Muun muassa Martin Luther Kingin ja Mahatma Gandhin kansalaisaktivismia motivoi uskonnollinen vakaumus.
Moni ihmisoikeustaistelija on ammentanut uskonnosta – miksi kansalaistottelemattomuuden perusteleminen uskonnolla häiritsee nykyihmisiä, Jaana Hallamaa?
Kansalaistottelemattomuuteen sisältyy aina ongelmia. On kuitenkin tärkeää, että se on mahdollista. ”Muuten voimme yhteisönä tulla sokeaksi”, sosiaalietiikan professori sanoo.
Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti tiistaina estää Finnairin lentokoneen nousemisen ilmaan. Koneessa oli poliisien vartioima mies, ja Pennanen uskoi, että kyseessä oli pakkopalautettava turvapaikanhakija.
Pennanen ei suostunut istumaan paikalleen, ja poliisi poisti hänet koneesta. Pennasta vastaan on aloitettu rikostutkinta liikenteen häirinnästä.
Pennanen kuvasi tapahtuman kännykällään ja jakoi videon sosiaalisessa mediassa. Pian somessa käytiin kiivasta keskustelua kansalaistottelemattomuudesta.
– Kansalaistottelemattomuus on tietoista lain rikkomista ja tietoinen teko vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä vastaan, sanoo sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.
– Lakeja säädettäessä ei mitenkään voida ottaa huomioon kaikkia seikkoja. Kansalaistottelemattomuuden avulla voidaan suunnata yhteisön huomio merkittävään rakenteelliseen epäkohtaan.
Pennanen pyrki kiinnittämään ihmisten huomion turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksiin. Hän onnistui siinä.
– Kansalaistottelemattomuuden pitäisi olla viimeinen keino. Demokraattisissa yhteiskunnissa on monia tapoja hoitaa asioita, Hallamaa sanoo.
Jeesuksen suhde kansalaistottelemattomuuteen oli kaksijakoinen
Monien kuuluisien ihmisoikeustaistelijoiden kansalaistottelemattomuus on kummunnut uskonnollisesta vakaumuksesta. Rotuerottelua vastaan taistellut Martin Luther King oli baptistipastori, joka ammensi kamppailuunsa voimaa Jeesuksen opetuksista ja esimerkistä. Mahatma Gandhin väkivallattoman vastarinnan ajatukset nousivat hindulaisesta ahimsa- eli väkivallattomuusaatteesta. Saksalainen luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer osallistui Hilterin vastaiseen salaliittoon.
Suomessa pappi Marjaana Toiviainen tuomittiin keväällä sakkoihin, koska hän vastusti turvapaikanhakijoiden pakkopalautusta Helsinki-Vantaan lentokentällä eikä totellut poliisin käskyjä.
Jeesus ei hyväksynyt säännöstä, jonka mukaan Jumalaa pitäisi kunnioittaa tavalla, joka jättää ihmiset nälkäisiksi.
– Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa
Jaana Hallamaan mukaan Jeesuksen suhde kansalaistottelemattomuuteen on kaksijakoinen. Yhtäältä Jeesus käski antaa keisarille sen, mikä kuuluu keisarille. Toisaalta hän sanoi, että ihmisen tulisi totella ennemmin Jumalaa kuin ihmistä.
– Kaikkien uskontojen, jotka suhtautuvat myönteisesti yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja maallisen yhteiskunnan rakentamiseen, täytyy suhtautua myönteisesti lakeihin. Lait ovat väline, joilla yhteiskuntaa hallitaan, Hallamaa sanoo.
– Mutta lakia kohtaan on oltava kriittinen, koska kaikki inhimillinen on vajavaista.
Juutalaisten lakien mukaan sapattina ei saanut tehdä työtä, mutta Jeesus ja hänen opetuslapsensa kulkivat pellolla ja keräsivät tähkäpäitä. Se on Hallamaan mielestä yksi esimerkki Jeesuksen toiminnasta, jota voidaan pitää kansalaistottelemattomuutena.
– Jeesus ei hyväksynyt säännöstä, jonka mukaan Jumalaa pitäisi kunnioittaa tavalla, joka jättää ihmiset nälkäisiksi. Jeesuksen mielestä sellainen oli kohtuutonta, Hallamaa selittää.
– Lain tehtävä ei ole luoda sääntöjä, joilla osoitetaan abstraktia kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Lain tehtävä on turvata yhteisön hyvinvointi ja osoittaa lähimmäisenrakkautta.
Saako kansalaistottelemattomuutta perustella uskonnolla?
Kysymys uskonnosta nousi esiin myös Aino Pennasen tapauksessa. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kirjoitti twiitin, jossa hän kannusti Pennasen toimintaa.
Rohkea @AinoPennanen yritti estää ihmisen pakkopalautuksen.
— Touko Aalto (@ToukoAalto) 31. heinäkuuta 2018
Huutavien ihmisoikeusongelmien esiin nostaminen ei voi olla kiinni vain yksittäisten ihmisten kansalaisrohkeudesta.
