null Vantaan Nissbackan kartanon alue on kärsinyt toistuvasta ilkivallasta – seurakunnan työntekijät lähtivät pihatöihin auttamaan

Veistospuistossa ja vanhassa viljamakasiinissa on esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen teoksia.

Veistospuistossa ja vanhassa viljamakasiinissa on esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen teoksia.

Ajankohtaista Ajankohtaista

Vantaan Nissbackan kartanon alue on kärsinyt toistuvasta ilkivallasta – seurakunnan työntekijät lähtivät pihatöihin auttamaan

Laila Pullisen kotimuseo Nissbackassa on tänä kesänä ensimmäistä kertaa avoinna kaikille vierailijoille. Veistospuisto ja näyttelyt avautuvat 3. kesäkuuta.

Ilkivallantekijät ovat olleet Vantaan Sotungissa sijaitsevassa Laila Pullisen veistospuistossa jokavuotisia vieraita. Museonjohtaja ja Pullisen poika Jean Ramsay kertoo, että ulkona sijaitsevia veistoksia on kaadettu ja rakennusten ikkunoita rikottu tämän tästä.

Huhtikuussa paloi kartanoalueella sijainnut 1890-luvulla rakennettu saunarakennus. Poliisin tutkimukset ovat vielä kesken, mutta palokoira löysi saunan jäänteistä kaksi syttymispistettä. Ramsayn mukaan palo haiskahtaa tahallaan sytytetyltä.

– Saunaa ei saa takaisin. Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut, mitä siinä menetettiin. Se oli väensauna ja tällä alueella viimeinen noin vanha arkirakennus. Olisi tärkeää, että jälkipolville säästyisi muitakin kuin herrasväen rakennuksia.

Vastoinkäymiset eivät ole siihen loppuneet. Viime viikolla Ramsay ja hänen puolisonsa Petra Piitulainen-Ramsay saivat alueelta kiinni kaksi pihavarastoon murtautunutta varasta, joiden saalis oli tosin jäänyt grillihiiliin ja lämpöpuhaltimeen.

– Että aika värikästä touhua täällä.

Varkaat olivat keski-ikäisiä ja liikkuivat autolla. Ramsayn mukaan useimmiten alueella häiriköivät pikkupojat.

– Kun juttelimme poliisin kanssa tästä, he sanoivat, että lapset ja nuoret eivät ole ainoita, jotka oireilevat koronan vuoksi. Jos ihmisellä on ennestään vähänkin ongelmia, koronatilanne pahentaa niitä, ja seuraukset näkyvät. Ehkä se on yksi selitys.

Hakunilan kirkkoherra tarjosi työntekijöitä avuksi

Ramsayt ovat kevään aikana muuttaneet asumaan Nissbackaan. Jean Ramsayn mukaan he kuvittelivat, että tilanne rauhoittuu ja ilkivalta loppuu, jos alueella asutaan. Niin ei vielä ole tapahtunut. Nyt alueelle on hankittu valvontakamerat.

Alkuvuosi olisi ollut pariskunnalle raskasta aikaa ilman ilkivaltaakin, sillä hoidettavana on ollut sekä muutto että pihatyöt ja kesän näyttelyiden valmistelu.

– Just mietittiin, että meillä ei ole ollut koko vuonna yhtään vapaapäivää. Voimat alkavat olla aika vähissä.

Siinä tilanteessa Hakunilan seurakunnan kirkkoherran Hans Tuomisen puhelu ilahdutti.

– Hän soitti ja kysyi, miten me pärjäämme ja voisiko seurakunta jotenkin auttaa. Se oli todellinen taivaan lahja, Ramsay sanoo.

Kolmena päivänä viime viikolla joukko Hakunilan seurakunnan työntekijöitä teki Nissbackassa risusavottaa, haravointia ja muita pihatöitä. Kesäkahvilakin siivottiin.

– Seurakunnan toiminta vahvistaa käsitystäni siitä, että kirkko taitaa olla kovenevien arvojen yhteiskunnassamme viimeisiä instituutioita, joka todella välittää ihmisestä ja tämän hyvinvoinnista. Tuonkaltaisen avun merkitys on mittaamaton. Se auttaa jaksamaan vaikeassa tilanteessa.

Nyt alue on siinä kunnossa, että se voidaan 3. kesäkuuta avata yleisölle. Aukioloaikoja on laajennettu neljään päivään viikossa, ja Laila Pullisen taiteilijakoti on nyt ensimmäistä kertaa avoinna kaikille vierailijoille. Ateljee-galleriassa on tänä kesänä valokuvaaja Perttu Saksan näyttely Valkoinen kaari, joka tutkii Laila Pullisen työkaluja, muotteja ja keskeneräisiksi jääneitä teoksia.

Laila Pullisen kotimuseo sijaitsee entisessä pehtoorintalossa.

Laila Pullisen kotimuseo sijaitsee entisessä pehtoorintalossa.

Yhteistyöllä halutaan tehdä Hakunilasta turvallisempi

Hakunilan seurakunnan kirkkoherran Hans Tuomisen mukaan on tärkeää, että seurakunta on kriisitilanteissa alueen asukkaiden henkisenä ja hengellisenä tukena – ja tarvittaessa ihan konkreettisenakin apuna.

Normaalioloissa Nissbackaan olisi löytynyt talkoolaisia seurakunnan vapaaehtoisista, mutta koronan vuoksi heitä ei voitu pyytää avuksi. Niinpä toimeen tarttuivat seurakunnan työntekijät.

Tuominen ei usko, että Hakunilan alueella olisi sen enempää ilkivaltaa tai levottomuuksia kuin muuallakaan. Hakunilan vahvuus on se, että alueen järjestöt, koulut, päiväkodit ja kaupungin eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä seurakunnan kanssa. Tieto kulkee, ja ongelmiin on matala kynnys puuttua.

– Kaikki me haluamme tehdä elämää paremmaksi ja turvallisemmaksi täällä, ja yhteistyö on siihen avain.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.