Nostaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus äänestysprosenttia? – Arvoliberaalit voittivat lisää paikkoja Helsingissä
Yhteisen kirkkovaltuuston 91 jäsenestä yli puolet on uusia. Alle 30-vuotiaita on kuusi. Enemmistö uusista kirkkovaltuutetuista on naisia, 63,7 prosenttia.
Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi yhteiseen kirkkovaltuustoon vuosiksi 2023–2026 valittujen keski-ikä on alustavien tietojen mukaan 47 vuotta. Reilusti yli puolet on uusia eli 53 valtuutettua. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain kuusi alle 30-vuotiasta. Naisia on lähes kaksi kolmesta eli 63,7 prosenttia.
Korkein äänestysprosentti oli Lauttasaaren seurakunnassa, jossa 13,9 prosenttia äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Haagassa äänesti 13,3 ja Munkkiniemessä 12,8 prosenttia. Pienin äänestysprosentti suomenkielisissä seurakunnissa oli Malmin seurakunnassa, 8,2 prosenttia.
Koko Helsingin äänestysprosentti laski 1,3 prosenttiyksikköä neljän vuoden takaisista seurakuntavaaleista ja oli nyt 10,0 prosenttia. Helsingin keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Johan Westerlund (keskustan ruotsinkielinen seurakunta Johannes församling), on pettynyt tulokseen.
– Vaalit sujuivat yleisesti ottaen hyvin, aktiivisuutta kyllä oli, mutta äänestysprosentti putosi. Se putosi sen verran, että laskua ei voi mielestäni selittää lumisateella. Kiinnostus seurakuntaa kohtaan näyttää pienentyneen.
– Vaaliaktiivisuus puhuu pohjimmiltaan siitä, miten ihminen mieltää seurakuntansa. Siinä on parantamisen varaa. Nyt sekä ennakkoäänissä että vaalipäivänä äänestysaktiivisuus oli matalampi kuin vuonna 2018. Välillä on toki ollut pandemia ja maailma on kriisissä.
Sähköinen äänestys olisi ensimmäinen, mitä pitäisi yrittää.
Auttaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus nostamaan äänestysprosenttia?
– Koko vaaliapparaatti on erittäin raskas. Siihen menee tolkuttomasti resursseja sekä rahallisesti että työtunteina. Sen keventäminen olisi aiheellista. Sähköinen äänestys olisi ensimmäinen, mitä pitäisi yrittää.
– Äänestysaktiivisuuden trendin pitäisi olla nouseva. Ihanne olisi, että kun seurakuntien luottamushenkilöiden ja jäsenten voimin teemme kaupunkia paremmaksi paikaksi, se johtaisi siihen, että kiinnostus vastuun kantamista ja toiminnan kehittämistä kohtaan samalla nousee. Yhtymän tasolla pitää katsoa, teemmekö nyt oikeita asioita.
Koetaanko kahden äänen antaminen vaaleissa hankalaksi?
– On se kieltämättä pikkuisen hankalaa. Sen näkee, kun ihmiset tulevat äänestämään, ja siinä on muutama sekunti aikaa selittää, mitä tämä tarkoittaa. Mutta jos mentäisiin yhteen vaaliin, eli valittaisiin vain seurakuntaneuvostot, jotka valitsisivat valtuuston, korkein päättävä elin ei olisi enää suoralla vaalilla valittu, Johan Westerlund miettii.
Nykytekniikkaa hyödynnettävä paremmin
Yhtymänjohtaja Juha Rintamäki sanoo, että kirkossa on viimeistään näiden seurakuntavaalien jälkeen käytävä keskustelu siitä, löydetäänkö tähän päivään sopivampia tapoja lisätä seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Olisi hyvä miettiä sitä, voisimmeko luottaa sähköiseen äänestämiseen ja mahdollistaa äänestämisen etänä.
– Myös nykyistä vaalijärjestelmää on jatkossa kehitettävä. Nyt vaalit toteutetaan ilman nykytekniikan antamia mahdollisuuksia. Nämä vanhanaikaiset vaalitavat tarkoittavat myös erilaisia pitkiä varoaikoja, jotka käytännössä vievät äänioikeuden muun muassa seurakuntalaisen muuton takia, Rintamäki toteaa.
