva paikallispoliitikko, lestadiolaistaustainen kansanedustaja ja lestadiolaistaustainen keskustan puoluevaltuuston jäsen.
– Sitä en kuitenkaan ole tutkimuksessani lähtenyt arvioimaan, millainen merkitys näillä suhteilla on ollut tai mahdollisesti nykyään on. Sen voin kuitenkin todeta, että ero vanhollislestadiolaisuuteen ei ole niin selvä kuin on ajateltu, sanoo Linjakumpu.
Menestystä pidetään siunauksena
Kiinnostavaa Linjakummun tutkimuksessa on myös hänen havaintonsa liikkeen teologiasta. Vanhoillislestadiolaisuus ei säännöstele liiketoimintaa yhtä tarkkaan kuin perhe-elämää. Liiketoiminnan katsotaan kuuluvan maalliseen alueeseen. Liike korostaa yleisprotestanttiseen tapaan ahkeruutta ja rehellisyyttä. Yritystoiminnassa ei kuitenkaan tarvitse korostaa nöyryyttä tai erottautumista maailmasta. Menestystä ei pidetä ongelmana, vaikka mammonan palvonnasta varoitetaan.
Lestadiolaisuudessa on myönteinen, jopa menestysteologisia piirteitä sisältävä suhtautuminen rikastumiseen.
– Aini Linjakumpu
– Lestadiolaisuudessa on myönteinen, jopa menestysteologisia piirteitä sisältävä suhtautuminen rikastumiseen. Rikastuminen ei näyttäydy ongelmana vaan pikemminkin Jumalan siunauksena. Varallisuuden näyttäminen ulospäin ei myöskään ole teologisesti eikä sosiaalisesti ongelmallista.
Liiketoiminta antaa mahdollisuuksia myös naisille, jotka voivat toimia yrittäjinä.
Kun lestadiolaisuus muuten karsastaa kilpailua, yritystoiminnassa se on sallittua. Joitakin rajoituksia yritystoiminnassa kuitenkin on. Esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvä yritystoiminta ei ole mahdollista eikä tiettyjä kauneudenhoitoon liittyviä yrityksiä pidetä sopivina.
Liiketoiminnan verkostot saattavat Linjakummun mukaan olla yksi syy siihen, että myös lestadiolaisuudesta hengellisesti etääntyneet jäävät sen jäseniksi. Hyviä liikesuhteita ei haluta katkaista tai vaikeuttaa.
Kirjaa varten on kerätty tietoa yrityksistä ja yrittäjistä, haastateltu liikkeeseen kuuluvia ja kuulumattomia ihmisiä sekä analysoitu liikkeen omia yrittämiseen liittyviä julkaisuja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Ei saa olla tilaa vievä tai äänekäs” –Vanhoillislestadiolaisuuden jättäneet naiset käsittelevät näyttelyssä naisen paikkaa uskonyhteisössä ja irtautumisen kipeyttä
Hyvä elämäAgricolan kirkolla jaetaan entisten lestadiolaisten vaikeita ja haikeitakin muistoja. Siellä voi haistella, miltä Suviseuroissa tuoksuu.
