null Mitä porukoita ovat ”Sanasta elämään” tai ”Viinipuu”? Konkaritoimittaja kertoo, millaisia aatteita löytyy kirkon tärkeimpien vaalien listojen syövereistä Helsingin hiippakunnassa

Tässä hupitehtävä perheen pienimmille! Yhdistä oikea seurakunta-aktiivi oikeaan hengelliseen viitekehykseen.

Tässä hupitehtävä perheen pienimmille! Yhdistä oikea seurakunta-aktiivi oikeaan hengelliseen viitekehykseen.

Ajankohtaista

Mitä porukoita ovat ”Sanasta elämään” tai ”Viinipuu”? Konkaritoimittaja kertoo, millaisia aatteita löytyy kirkon tärkeimpien vaalien listojen syövereistä Helsingin hiippakunnassa

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, mutta sen jäseniä saavat äänestää vain harvat.

Luterilaisessa kirkossa järjestetään helmikuussa 2020 kirkolliskokousvaalit. Kirkolliskokous on luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, mutta kirkolliskokousvaaleissa voivat äänestää vain harvat ja valitut.

Kirkolliskokouksen ja sen vaalien kiemurat avataan tämän jutun lopuksi.

Vaikka vaaleissa pääsisivätkin äänestämään kaikki kirkon jäsenet, valtaosa heistä ei luultavasti saisi tolkkua ehdokaslistojen nimistä: minkälaisia aatteita edustavat esimerkiksi Viinipuu, Elävä kirkko tai Sanasta elämään?

– No niinpä. Ei ole mikään muuttunut. Nämä nimet eivät kerro mitään ihmiselle, joka ei ole sisäpiirissä, parahtaa tuskastunut ääni puhelimessa.

Hyvät naiset ja herrat, saammeko esitellä Kirkko ja kaupungin kirkkopoliittisen analyytikon, kirkolliskokousveteraanin ja eläköityneen konkaritoimittajan Sirkku Nyströmin! Hän on luvannut kertoa, mitä ehdokaslistojen mystisten nimien takana löytyy.

Tulkaa kaikki -liike syntyi siksi, että kirkko tarvitsi ystävällisempää ilmettä ja avoimuutta, ja niitä se tarvitsee yhä.
– Kirsi Hiilamo

Nyström on itse istunut kirkolliskokouksessa kolme kautta, vuodet 1996–2008. Hän on ollut myös jäsenenä Helsingin hiippakuntavaltuustossa ja tuomiokapitulissa, kotiseurakuntansa seurakuntaneuvostossa, Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa ja niin päin pois.

– Tämä kuulostaa pröystäilyltä, mutta minulla on melkein täysi värisuora kirkon luottamustehtäviä, Nyström sanoo.

Peli on siis Nyströmille tuttu.

Kuten kukaan vanha poliitikko, Nyströmkään ei ole puolueeton. Hänellä on kaapissaan ainakin Tulkaa kaikki -liikkeen ja Viinipuun pelipaidat.

Katsotaanpa, mitä joukkueita kentällä tällä kertaa pelaa.

Seksuaalivähemmistöjen asiaa ajava lista, joka ei halua olla yhden asian lista

Helsingin hiippakunnan papeilla on kolme listaa: Tulkaa kaikki, Kaikkien kirkko 2020 – Rohkeasti yhdessä ja Viinipuu.

Tulkaa kaikki on uudistusmielinen lista, joka keskittyy listoista selvimmin seksuaalivähemmistöjen asiaan. Liike kertoo ensimmäiseksi tavoitteekseen pyrkiä takaamaan samaa sukupuolta oleville pareille mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen. Listan asiamiehen, perheneuvoja Kirsi Hiilamon mukaan avioliittokysymys on käytännössä jo ratkaistu.

– Enää tarvitaan omantunnonvapautta kunnioittava ratkaisu, Hiilamo sanoo.

Toisaalta Hiilamo pelkää, että Tulkaa kaikki näyttää yhden asian liikkeeltä. Niin ei hänen mukaansa ole.

