Näkövamma ja vanhuus ovat naiselle vaarallinen yhdistelmä – masennus ja itsemurha uhkana

Näkövamma ja vanhuus ovat naiselle vaarallinen yhdistelmä – masennus ja itsemurha uhkana

Digiaika on omiaan korostamaan syrjäytymisen ja osattomuuden tunnetta.

Vanhuksen näkövamma saattaa johtaa pahimmassa tapauksessa masennukseen, syrjäytymiseen tai jopa itsemurhaan. Asia käy ilmi maanantaina julkistetusta diakoniatyöntekijä, psykoterapeutti Tarja Huttusen tutkimuksesta. Huttunen haastatteli laadullista tutkimustaan varten seitsemää näkövammaista, yli 80-vuotiasta naista. Haastatellut eivät ole syntymäsokeita, vaan myöhemmin näkövammautuneita. Näkövammaisten keskuudessa suurimmassa itsemurhavaarassa ovat nimenomaan yli 80-vuotiaat naiset ja työikäiset miehet.

– Täytyy ymmärtää, että näkövamma on riski masennukselle. On tärkeää selvittää paitsi kuormittavia, myös kannattelevia tekijöitä, eli mitkä ovat niitä hyviä punnuksia, joka tasapainottavat vaakaa. Elleivät vaakakupit ole tasapainossa, niin silloin kuppi menee nurin, Huttunen sanoo.

Kuormittavia tekijöitä löysin seitsemän, joista neljä on näkövamman aiheuttamia, ja kolme kuvaa ylipäätään ikääntyneen henkilön kuormittavia tekijöistä. Näkövammaan liittyviä kuormittavia tekijöitä ovat muutoskriisi, tiedon ja avun saanti, syrjäytyminen ja osattomuuden kokemus. Ylipäätään vanhenemiseen liittyviä kuormitustekijöitä ovat fyysisen toimintakyvyn Heikkeneminen, yksinäisyys ja traumaattiset muistot.

Parhaiten selviytyvät ne, jotka saavat apua läheisiltään, erityisesti lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan.

– Itseäni järkytti eniten haastateltavien kokemus alempiarvoisuudesta. Miksi hän kokee häpeää ja huonommuutta? Monet mainitsivat tällaisen kokemuksen aiheuttajiksi esimerkiksi vastaantulijoiden piittaamattomuuden sekä nuorten ja vanhusten maailmoiden eriytyminen, Huttunen sanoo.

Myös yhteiskunnan digitalisoituminen asettaa haasteita, koska henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus on nykyään vähäistä. Parhaiten selviytyvät ne, jotka saavat apua läheisiltään, erityisesti lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan.

Työikäiset miehetkin vaarassa

 

Asia on merkittävä myös sikäli, että ikääntyneen väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa rajusti. Tämän lisäksi näkö on yksi voimakkaimmin vanhuksen toimintakykyyn vaikuttava tekijä. Tällä hetkellä Suomessa on lähes 150 000 yli 85-vuotiasta, ja vuonna 2060 heitä on jo noin 400 000. Lisäksi ikääntyneiden yleisimpään silmäsairauteen, kuivaan silmänpohjanrappeumaan, ei toistaiseksi ole tehokasta hoitoa.

Naisten suhteellinen osuus näkövammaisista kasvaa siirryttäessä vanhempiin ikäluokkiin. 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä näkövammaisten naisten lukumäärä on yli kolminkertainen miesten lukumäärään verrattuna.

Tarja Huttunen sai inspiraation tutkimukseensa kuunneltuaan Näkövammaisten liiton tutkimuspäällikkö Matti Ojamon luennon 2016. Ojamo esitelmöi tuolloin näkövammaisten itsemurhista.

Näkövammaisten itsemurhia on tutkittu rekisteritutkimuksella, jossa analysoitiin 30 vuoden ajalta (1982–2011) näkövammarekisteriin ilmoitettujen kuolleiden henkilöiden kuolinsyitä Koko tutkimusaikana näkövammaisten itsemurhakuolemia oli yhteensä 91, joista 69 (75,8 prosenttia) oli miesten tekemiä ja 22 (24,2 prosenttia) naisten tekemiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että sokeilla henkilöillä itsemurhat sijoittuvat 40–64-vuotiaisiin, kun taas heikkonäköisten itsemurhakuolemat sijoittuvat yli 65-vuotiaisiin. Nämä luvut ovat yhteneväisiä näkövammojen ikäryhmävertailun kanssa, sillä sokeus on yleisintä työikäisten ikäluokissa, kun taas heikkonäköisyys on yleisintä korkeissa ikäluokissa

Koko Suomen tasolla miesten itsetuhokäyttäytyminen on yleisempää kuin naisten ja sama ilmeni myös näkövammaisten itsemurhatutkimuksessa. Sokeilla 40–49-vuotiailla miehillä itsemurhakuolleisuus oli suurinta ja tämä määrä oli tutkimuksen mukaan tilastollisesti merkittävä.

Samoin havaittiin, että sokeiden 40–49-vuotiaiden miesten ja heikkonäköisten 80–89-vuotiaiden naisten itsemurhavaara on erityisen suuri.


Lähteet: Huttunen, T: Näkö menee, mitä jää? Tutkimus vanhusten näkövammaisuuden vaikutuksista 2019 ja Ojamo, M. : Näkövammaisten itsemurhat. Luentotallenne, 2016.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi