null Miska Kulmala kaipaa kirkossa hyväksyntää sateenkaarinuorille: ”Kaikilla ei ole yhtään läheistä, joka auttaisi”

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten leirin vertaisohjaajana toimineen Miska Kulmalan mukaan kaikilla ei välttämättä ole yhtään läheistä, joka auttaisi. Hän iloitsee yhteisöstä, johon mahtuu paljon erilaisia ihmisiä ja jossa on turvallista puhua isoista ja vaikeista asioista.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten leirin vertaisohjaajana toimineen Miska Kulmalan mukaan kaikilla ei välttämättä ole yhtään läheistä, joka auttaisi. Hän iloitsee yhteisöstä, johon mahtuu paljon erilaisia ihmisiä ja jossa on turvallista puhua isoista ja vaikeista asioista.

Ajankohtaista

Miska Kulmala kaipaa kirkossa hyväksyntää sateenkaarinuorille: ”Kaikilla ei ole yhtään läheistä, joka auttaisi”

Moni sateenkaarinuori elää vaikeassa tilanteessa ja kokee syrjintää. Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat aloittivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tapaamiset Leppävaarassa, kun kaupungin toiminta loppui.

Elämä hymyilee 21-vuotiaalle Miska Kulmalalle. Taskussa ovat tuoreet kandin paperit informaatioverkostoista Aalto-yliopistosta, ja työ teknologiakoulutusfirmassa innostaa. Takana on vuosia, jolloin elämä tuntui olevan jäissä. Niiden aikana hän kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin.

Viime vuonna Kulmala oli osallistujana ja keväällä vertaisohjaajana sukupuolivähemmistöön kuuluvien ja identiteettiään pohtivien nuorten Haave-leirillä. Leirit järjestivät Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.

– Ohjaajana tajusin hetkeksi unohtaneeni, kuinka vaikeissa tilanteissa monet nuoret elävät. Heillä ei välttämättä ole ketään läheistä, joka auttaisi. Huomasin, miten paljon erilaisia ihmisiä yhteisöömme mahtuu. Siellä oli turvallista puhua isoista, vaikeista asioista.

Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat ovat aloittaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten säännölliset iltakokoontumiset nuorisotila Siivessä Leppävaarassa. Syynä on kaupungin sateenkaarevan nuorisotila Kirjavan toiminnan loppuminen keväällä.

– Sateenkaari Siivessä keskustelemme osallistujien niin toivoessa myös hengellisistä kysymyksistä, ja illoissa vietetään hartauksia, Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki kertoo.

”Sateenkaaripiireissä kaipaan hengellisyyttä”

Sateenkaarinuorten tapaamisille on hänen mielestään tarvetta, sillä he kokevat syrjintää.

– On tärkeää luoda turvallisia tiloja, joissa jokainen voi olla sellainen kuin on. Nuorisotutkimuksen mukaan joka toinen seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori on pelännyt kertoa identiteetistään vanhemmilleen.

Miska Kulmalan perhe ja suku suhtautuvat hänen identiteettiinsä positiivisesti.

– Vanhemmilla kesti puolitoista vuotta käsitellä asia. Nykyään keskustelemme isän kanssa sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä teologisista kysymyksistä.

Kulmala nimeää sateenkaarevuuden ja hengellisyyden elämäänsä eniten vaikuttaviksi tekijöiksi. Niiden yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta.

– Sateenkaaripiireissä kaipaan hengellisyyttä, kirkossa yleistä hyväksyntää ja yhdenvertaisuutta.

Riparilla puhuttiin seksuaalivähemmistöjä vastaan

Kulmala ei ole juuri osallistunut kirkon toimintaan. Syynä lienee ala-asteelta tutun syrjinnän pelko.

– Kävin Kansanlähetyksen riparin, jossa ilmaisin melko avoimesti olevani sateenkaareva. Opetuksessa puhuttiin seksuaalivähemmistöjä vastaan, mutten kokenut sen kohdistuvan itseeni. En kuitenkaan tuntenut olevani tervetullut yhdistyksen isoskoulutukseen omana itsenäni. Osallistuin sitten Helsingin Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen nuorisotoimintaan, johon minut otettiin tosi hyvin mukaan.

Haluan vain elää tavallista elämää.
– Miska Kulmala

Tasa-arvon edistämiseksi Kulmalasta olisi olennaista, että kouluissa pystyttäisiin tukemaan erilaisia ihmisiä monipuolisesti ja puuttumaan vähemmistöjen syrjintään tehokkaasti. Pahimmalta on tuntunut sukupuolivähemmistöjä koskeva ikävä puhe netissä.

Kulmala unelmoi vetävänsä tulevaisuudessa omaa yritystä, joka konsultoisi yrityksiä diversiteettikysymyksissä.

– Haluan vain elää tavallista elämää. Tammikuussa toivon aloittavani intin. Tahdon löytää uusia puolia itsestäni ja näyttää kaltaisilleni nuorille, että vaihtoehtoja on.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.