Viljami Väätäiselle Suvelan kappelin päiväkerho on antanut leikkikavereita.
Maria Väätäinen halusi lapsensa seurakunnan päiväkerhoon – ”Viljamille on kerrottu, että on olemassa Taivaan Isä, joka rakastaa”
Lähes 900 espoolaislasta osallistuu seurakuntien päiväkerhoihin. Vanhemmille päiväkerho tarjoaa hengähdystauon, jonka aikana voi hoitaa myös perheen juoksevia asioita.
Teo Virtanen ja Viljami Väätäinen ovat Suvelan kappelin päiväkerhon vakioasiakkaita. Päiväkerhosta on tullut heille arkirutiinia.
Varsinkin Väätäinen katsoo asioita suurina kokonaisuuksina. Kysyttäessä, mikä seurakunnan päiväkerhossa on parasta, hänen vastauksensa on koko lailla tyhjentävä.
– Kaikki, Väätäinen kommentoi.
Ikää Väätäisellä on kolme ja puoli vuotta.
Teo on Viljamin ikäluokkaa. He ovat kavereita. Molemmilla on vielä pikkuveljet, Teolla kahdeksan kuukauden ikäinen veli Elmo ja Viljamilla puolentoistavuoden ikäinen Kaarlo-veli.
Osa vanhemmista ei edes kuulu kirkkoon, mutta he haluavat silti lapsensa seurakunnan päiväkerhoon.
– Tiina Hänninen
Teon ja Elmon äiti Pinja Virtanen kertoo, että päiväkerho on arjen kannalta merkittävä.
– Minulle kerho on antanut hengähdystauon. Toisaalta on jäänyt aikaa hoitaa perheenkin asioita. Nyt on tärkeää, että voin antaa kahden kesken huomiota Teon pikkuveljelle Elmolle, Virtanen sanoo.
– Teo ei ole päiväkodissa, mutta täällä saa paljon leikkikavereita, mikä on tosi tärkeää. Me uskomme Jumalaan, ja meille on myös tärkeää päiväkerhon kristillinen kasvatus.
Päiväkerhoaskareet kehittävät hienomotoriikkaa
Espoossa seurakunnan päiväkerhoissa käy lähes 900 lasta. Kerhoryhmiä on noin 60, ja kerhopisteitä ripoteltu ympäri Espoota. Viime tammikuussa Espoon seurakunnat tekivät nettikyselyn, jossa pyydettiin palautetta päiväkerhoista. Kyselyyn osallistui lähes 160 vanhempaa.
– Sydämellisistä ja ammattitaitoisista ohjaajista tuli paljon positiivista palautetta, samoin koko varhaiskasvatuksen toiminnan monipuolisuudesta, kertoo Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen.
– Osa vanhemmista ei edes kuulu kirkkoon, mutta he haluavat silti lapsensa seurakunnan päiväkerhoon. He ovat tietoisia päiväkerhojen ohjelmasta, ja heille se on täysin ok, Hänninen sanoo.
Pinja Virtanen kertoo, että päiväkerho antaa myös äidille hengähdystauon.
Hännisen mukaan varhaiskasvatuksessa on olennaista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien kasvatuksellinen kumppanuus.
– Kirkon varhaiskasvatus tukee kodin kristillistä kasvatusta ja lapsen turvallista kokonaiskehitystä, Hänninen kertoo.
Päiväkerhoissa tanssitaan, leikitään, lauletaan ja askarrellaan, ja niissä kehitetään oppimistaitoja.
– Päiväkerhoissa tehdään paljon asioita, jotka kehittävät lapsen hienomotoriikkaa. Tämä on vastapainoa digimaailmalle.
Ilman juurevaa identiteettiä ei voida kohdata muita
Seurakunnasta riippuen päiväkerhot kokoontuvat joskus kerran, toisinaan jopa kolmesti viikossa. Yksi kokoontuminen kestää kahdesta kolmeen tuntia. Mikä tässä sitten on sitä paljon puhuttua kristillistä kasvatusta?
– Pienille kerhoikäisille lapsille kristillisen kasvatuksen ydintä on kokemus siitä, että on hyväksytty, rakastettu ja arvostettu. Siitä näkökulmasta ajatellen kristillinen kasvatus voi olla vaikka syliin ottamista ja lapsen kuuntelemista, sanoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaaja Satu Vainio.
Mutta kuinka varhaiskasvatuksen ammattilainen sitten kokee yhteiskunnallisen paineen kasvatusneutraaliudesta?
On tärkeää, että ihminen juurtuu johonkin, koska vain juurtuneena voi kohdata muita.
– Satu Vainio
– Minusta olennaista on se, että meillä jokaisella on identiteetti, joka perustuu johonkin. Mikä on meidän identiteettimme perusta? On tärkeää, että ihminen juurtuu johonkin, koska vain juurtuneena voi kohdata muita, Vainio sanoo.
Hänellä on aiempaa työuraa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, jolloin hän pani merkille, että lapset kykenevät käsittelemään eri katsomusten eroja huomattavan viisaasti.
– Erään kuolemantapauksen yhteydessä lapset juttelivat keskenään siitä, miten yhden kotona uskottiin kuolemanjälkeisestä elämästä, ja kuinka taas jonkun toisen isällä oli ollut täysin eriävä näkemys. Lasten maailmassa katsomukset ovat sovussa, Vainio sanoo.
– Päiväkerhoissa tehdään paljon asioita, jotka kehittävät lapsen hienomotoriikkaa, kertoo Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen.
Kerhossa oppii myös sosiaalisia taitoja
Viljami Väätäinen on osallistunut Suvelan kappelin päiväkerhoon syksystä 2018. Äiti Maria Väätäinen kertoo, että aiemmin Viljami osallistui kaupungin järjestämään kerhoon.
– Seurakunnan päiväkerhon kristillinen kasvatus oli kuitenkin avainsyy siihen, että vaihdoimme tähän. Kotonakin kristillistä uskoa yritetään pitää esillä, ja Viljamille on kerrottu, että on olemassa Taivaan Isä, joka rakastaa, Väätäinen sanoo.
– Kun lapsi on kotihoidossa, päiväkerhosta saa paljon kavereita, mikä on tärkeää. Lisäksi kerhossa oppii sosiaalisia taitoja, Väätäinen kertoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapset ovat pyhäkoulussa parasta – ”Ennalta ei koskaan arvaa, mihin keskustelu hyppää”
AjankohtaistaLasten ajatukset avartavat omaakin mieltä, sanoo pyhäkoulua ohjaava Linda Hellman.