– Tulkaa kaikki -liike syntyi siksi, että kirkko tarvitsi ystävällisempää ilmettä ja avoimuutta, ja niitä se tarvitsee yhä. Syrjimättömyyskysymysten lisäksi painotamme esimerkiksi avointa päätöksentekoa, myös rekrytoinneissa.

Etenkin pääkaupunkiseudun kirkolliskokousvaaleissa painaa paljon, että ihminen on julkisuudesta tunnettu. Täällä ei pärjää edes seurakuntavaaleissa ihminen, joka on vain seurakunta-aktiivi.
– Sirkku Nyström

Tulkaa kaikki -liikkeen Helsingin pappislistalla ovat muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen äänenkannattajana tunnettu oppilaitospappi Laura ”Late” Mäntylä, Paavalin seurakunnan kirkkoherra, tv-julkkis Kari Kanala ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä, joka on hiippakunnan arvoasteikossa piispa Teemu Laajasalosta seuraava.

Sirkku Nyströmin mukaan Tulkaa kaikki -listalle on etu, että ehdolla on paljon kirkollisia julkkiksia.

– Etenkin pääkaupunkiseudun kirkolliskokousvaaleissa painaa paljon, että ihminen on julkisuudesta tunnettu. Täällä ei pärjää edes seurakuntavaaleissa ihminen, joka on vain seurakunta-aktiivi, Nyström sanoo.

– Kirkolliskokoukseen ei ole ainakaan pääkaupunkiseudulta päässyt enää vuosiin, jos ei ole valtakunnallisesti tunnettu. Konservatiiveilla on kuitenkin omat keinonsa varmistaa tärkeiden ihmisten läpimeno.

Se toinen liberaali lista – onko näillä mitään eroa?

Sirkku Nyström ihmettelee, mikä erottaa Tulkaa kaikki -listan toisesta uudistusmielisestä listasta, Viinipuusta. Eron löytäminen on vaikeaa.

Kuten Tulkaa kaikki, Viinipuukin kannattaa kirkollisen vihkimisen mahdollistamista samaa sukupuolta oleville kihlapareille. Viinipuun fokus ei kuitenkaan ole samalla tavalla seksuaalivähemmistöissä. Viinipuun vaaliteesit kuulostavat paikoin sosiaaliselta vallankumousohjelmalta: ”Haluamme purkaa epäkristillisiä valtahierarkioita ja tehdä parannusta rahan, imagon ja kabinettien vallasta.”

Toisaalta Viinipuu tuntuu olevan vahvasti hengellinen liike. Sen nettisivuilla törmää sellaisiin termeihin kuin Taizé, hiljaisuuden liike ja kristillinen mystiikka.

Joku varmaan suuttuu yksinkertaistuksesta, mutta yksinkertaistetaan silti: Olisiko niin, että Tulkaa kaikki keskittyy enemmän vähemmistöjen oikeuksien ajamiseen (ja siinä ohella esimerkiksi sateenkaarimessuihin), kun Viinipuu taas keskittyy enemmän juurevaan kristilliseen hengellisyyteen (ja siinä ohella sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen)?

Meille kirkko on vastakulttuurinen toisen maailman ääni, jonka voima nousee rukouksesta, Sanasta ja sakramenteista.
– Marjaaja Toiviainen

Sirkku Nyströmin mielestä arvio kuulostaa uskottavalta.

Istuva kirkolliskokousedustaja, pappi ja aktivisti Marjaana Toiviainen kuvailee Viinipuuta ”kirkkoon syvästi sitoutuneeksi ja rohkeasti maailmaa muuttavaksi hengelliseksi yhteisöksi”.

– Meille kirkko on vastakulttuurinen toisen maailman ääni, jonka voima nousee rukouksesta, Sanasta ja sakramenteista, Toiviainen sanoo.

Toiviaisen lisäksi Viinipuun Helsingin pappislistalla ovat muun muassa Kirkon akateemiset -yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Junni ja Korson kirkkoherra Tuomas Antola.