Virallisen Suomen on herättävä. @KaiMykkanen https://t.co/rF6tATxfcg #stopdeportations
Pian sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää Aallon vuonna 2013 Uuteen Suomeen kirjoittama blogikirjoitus, jossa hän kritisoi jyrkin sanoin silloista sisäministeriä Päivi Räsästä. Räsänen oli pohtinut julkisessa puheessaan Kansanlähetyspäivillä, mitä tehdä, jos Suomen laki ja Raamatun sana ovat ristiriidassa. Räsänen totesi, että Raamatun mukaan ihmisen tulee totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä.
”Tuntuu käsittämättömältä väitellä 2000-luvun Suomessa ’poliisiministerin’ kanssa siitä, tuleeko Suomessa noudattaa lakia vai ei”, Aalto kirjoitti blogissaan. ”On pelottava ajatus, että ihmiset irtoavat kaikkia sitovasta ja velvoittavasta lainsäädännöstä uskonnon, kulttuuritaustan tai vaikkapa poliittisen mielipiteen vuoksi. Vielä pelottavampaa on, että ministeri kannustaa tähän. Lainsäädäntö on yhteiskuntasopimus, jolla ihmiset siirtyvät kaikkien sodasta kaikkia vastaan tilaan, jossa enemmistön hyväksymät lait tuovat turvaa mielivaltaa vastaan.”
Nyt moni syytti Aaltoa kaksinaismoralismista. Toiset huomauttivat, että Räsäsen ja Pennasen tapaukset eivät ole identtiset. Räsästä kritisoitiin erityisesti siitä, että hän nosti Raamatun Suomen lain yläpuolelle.
Voidaan sanoa, että kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu elämän kunnioittaminen. Mutta on eri asia puuttua johonkin yksittäiseen poliittiseen asiaan, koska uskonto sanoo niin.
– Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa
Jaana Hallamaa, onko kansalaistottelemattomuuden perusteleminen uskonnolla ongelmallista?
– Nykyään ajatellaan, että julkisessa keskustelussa pitäisi käyttää argumentteja, jotka ovat ymmärrettäviä kaikille. Argumentit, joissa sanotaan, että tämä on Jumalan tahto, ovat yhdentekeviä monille. Heille Jumalan tahtoon vetoaminen on tyhjää tottelevaisuusmoraalia.
Hallamaa muistuttaa, että luterilaisen ajattelun mukaan laki- ja moraalikysymykset ovat ennen kaikkea maallisia kysymyksiä. Etiikka on ”syntisen maailman hommaa”, ja sen ytimenä on lähimmäisenrakkaus, ei ”Jumalan tahto -otsikon alla olevien sääntöjen noudattaminen”.
– Voidaan sanoa, että kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu elämän kunnioittaminen. Mutta on eri asia puuttua johonkin yksittäiseen poliittiseen asiaan, koska uskonto sanoo niin, Hallamaa sanoo.
Touko Aalto totesi 1.8. Helsingin Sanomille ajattelevansa nykyään, että kansalaistottelemattomuuteen pätevät kaikille ihmisille samat säännöt. ”Ensin pyritään tekemään kaikki lainsäädännön puitteissa, ja sitten, jos omalla nimellään ja kasvoillaan, väkivallattomasti ja rauhanomaisesti kokee, että vakaumus on niin suuri, voi oman vakaumuksen mukaan toimia.”
Kansalaistottelemattomuus on ongelmallista, mutta tarpeellista
Jaana Hallamaan mukaan kenestäkään ei tule ihmistä, ellei yhteisö ota häntä vastaan. Myös ihmisyytemme säilyminen riippuu jatkuvasti siitä, että yhteisö hyväksyy meidät.
Siksi kansalaistottelemattomuuteen ryhtyvä ihminen ottaa aina riskin.
– Kansalaistottelemattomuuteen sisältyy aina ongelma, että yksilö nousee sanomaan, että yhdessä tehdyt päätökset ovat vääriä. On kuitenkin tärkeää, että se on mahdollista. Muuten voimme yhteisönä tulla sokeaksi.
Kriittiset äänet ovat Hallamaan mukaan vääjäämättä häiritseviä.
– Nyt keskustellaan siitä, että Pennanen pilasi muiden matkan, viivästytti konetta ja muuta vastaavaa. Totta kai! Kansalaistottelemattomuudella on aina hintansa. Keskustelussa pitäisi kuitenkin päästä sen yli, että kansalaistottelemattomuus on ärsyttävää. Pitäisi kysyä, mikä teon pointti on.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Puhuiko Jeesus hyvän elämän aineksista, poliittisesta vastarinnasta vai valaistumisesta? Näin zenpappi ja kaksi luterilaista pappia lukevat vuorisaarnaa
HengellisyysVuorisaarna on zenpappi Mitra Virtaperkolle, pappi ja kirjailija Kai Sadinmaalle ja kasvatustyön pappi Tarja Korpelalle tärkeä teksti. Kirkko ja kaupunki kysyi kaikilta kolmelta, mistä siinä on kyse.