Arvoliberaalit kasvattivat paikkamääräänsä
Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista 91 luottamushenkilöstä 33 henkilöä eli 36 prosenttia on Tulkaa kaikki -liikkeestä. Edelliskaudella heitä oli 24, joten liike lisäsi merkittävästi paikkojaan.
Avoimen poliittisista ryhmistä kokoomustaustaisia valtuutettuja on neljä ja sosiaalidemokraatteja kaksi.
Vaalikoneen tietojen perusteella kirkkovaltuustoon valituista helsinkiläisistä valtaosalle tärkeimmät syyt kuulua kirkkoon ovat lähimmäisenrakkaus ja kirkon arvot, se että usko on heille tärkeää ja se, että kirkko auttaa kotimaassa ja ulkomailla, sekä kaste, kummius, vihkiminen ja hautaan siunaaminen.
Kirkkovaltuustoon valituista helsinkiläisistä valtaosalle tärkeimmät syyt kuulua kirkkoon ovat lähimmäisenrakkaus ja kirkon arvot.
Valtaosa valtuutetuista pitää tärkeänä, että heidän seurakuntansa panostaisi enemmän erityisesti heikompiosaisten auttamiseen, nuoriin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen yhteiskunnassa sekä lapsiin.
60 prosenttia valituista on sitä mieltä, että seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän. 99 prosenttia puolestaan on joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että jos seurakunnan muista kiinteistöistä luovutaan, seurakunnan kirkkotilojen käyttöä tulisi monipuolistaa esimerkiksi siten, että kirkkosaleista voitaisiin tehdä monitoimitiloja tai tiloja voisi vuokrata enemmän ulkopuoliseen käyttöön.
73 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. 10 prosenttia valtuutetuista puolestaan on asiasta täysin eri mieltä.
Seurakuntaneuvostojen vaalissa Tulkaa kaikki -lista voitti Kallion seurakunnassa 13 kaikkiaan 14 paikasta seurakuntaneuvostossa. Liikkeen listat saivat enemmistön myös Haagan, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Töölön seurakuntaneuvostoissa. Kannelmäessä Tulkaa kaikki -listalta valittiin puolet seurakuntaneuvoston jäsenistä. Liikkeen jäseniä oli seurakunnissa ehdolla sekä Tulkaa kaikki -nimisillä että muilla listoilla.
Äänestysprosentti korjattu ja valtuutettujen vastausgraafia päivitetty jutun pääkuvaan 24.11. 2022.
Valtuutettujen vastausgraafia ja sukupuolijakaumaa päivitetty 5.12. 2022.
Tuomiokirkkoseurakunnan tulokset
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ääntenlaskussa tuli odottamaton ongelma. Vaalilautakunta vahvisti vaalituloksen maanantaina tarkistuslaskennan jälkeen. Sen mukaan seuraavat henkilöt valittiin yhteiseen kirkkovaltuustoon: Viivi Ali-Löytty (195 ääntä), Anna-Maria Soininvaara, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Juha-Pekka Hippi ja Hanna Wass Tulkaa kaikki -listalta, Hilla Halla-aho Kantava voima -listalta ja Otto Meri Tuomiokirkkoseurakunnan Toivo -listalta.
Uusia heistä ovat kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, varatuomari Otto Meri, erikoislääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja ohjelmistokehittäjä Hilla Halla-aho. Ali-Löytty, Hippi ja Soininvaara uusivat paikkansa sekä seurakuntaneuvostossa että yhteisessä kirkkovaltuustossa.
Katso kaikki tulokset osoitteesta helsinginseurakunnat.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kallion seurakuntaneuvosto esittää aloitteessaan sähköistä äänestystä seurakuntavaaleihin – sähköisen äänioikeusrekisterin valmistelu on pysähtynyt kirkkohallituksessa
AjankohtaistaHiippakuntavaltuusto päättää 16.2., eteneekö aloite kirkolliskokoukseen.