Konservatiivilista, joka ei halua olla konservatiivilista

Konservatiivisemmat helsinkiläispapit valinnevat ehdokkaansa Kaikkien kirkko 2020 – Rohkeasti yhdessä -listalta. Sirkku Nyströmin mukaan Kaikkien kirkko on selvästi konservatiivipappien, karismaatikkojen ja herätyskristittyjen lista.

– Jäljille pääsee tiettyjen ihmisten kautta: että jahas, kun tuo on tuolla, varmaan nämä muutkin ovat samanmielisiä. Päättely on tietyst vähän hävytön, mutta niin se usein menee.

Listalla ovat muun muassa Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi, Agricolaliikeen pappi Henrik Wikström ja Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä.

Antturi ja Wikström ovat kantaaottavia ja analyyttisia helsinkiläiskonservatiiveja. Mäkelä taas on tunnetaan seurakuntansa karismaattisista Kuninkaan illoista. Hän herätti Helsingin kirkkokuplassa pienen kohun alkuvuodesta julkaistessaan Facebookissa tulisen herätysviestin, joka alkoi näin: ”Elämäsi tärkein kysymys on: uskotko Jeesukseen vai et? – – Jos et ole varma siitä, uskotko Jeesukseen, et voi olla myöskään varma siitä, pääsetkö taivaaseen.”

Listan asiamies Kalle Kuusniemi ei pidä Kaikkien kirkko -listaa konservatiivisena vaan maltillisena.

He ovat aina osanneet keskittää ääniään tietyille ihmisille, joiden he uskovat äänestävän niin sanotusti oikein.
– Sirkku Nyström

– Kaikkien kirkko -lista kutsuu kaikkia, jotka haluavat toimia sen puolesta, että kirkko pysyy ajanmukaisena ja yhdessä. Ehdokkaamme edustavat monenlaisia kantoja, ja heidän tavoitteenaan on kirkon eteenpäin vieminen, avoin keskustelu ja yhteys, Kuusiniemi sanoo.

Kuusniemen mukaan listan ehdokkaille tärkeitä kysymyksiä ovat jumalanpalvelusten elvyttäminen, kirkon työntekijöiden ja seurakuntalaisten välisen kynnyksen madalaminen ja toiminta sen puolesta, että uudetkin sukupolvet löytäisivät Kristuksen.

Kaikkien kirkko -listan ehdokkailla ei ole yhteistä kantaa avioliittokysymykseen. Kuusniemi sanoo, että listan ehdokkaat sitoutuvat kunnioittavaan keskusteluun.

– Jokainen listalla oleva etsii avioliittokysymyksessä ratkaisua, joka pitää kirkon koossa, hän sanoo.

Konservatiivit pelaavat nappulansa tarkasti

Sirkku Nyström huomioi, että valtakunnallisesti listoilla on yllättävän paljon eläkeläisiä. Heitä menee usein myös läpi.

– Erityisesti herätyskristittyjen listoita menee läpi vanhempaa porukkaa, Nyström sanoo.

Nyströmin mukaan konservatiiviset herätyskristityt ovat taitavia taktikoimaan.

– He ovat aina osanneet keskittää ääniään tietyille ihmisille, joiden he uskovat äänestävän niin sanotusti oikein, hän sanoo.

Nyströmin mukaan konservatiivit kautta Suomen laskevat tarkkaan, että kirkolliskokouksen edustajiin saadaan vähintään neljäsosa luotettavaa porukkaa.

– Se on määrä, joka tarvitaan torppaamaan kaikki heille epämieluisat ehdotukset.

Esimerkiksi kirkon avioliittokannan muuttamiseen tarvitaan kolmen neljäsosan määräenemmistö.

Maallikoilla on enemmän valinnanvaraa kuin papeilla

Helsingin maallikoilla on valittavanaan neljä listaa: Elävä kirkko, Sanasta elämään, Tulkaa kaikki ja Viinipuu.

Maallikoiden Tulkaa kaikki -listan asiamies Rebekka Nikula toivoo, että tulevalla kaudella kirkolliskokous päättää mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen. Tärkeää on myös keventää kirkon hallintoa ja taistella ilmastonmuutosta vastaan.

– Myös pappisnaisten syrjintä on torjuttava, Nikula sanoo.

