Merisotakoulun johtaja Juhapekka Rautavan lahjoittaman kastekäyttöön tarkoitetun kellon ottivat vastaan Suomenlinnan pappi Yrjö Ikonen, Tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntio Petri Oittinen ja Suomenlinnan kirkon suntio Juho Pajari.
Merisotakoulu lahjoitti kaksi laivakelloa Suomenlinnan kirkkoon – toista voi käyttää kasteessa, toisella lyödään hautajaisissa neljä kaksoislyöntiä
Kellot luovutettiin purjehduskauden päättäjäisjumalanpalveluksessa, jolla on kellojen tapaan pitkät perinteet. Laivakello löytyy yhä jokaisesta sotalaivasta.
Suomenlinnan kirkossa oli perjantai-iltapäivänä tavallista juhlavampi tunnelma. Kirkonpenkeissä istui kymmeniä Merisotakoulun opiskelijoita ja opettajia sinisissä univormuissaan. Paikalla oli myös Merisotakoulun johtaja, kommorodi Juhapekka Rautava ja Puolustutsvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Tilaisuudessa yhdistyivät pitkät perinteet. Toinen oli ollut katkolla koronapandemian vuoksi. Merisotakoulun ja Rannikkoprikaatin sotilaspastori Henri Kivijärvi iloitsi siitä, että perinteinen toimintakauden eli purjehduskauden päättäjäisjumalanpalvelus kyettiin nyt järjestämään. Merisotakoulussa oppilaat ja henkilökunta kokoontuvat kotikirkoksi kokemaansa Suomenlinnan kirkkoon aina kauden alussa ja lopussa.
Lasien lyöminen hautajaisissa on erityisen mieleenpainuva hetki.
– Henri Kivijärvi
Toinen vanha, hieman hiipumassa ollut perinne, jota Kivijärvi on itse ollut elvyttämässä, on laivakellojen käyttö kirkollisissa toimituksissa eli kasteissa ja hautajaisissa. Sitä varten Merisotakoulu lahjoitti Suomenlinnan kirkkoon kaksi koululaivoissa käytettyä kelloa. Toinen niistä on kiinnitetty seinälle, toinen on ylösalaisin telineessä ja toimii kastemaljana.
– Laivalla ajanmittaus on aina ollut tärkeää erityisesti paikan mittauksen vuoksi. Ilman tarkkaa aikaa ei ole tiedetty, missä avomerellä navigoidaan. Myös vahtivuoroja on mitattu kellolla. Kun käytössä oli tiimalasi ja sen hiekka valui alas, lyötiin laivakelloa puolen tunnin välein. Ensin lyötiin yksi lyönti, ja neljän tunnin vuoron päätteeksi neljä kaksoislyöntiä, komentaja Rautava kertoi puheessaan.
Merisotilaan hautajaisissa soitetaan viimeisen vahdin päättymiseksi ”lasit” eli neljä kaksoislyöntiä. Kenttäpiispa Pekka Särkiön mukaan Suomenlinnan kaksi laivakelloa symboloivat elämän alkua ja päätepistettä, ”elämän, joka on Jumalan käsissä”.
Merisotakoulussa on vuosittain noin 350 opiskelijaa: merikadetteja, aliupseereita, reserviupseerioppilaita ja kantahenkilökuntaa. Purjehduskauden päätöskirkko on perinne, johon nyt pystyttiin koronatauon jälkeen jälleen palaamaan.
Merisotakoulun huoltopäällikön, komentajakapteeni Antero Kuhalammen mukaan Merisotakoululla ei ole tarkkaa tietoa siitä, missä koululaivoissa kirkkoon nyt luovutetut kellot ovat olleet käytössä.
– Todennäköisesti ne ovat H- tai R-luokan aluksista. Kun laivat on romutettu, kellot ovat jääneet meille. Eli kelloja on käytetty laivoissa 80-ja 90-luvuilla.
Sotilaspastori Kivijärvi on perehtynyt kelloperinteeseen, joka ulottuu kauas historiaan. Vielä purjelaivakaudella kellot olivat aktiivisessa käytössä ja erittäin tarpeellisia. Tänä päivänäkin jokaisesta sotalaivasta löytyy laivakello, sillä perinteet ovat laivastoissa kunniassa.
– Esimerkiksi Suomen Joutsenessa kello on ollut kovassa käytössä. Ja jos ajatellaan maailman suuria laivastoja, niin amerikkalainen kollega näytti minulle kuvia lentotukialuksella pidetystä kastetilaisuudesta. Iso, vaikuttava kello oli laskettu lentokannelle ja puusepät rakensivat sen luo portaikon, Kivijärvi kertoo.
Kommodori Juhapekka Rautava soittaa kelloa, jota on tarkoitus käyttää hautajaisissa.
Kivijärvi on itse kastanut lapsen Suomen Joutsenella vuonna 2004 ja huomasi, että perinne kellojen kirkollisesta käytöstä ei ollut kaikilla merivoimissa tiedossa. Nyt sitä on elvytetty.
– Historiasta löytyy sellainenkin kirjallinen viite, jossa englantilainen amiraali Horatio Nelson ohjeistaa, että laivakellon saa irrottaa, jos sitä käytetään kastemaljana. Lasien lyöminen hautajaisissa on erityisen mieleenpainuva hetki, Kivijärvi sanoo.
Hänen mukaansa Suomenlinnan laivakelloja ei ole rajattu käytettäväksi vain merisotilaiden tilaisuuksissa. Jos perhe esimerkiksi on merihenkinen, laivakello tuo kastejuhlaan oman lisänsä. Hän kertoo, että Upinniemen merikappelissa pidetyssä kastejuhlassa äidin isä oli ollut merillä, joten kastemaljaksi valittiin laivakello.
Artikkeliin on korjattu sotilasarvoja 21.11. kello 14.09.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