Sirkku Nyström on työskennellyt muun muassa toimittajana Kauppalehdessä ja päätoimittajana Sana-lehdessä. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri. Kuva: Esko Jämsä

Sirkku Nyström on työskennellyt muun muassa toimittajana Kauppalehdessä ja päätoimittajana Sana-lehdessä. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri. Kuva: Esko Jämsä

Tulkaa kaikki -liikkeen maallikkolistalla ovat esimerkiksi Nuori kirkko ry:n viestintäjohtaja Katri Korolainen, historiantutkija Ville Jalovaara ja partiojohtaja Viivi Ali-Löytty.

Partio- ja opiskelija-aktiiveilla on Sirkku Nyströmin mukaan hyvät mahdollisuudet päästä läpi. Heillä on verkostoja ja heidät tunnetaan.

Viinipuun maallikkolistan asiamies Tuuli Malve sanoo Kirkko ja kaupungille, että pappis- ja maallikkolistoilla ei ole erillistä agendaa, eivätkä maallikot siksi halua kommentoida erikseen. Listalla ovat ehdolla muun muassa kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring, oikeustieteilija Tiina Paloniitty ja Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Lista, joka näyttäisi olevan maltillisten tavisten lista

Elävä kirkko on maallikkolista, joka näyttää roikkuvan jossain kirkollisen keskustan tuntumassa.

– Listamme on maltillinen tavallisten seurakuntalaisten ääni. Emme edusta mitään ääripäitä. Toivomme kirkolta rohkeaa yhteiskunnallista otetta ja vastuunkantoa, sanoo listan asiamies Timo Huotinen.

Huotisen mukaan kirkon kohtalonkysymys on löytää ratkaisu siihen, miten erilaiset ihmiset kykenisivät palvelemaan samassa kirkossa erilaisista näkemyksistä huolimatta. Elävä kirkko -listalla ei ole yhteistä kantaa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen avioliittoon.

Sirkku Nyström kutsuu Elävä kirkko -listaa vakaaksi seurakuntaväeksi.

– Tämä on sitä porukkaa, joka ei mene minkään ääripään leiriin. Minusta nämä eivät ainakaan näytä miltään tiukkapipoilta.

Listalla ovat muun muassa entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, gospelmuusikko Jukka Leppilampi ja eläköitynyt oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

Kivikovien konservatiivien lista pitää kiinni Raamatusta ja avioliitto-opista

Sanasta elämään on selvä konservatiivilista. Liikkeen ykkösteema on pitää Raamattu opetuksen ja toiminnan perustana. Kakkosteema on vaalia miehen ja naisen välistä avioliittoa. Kolmosteema on evankeliointi ja nelosteema heikossa asemassa olevista huolehtiminen. Vaaliohjelmassa toistuvat samat asiat.

– Evankeliumi Kristuksesta on elämän suurin aarre ja kuuluu siksi kaiken kirkon toiminnan ja päätöksenteon keskukseen, sanoo listan asiamies Ilkka Seppälä.

Sanasta elämään -listan ehdokkaat toivovat, että tuleva kirkolliskokous keventää kirkon hallintoa, koska kirkon rahat vähenevät. Kirkolliskokouksen tulisi myös antaa seurakunnille eväitä kasteiden määrän lisäämiseen.

Nyström tietää, että monet tiukkojen herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien piireissä kasvaneet kristityt painivat lapsuutensa perinnön kanssa pitkälle aikuisuuteen.
– Sirkku Nyström

– Helsingin hiippakunnassa erityisenä haasteena on nopeasti kasvavan maahanmuuttajaväestön tavoittaminen seurakunnan yhteyteen, Seppälä sanoo.

Listan ehdokkaat haluavat pitää kirkollisen avioliiton vain miehen ja naisen välisenä.

Sanasta elämään -listalla ovat esimerkiksi Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) teologi Soili Haverinen, konservatiivisten järjestöjen julkaiseman Perusta-lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi ja lääkäri-kirjailija-kreationisti Pekka Reinikainen.

Konservatiiveilla on taipumusta joko–tai-ajatteluun, kun taas humanismi ja pappeus löystävät pipoa

Sirkku Nyström on pannut merkille, että konservatiivien riveissä on paljon lääkäreitä, tieteilijöitä ja insinöörejä. Nyström arvelee, että näille ihmisille on jo koulutuksen perusteella luontevaa ajatella korostetun loogisesti.

– Monilla luonnontieteellinen koulutus johtaa joko–tai-ajatteluun muuallakin. Että jos Raamatussa nyt sanotaan näin, näin se sitten on niin. Erilaisuuksien rinnakkainen sietäminen, paradoksien hyväksyminen, on enemmän humanistien taito, Nyström sanoo.

Nyström tietää, että monet tiukkojen herätysliikkeiden ja vapaiden suuntien piireissä kasvaneet kristityt painivat lapsuutensa perinnön kanssa pitkälle aikuisuuteen. Onko se, mitä uskoin nuorena, yhä oikein?

Nyströmistä näyttää siltä, että maallikot jäävät helpommin kiinni nuorena opittuun. Papit sen sijaan joutuvat katsomaan asioita laajemmasta näkökulmasta.

Helsingissäkään papeilla ei ole samanlaista tiukkaa konservatiivilistaa kuin maallikoiden Sanasta elämään.

– Teologian opiskelu pakottaa miettimään asioita uudestaan. Monet papit joutuvat käymään läpi aikamoisen uskonnollisen myllerryksen, ja se tekee ihmisestä joustavamman.

Tästä jutusta voit lukea, ketkä istuvat kirkolliskokousedustajat pyrkivät jatkokaudelle.
Tästä jutusta voit lukea, millaiset vaaliporukat Espoossa kisaavat.

Oikaisu 22.11.2019 kello 10.41: Jutussa luki aiemmin: "Viinipuu-listan maallikot kuittaavat Kirkko ja kaupungille, että pappislistan Marjaana Toiviainen saa puhua myös heidän suullaan." Kohta on muutettu muotoon: "Viinipuun maallikkolistan asiamies Tuuli Malve sanoo Kirkko ja kaupungille, että pappis- ja maallikkolistoilla ei ole erillistä agendaa, eivätkä maallikot siksi halua kommentoida erikseen."

Kirkolliskokousvaalit – siis mitkä?

Kirkolliskokous on Suomen luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää esimerkiksi kirkon opista ja hallinnon ja talouden isoista linjoista. Kirkolliskokous myös ehdottaa eduskunnalle kirkkolain muutokset.

Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa. Heistä 96 valitaan kirkolliskokousvaaleissa, ja heistä 32 on pappeja ja 64 maallikkoja. Muihin edustajiin kuuluvat muun muassa piispat. Kirkolliskokouksen kausi on neljä vuotta.

Vaalit järjestetään hiippakunnittain. Helsingin hiippakuntaan kuuluvat pääkaupungin lisäksi Vantaa ja osa Itä-Uudenmaan seurakunnista.

Pappis- ja maallikkoehdokkailla on kirkolliskokousvaaleissa omat listansa. Papit äänestävät pappeja ja maallikot äänestävät maallikoita.

Helsingin hiippakunnasta valitaan 12 edustajaa, joista kahdeksan on maallikkoja ja neljä pappeja.

Kaikki kirkon jäsenet eivät pääse äänestämään kirkon ylimmän päättävän elimen edustajia.

Maallikkoehdokkaita saavat äänestää kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet – siis seurakuntien luottamushenkilöt. Kirkon rivijäsenet ovat äänestäneet kyseiset luottamushenkilöt seurakuntavaaleissa.

Pappisehdokkaita saavat äänestää kunkin hiippakunnan papit.

Kirkolliskokouksen kausi kestää neljä vuotta.

Kirkolliskokousvaalien yhteydessä järjestetään myös hiippakuntavaltuustojen vaalit. Hiippakuntavaltuustoilla on vain vähän päätösvaltaa.

Kussakin hiippakunnassa on oma valtuustonsa, jossa on 14 maallikko- ja seitsemän pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto muun muassa hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Hiippakuntavaltuusto voi myös tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.